Töiden jälkeen lenkillä käytiin taas jemmavarastolla ottamassa Rommin kanssa tunnaria.Alkuun toistin meidän rutiini siirrot, mutta sitten hieman vaikeutin, mutta ei se Rommi mennyt lankaan. Hieman kyllä kokeili väärää, mutta toi sitten sen oikean. Jemmavarastolta suoraan sitten asfalttikentälle, jossa tehtiin taas tavallisia rutiiniharjoituksia ja tolpankiertoa. Rommin kanssa keskityttiin lähinnä seisomiseen ja kierrettiin tolppaa. Jopa Pablokin teki yhden tolpan kierron ;-) !
Tänään alkoi myös Inkan agilityn alkeiskurssi, joka kestää 10 kertaa. Rommi oli myös matkassa, mutta sai tyytyä autossa istumiseen. Alkuun Outi piti lyhyen luennon ja sen jälkeen harjoittelimme kujakepeillä pujottelua (läpijuoksua), puomin alastulokontaktia (siis pelkkää kontaktia vauvapuomilla, nostettiin koira kontaktille ja ohjattiin koira niin, että etutassut koskivat maata, annettiin käsky, jota käytetään kontaktilla, palkattiin ja vapautettiin esim. "tule" tai "mennään" käskyllä) ja putkea. Putkea hieman laitettiin mutkalle niille koirille, jotka jo osasivat suorittaa suoraa putkea lähettämällä. Lopussa hieman vielä suunniteltiin seuraavien treenien renkaan harjoittelua.
Tälläkertaa keli ei aivan suosinut, oli todella kova tuuli ja hiekka pöllysi, onneksi ei kuitenkaan satanut, mutta hyvin kylmettynyt oli ehti tulla.
Agilitystä jatkoin matkaa Viilariin yleiseen tottikseen Inkan ja Rommin kanssa. Itse koulutukseen osallistui Inka. Etukäteen olin suunnitellut, että osallistun Rommin kanssa, mutta valitsin kuitenkin Inkan siitäkin huolimatta, että sillä oli jo agilitytreenit takana. Kaikenlisäksi minua pyydettiin ottamaan Inka valmiiksi odottamaan ja toin sen aivan liian aikaisin. Kentällä oli myös käymässä meitä viime kesänä hakuleirillä kouluttanut Tarja. Tarja hieman oli huolestunut siitä, että Inka joutui odottamaan ja näin ollen ei ole parhaimmassa vireessä. Tavallisestihan myös itse pyrin siihen, että koira tulee suoraan kentälle levänneenä autosta, mutta luotin kyllä Inkan vireen nousevan ja toisaalta sielle tekee hyvää hieman tottua joutumaan odottamaan sekä nostamaan väsyneenäkin sitä virettään kun aloitetaan tekemään suoritusta.
Ensimmäisenä Inkan kanssa otimme hyppyestettä. Alkuun tein meidän omanlaisen harjoitteen ja siinä jo todettiin se ongelma, josta puhuin jo ennen harjoitusta eli Inka kiinnittää siihen patukkaan niin voimakkaasti huomion, että hypystä tulee helposti hieman epätarkka. Tehtiin sitten niin, että jätin Inkan istumaan, siirryin esteen sivulle ja kouluttaja toiselle puolelle. Hieman taputin estettä ja annoin hyppykäskyn ja sama juttu takaisinpäin, olisin ehkä voinut palkata jo yhteen suuntaan hypystä hypyn jälkeen patukalla, mutta suosin edestakaisin suoritettavaa hyppyä. Tämän jälkeen kokeiltiin sitä, että kummallakin esteen sivulla oli avustajat ja käsken Inkan sivulle, heitän patukan yli ja lähetän Inkan hyppyyn (hieman voin saattaa sitä) ja Inkan hypättyä siirryn esteen taakse ja taputan hieman estettä ja kehoitan hyppäämään takaisinpäin patukan kanssa, en vaadi tässävaiheessa luovutusta.
Tämän jälkeen vielä eteenmeno, vietiin pallo yhdessä. Eteenmeno oli oikein hyvä, mutta jos viemme pallon yhdessä niin voisin tehdä noin 70 metrin pituisen eteenmenon, kun kerta irtoaa kunnolla. Myöskin mun pitä kiinnittää huomiota, että pysyn suorassa linjassa. Loppuun sitten leikin hieman jalkapallolla Inkan kanssa.
Inkan jälkeen otin Rommin naapurikentälle leikkimään alkuun nahkarätillä. Ihan kivasti taisteli, iloisena ja vastusti oikein hyvin ja voitettuaan tarjosi rättiä uudelleen kokoajan, oikein hyvä. Tämän jälkeen otin askelsiirtymiä, peruuttamista ja yhden liikkeestä maahanmenon ja seisomisen. Muutama luoksetulo tehtiin myös. Ennen eteenmenoa otin paikallaolon, jonka aikana kävin ensin A-esteen takana piilossa ja sen jälkeen palkkaamassa Rommia, seuraavaksi etenin kontin taakse piiloon ja taas palkkaamaan. Terhin ottaessa luoksetulon pysyin näkyvillä ja sen jälkeen juoksin Rommin ympärillä, tein spurtteja kohti, pompin ja taputin käsiä yhteen päänipäällä. Hyvin pysyi jätkä paikallaan makaamassa. Loppuun tein sitten eteenmenon, mutta tälläkertaa oltiin jätetty yhdessä pallo kentän päättyyn.
Yleisten koulutusten loputtua kentällä otettiin ampumista, jolloin otin Inkan kentän laidalle kävelemään. Ensimmäisen paukun aikan Inka haisteli juuri mätästä ja nosti päänsä valppaana ylös katsomaan. Yritin olla mahdollisimman normaali ja kumarruin ottamaan tikun maasta, hieman vaihdettiin paikkaa lähemmäksi ja seuraavien paukkujen tullessa rupesin keräämään kukkia maasta. Paukuttelun loputtua päästin Inkan leikkimään Rommin pallolla kentälle ja käymään ampujan luonna tutkimassa asetta. Ei näyttänyt tälläkertaa paineistuvan ollenkaan ampumisesta. Oli tohkeissaan kun pääsi uudelleen kentälle.
Päivän päätteeksi annoin kummallekkin koiralle autossa niiden päivän ruoka-annokset ja raikasta vettä, siitä sitten kotiin kahden väsyneen koiran kera.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti