Lauantain tokotreenit käynnistyivät normaaliin tapaan Hakkilan hallilla. Varasin kaikille kolmelle makupaloja ja leluja mukaan, mutta epäilin, että ehdin vain Rommin ja Inkan treenaamaan. Nytkin teki tiukkaa, että Inka pääsi ollenkaan.
Rommi
- Paikallaolo istuminen / näkyvillä, kävin pyörähtämässä piilossa / istuu jalat tiukasti maassa, ei liiku, lopussa hieman silmäili naapurustoa, joten meille riitti 1 minuutin treeni (3 koiraa)
- Paikallaolo maassa / piilossa, kuului hieman ininää ja Rommiin kääntyi epäily, itse en kyllä sitä vahvistanut, koska se oli sen verran rauhallisen ja vakaan oloinen, mutta en enempää asiaa sitten protestoinut, mutta asia vahvistui kun Sanna kävi koirien luonna ja sanoi, että Heidin bortsu inisi ja aika vahvasti uskon, että se oli myös aikaisemmin Viima eikä Rommi
Muu harjoittelu:
- Metallikapulan nostoja x 2
- Metallinouto kokonaisuudessaan / ei valittamista itse noudosta, luovutus olisi voinut olla suorempi ja ryhdikkäämpi
- Metallinouto nostamalla / koiran selkä ohjaajaa kohden, hieman kannustusta ja ohjaus käsillä eteen
- Nouto puukapulalla x 2 / jätin kapulan koiran suuhun ja peruutin, siitä laukalla suoraan eteen
- Näyttöruutu eri matkoilta, ensin hiukan lyhyempi / merkkasi ruudun selvästi / pysähtyi liikaa ensimmäisten tolppien viereen, mutta katseella sain siirtymään oikeaan kohtaan, toisella lähetyksellä Pian naksun kuullessaan käännähti ja pysähtyi samantien kesken matkan, mutta käskystä eteni taas ruudun etutolppien kohdalle, josta uusintaohjaus oikeaan kohtaan / korjasi ihan hyvin oikeaan paikkaan katseella tai lisäkäskyllä
- Kaukokäskyt / apuna pituuden osa, jonka laitoin koiran eteen / teki erinomaisia maahanmenoja seisomisesta tällä avulla ja myös muutenkin nousi hyvin, vaihtelin matkaa 5 - 15 askeleen matkalla
- Sivu- ja muut askeleet peilin edessä ilman namiohjausta / parempi kuin edellisellä kerralla
- Seuraamista peiliä kohden / muutamia askeleita tai noin 10 metrin matkan / sen jälkeen hieman namikäsiohjauksella takaosan suoristusta
- Liikkeestä istuminen seuraamisen kautta x 2 / alkuvirittelyt
- Tunnari x 2, ensin riviin ja sitten ympyrään / vein kapulat itse ja oman erikseen (pinseteillä ja Heidi hajusti hiukan) / vähän matkalla naksutteli hampaitaan, mutta muuten ihan hyvin, aavistus liikaa virettä toivottuun tasoon, koska ihan hilkulla oli, että ei napsinut
Tämän jälkeen sitten pikaisesti koiran vaihto Inkaan, jonka kanssa otin hieman tottista.
INKA
- Näyttöruutu, ensin ihan 10 metrin päästä ja sen jälkeen vähän kauempaa ja myös erisuunnasta, ei ongelmaa suunnan vaihdolla / heitin pallon ruutuun / oikein hyvää työtä, mutta ääntelee todella voimakkaasti näyttämisen aikana ja ruutuun lähetystä odottaessa sekä lähdössä, vaikka toki en päästänyt ennenkuin oli hiljaa ja komensinkin moneen otteeseen pysymään hiljaa
- Nosto metallikapulalla x 3 / ohjaaja kyykyssä, ok
- Nouto puukapulalla / karkasi, joten otin kapulan vain pois ja uusinta / nyt yhä kiljui, joten kävin noutamassa itse ja palkkasin patukalla sivulta kun oli hiljaa / Uusi yritys toisesta kohtaa (kierto koiran ympäri ennen noutoon lähetystä), mutta palautuslaukka vähän ponneton ja kapulanheittokaari hiukan liian lyhyt eli ei ehtinyt kunnolla laukata / Heitin vielä kerran ja kiersin Inkan ennen lähetystä, hyvä vauhti kapulalle ja hyvä palautus, josta vapautin saalisvapautuksella ja otin Inkan vastaan koppaamalla patukkaan
- Seuraaminen peilin edessä / muutamia askeleita vaan
- Luoksetulo suoraan sivulle / jätin maahan
Inkan kanssa saa tarkkaan miettiä mitä tehdään tuon ääntelyn kanssa. Sitä tuskin näin pahana olisi, jos alkujaan olisin ollut kiinnostunut tokosta, mutta pk-puolella en katsonut sitä ongelmaksi. Siellä liikkeet eivät ole sellaisia, että ne nostattaa Inkan vireen liian "korkeaksi", ainoastaan noudossa tuli jotain ininää.
No nyt se kuitenkin on ongelma ja pitänee miettiä kuinka edetään. Siirrynkö kouluttamaan jotenkin namilla ja leikitään lopussa (tai välillä myös alussa), haetaan keskittymistä namilla. Harmi vaan kun Inka palkkautuu niin paljon paremmin leluilla. No tähän sitten aletaan kiinnittää lumien sulattua enemmän huomiota. Hallissa ei kuitenkaan taaskaan ollut näkyvillä minkäänlaista vietin tulppaantumista. Suhtautui todella hyvin halliin, joten viimekertainen ei siis ollut mikään sattuma.
*********
Hallilta suunnattiin sitten Sipooseen metsälenkille kahlaamaan lumihankeen. Pablokin pääsi sitten autosta kirmaamaan ulos ja sehän jätkää riemastutti. Aika rätti olin myös itse noin puoleen matkaan asti, kunnes pääsimme vähän paremmin tallatulle polulle, jossa oli huomattavasti helpompi edetä.
!