maanantai 7. lokakuuta 2019

06.10.2019 Hämeenlinna, Toivolle JK2 koulutustunnus

Suomen Collieyhdistyksen Päijät-Hämeen alaosasto järjesti jälkikokeen 1-3 luokalle Hämeenlinnassa. Kokeisiin on tosi vaikea päästä ja 2. luokalle kokeita lähialueella oli todella vähän ja vielä vähemmän minulle sopivina päivinä niin tämä tuli kuin tilauksesta.

Vähän kyllä hirvitti ilmoittaa Toivo, kun esineruutuja koko vuonna oli tehty noin 3-4 kappaletta ja jälkiäkin vaan noin 10 kappaletta sekä tottistreeneissä ehdittiin käyvä keväällä vain pari kertaa ennen kesätaukoa ja nyt loppukesästä myös vain ihan muutama kerta sekä pari kertaa yksin kentällä Talissa sekä kesälomalla treenattiin kahteen otteeseen Hämeenlinnassa.

Talissa tottistreeneissä Toivon kanssa en oikeastaan treenannut muuta kuin ilmoittautumista ja paikallaoloon menoa, sieltä siirtymää piilon taakse ja kentälle seuraamisen aloituskohtaan. Tähän rakensin uutta kaavaa palkkaamiseen, koska Toivolla oli, jokin ihme ongelma paikallaoloon menossa, otti vielä ajoittain ritolat, mutta mielentilan muutos oli nyt onnistunut tehtyjen treenien myötä, ongelmaa ei siinä esiintynyt, mutta koska palkanodotus oli niin kova paikallaolon jälkeen, näkyi se turhaumana seuraamisessa.

Tuomarin mukaan Toivo oli vähän liiankin innokas :), mutta onneksi hän näki sen vaan hyvänä piirteenä jatkoa ajatellen eli työtä on tehtävä voittajaluokkaan suunnatessa, jos sinne uskalletaan joskus. Mutta ainakaan ei missään toivottu Toivon tekevän tottista voimakkaammin tai nopeammin :) !

***********

Päivä alkoi jäljestyksellä ja sehän jännitti minua aikalailla, mutta onneksi olin päässyt nyt syksyllä uuteen jälkiryhmään ja vaikka treenejä ehti olla vain kolmisen kappaletta ennen tätä kisaa niin niiden antama anti oli kyllä suuri, Toivon itsevarmuus oli kasvanut ja minäkin pystyin pysymään häiritsemästä koiraa itse jäljellä, mutta janalla tarvitsen kyllä itsevarmuutta enemmän, häiritsin koiran toimintaa sähläämällä kokemuuttani.

Saan myös kiittää miesyhtävääni niistä muutamista jäljistä mitkä hän kesällä meille talloi ja saatiin niitä kipeästi tarvittavia onnistumisia. Hänen kanssaan tehtiin myös pariviikkoa ennen kisaa hyvin motivoiva esineruutu treeni, jonka varassa Toivo teki todella hienoa työtä esineruudussa.

************

JÄLKI

Tuomari: Jouni Nummela

LUOKKA: AVO (2. LK)
VANHENEMISAIKA:  1,5 H
KEPPEJÄ: 6
JANA: 40 M

Lähetin Toivon janalle ja noin 15-20 metrin kohdalla Toivo kääntyi vasemmalle ja itsestäni se näytti ihan siltä, että otti jäljen siihen tyyliin kuin normaalisti tekee. Tuomari käski meidät takaisin janalle, jolloin oletin, että se tarkoittaa takajälkeä ja yritin kääntää Toivon toiseen suuntaan, no eihän se halunut lähteä vaan olisi mennyt eteenpäin ja yritin estää, mutta sitten luulin, että jospa se meni vinoon eteenpäin 45 asteen kulmassa ja sinnepäin yritin sen viskaa. Toivo paineistui ja haisteli mätästä tiukkaan ja kusasi siihen, ennenkuin päästiin jatkamaan. Oli kyllä epävarma olo, kun lähestyttiin jo takamerkkiä ja mietin, että miten saan sen menemään linjaa takaisinpäin ja nostamaan sen jäljen.

No jälki lähti oikeasti vasta melkein 40 metristä ja Toivo siellä otti ensin takajäljen ja meidät taas käskettiin takaisin janalle tai en oikeasti kuullut mitä tuomari huusi, joten jouduin huutamaan, että en kuule, johon tuomari sanoi, että "takajälki". Kyllä jännitti, että vieläkö Toivo viitsii minua kuunnella ja kääntyä, mutta hyvin se meni, lähti vakaasti menemään jälkeä.

PISTEET JA TUOMARIN ARVOSTELU: 21 pistettä janalta ja 140 pistettä kepeistä 6/6, pistemenetykset kusemisesta ja takajäljestä sekä minulle vähän noottia koiran estämisestä, myös Toivo olisi saanut esittää vähän määrätietoisempaa janalla liikkumista, mutta tämähän johtui pelkästään minun aiheuttamasta häirinnästä.

Tuomarin kanssa myös juttelin siitä, että en täysin ymmärtänyt käskytyksiä takaisin janalle, että kun olin juuri lukenut säännöistä, että tuomari sanoo "väärä jälki", no tuohon tuli selitys, että tuomarin näkemys ei ollut, että Toivo jäljesti vaan se oli saanut, jonkun hajun ja meni nenä ylhäällä. Sen takia ei tullut väärää jälkeä vaan käsky takaisin janalle.

Meillähän oli jäljentekijän mukaan mennyt sienestäjä meidän jäljellä ja ehkä mahdollisesti myös esineruudussa samaan aikaan, kun jäljentekijä oli tekemässä jälkeä. Toivo jäljellä muutamaan otteeseen selvästi tutki paria paikkaa todella tarkkaan, mutta keppejä niissä ei ollut ja pariin otteeseen suoralla tarkisteli varmaankin harhajälkeä, mutta onneksi piti sen jäljen mitä pitikin. Toivon vauhti oli aika hyvää ja teki maavainuisesti töitä.

Jännittävää oli talssia Toivon perässä ja pitäytyä päättelemästä mitään itse tai menemästä liian lähelle Toivoa, jotta sillä oli tilaa selvitä kulmista ja piikistä sekä tienylityksestä, koska en tiennyt, että oliko jäljentekijä kääntynyt metsätien suuntaisesti vai ylittänyt sen.

Kyllä oli mahtava tunne, kun Toivo nosti kuudennen kepin. Kirmattiin ulos metsästä tielle ja juostiin autolle, vaikka tiesin, että itse jäljestysaikaa oli vielä kymmenen minuuttia ja paluua aikaa 5 minuuttia.

ESINERUUTU

50 X 50 metriä tallattu alue
5 minuuttia aikaa
4 esinettä, joista kolmesta saa täydet pisteet
1 esine nostettava 1 ja 2 lk
Työskentely max pisteet 18
Esineistä 4 pistettä

Tämä jännitti aikalailla ja en yhtään tiennyt, että mistä lähettäisin Toivon. No aloitin vasemmasta kulmasta. Toivo otti heti aikalailla oikealle suunnan ja toikin sieltä yhden esineen, toinen esine nousi myös aika nopeasti. Oli jo tulossa takaisinpäin ja kutsuin sitä uuteen lähetykseen, kun sai hajun ja etsi esineen, tajusin siinä olla hiljaa. Esineen tuontiin tarvitsin antaa avun, kun meinasi viedä kohti tuomaria ja katsojia. Toivo oli yllättävän sinnikäs ja lähti hyvin pistoille, vaikka ei löytynyt mitään. Motivaatio oli paljon parempi kuin mitä osasin odottaa.

TUOMARIN KOMMENTTI JA ARVOSTELU: 21 pistettä, vähennykset, siitä kun nosti koipea ruudussa edellisen koiran merkkaamassa kohdassa sekä siitä, että ylitti kaksi esinettä ilman, että reagoi niihin. Kehuja sai siitä, että vastasi ohjaukseen hyvin ja lähti sinne minne lähetin !

Esineruutu oli aika vaikea kaikille ja siinä mietittiin jälkikäteen, että oliko sama sienestäjä siellä pyörinyt. Kukaan koirista ei nostanut kahta esinettä enempää, ei voittajankaan koirat. Alue oli kuitenkin selkeä ja sinne hyvä näkyvyys.

TOTTIS


Kuva: Tiina Heikkinen / Toivo ja Sony


Jännitys tiivistyi viimeiseen osuuteen mennessä, kun maastosta oli tullut hyväksytty tulos ja koulutustunnukseen olisi mahdollisuus. Toivossa odotin treenamattomuuden näkyvän, mutta luotin siihen, että jos vaan itse onnistun saamaan sen mielentilan siihen, että se tulee halukkaasti paikallaoloon niin ollaan voiton puolella ja jos pystyn hoitamaan oman osuuteni kapulan heitoista niin tulos on ihan mahdollinen.

Oli myös todella positiivinen yllätys, että täällä ei ollut kolmen kiertoa vaan alokasluokan koirakolla käytettiin nollakoiraa. Se helpotti kummasti omaa jännitystä, koska kaksi edellistä kertaa on ollut kolmen kierto ja en pidä siitä.

Yritin tehdä kaikki niin kuin olen harjoitellut, siis valmistelut, mutta menin sitten jalkapallolla nostattamaan Toivoa. No ei se varmaan haittana ollut, mutta paikallaolon uudelleen rakentaminen tai sinne menon rakentaminen näkyi vielä siinä, että Toivo turhautui paikallaolon jälkeen, kun palkkaa ei saanutkaan. Yleensä olen sen antanut, kun ollaan tultu toisen koiran eteenmenon jälkeen piilon taakse tai seuraamisen suorituspaikassa.

Turhautumisen takia Toivo oli yli-innokas ja haukahteli seuraamisen aikana, eikä minun hillitsemisyritykset paljoa tehonneet.

TUOMARIN ARVOSTELU:

PAIKALLAOLO: ERINOMAINEN

Ilmoittautumisen jälkeen Toivo tuli todella hyvällä draivilla paikallaoloon ja meni alas ekalla käskyllä nopeasti. Ilmeisesti oli ihan hyvin, koko paikallaolon ajan. Nousi hyvin ylös ja seurasi piilon sivulle nätisti, johon kehotin Toivoa käymään maate.

Kuva: Tiina Heikkinen


SEURAAMINEN: ERITTÄIN HYVÄ

Huh, huh, ei tuntunut yhtään hyvältä, meinaan Toivo haukahteli mun käskytykseen ja ihan ilman, että mitään edes sanoin. Välillä oli tosi tiivis ja itsestä tuntui, että oliko edes kontaktia. Tuomarin sanoin, Toivo oli erittäin innokas, vähän liiankin innokas, mutta se piti kokoajan kontaktia ja seurasi aktiivisesti, nopeat pysähdykset ja terävät käännökset. Vähän kuulemma innokuuden vuoksi pompahteli ja yli-innokkuuden vuoksi tuli sitä ääntä.

Myös juuri seuraamisesta sain jälkikäteen henkilöryhmän jäseneltä kommenttia sekä suorituspariltani, että oli hienon näköistä, että silleen, miten se itsestä tuntui ihan muunlaiselta itsestä.

LIIKKEESTÄ ISTUMINEN: PUUTTEELLINEN

Valmisteleva osuus innoakas ja aktiivinen, käytin istumaan jäämiseen kaikki käskyt, mutta ei kun käynyt vaan istumassa, nousi seisomaan takaisin. Yli-innokkuus näkyi tässäkin.

LIIKKEESTÄ MAAHANMENO JA LUOKSETULO: ERINOMAINEN

Valmisteleva osuus innokas ja aktiivinen, todella nopea maahanmeno ja vauhdikas luoksetulo sekä perusasentoon tulossakaan ei moitittavaa.

LIIKKEESTÄ SEISOMAAN: TYYDYTTÄVÄ

Valmisteleva osuus innokas ja aktiivinen, taas vähän liian innokas, josta johtuen tarvi kaksi käskyä seisomaan jäämiseen ja vielä senkin jälkeen otti vähän askelia, sekä aavistuksen ennakoi sivulta istumaan käskyä.

TASAMAANOUTO 1 KG: ERITTÄIN HYVÄ (TAI ERINOMAINEN, en muista)

Odotti hyvin ja kumpaankin suuntaan reipas laukka samalla nopeudella, voimakas kapulaan tarttuminen ja hyvä pito, eteen tuli hieman vinoon, josta sitten pistemenetys. Myös vähän ääntä lähdössä innokkuudesta pursuten.

Kuva: Tiina Heikkinen


HYPPYNOUTO: ERITTÄIN HYVÄ

Odotti hyvin, mutta aika pikaisesti lähti ja meno hyppy hyvä, kapulaan tarttuminen hyvä, mutta jostain syystä vähän epäröi paluu hyppyä ja kolhaisi esteeseen (tai otti tukea kangasesteestä), palautus taas hieman vino, sivulle hiljaa ja suoraan.

Osasin kyllä vähän odottaa hypyssä olevan epäpuhtautta, kun jo elokuussa olisi pitänyt käyttää Toivo huollettavana osteopaatilla. Kesäkuun käynnillä osteopaatti oli suositellut käyntiä jo heinäkuussa, viimeistään elokuussa, mutta koirien suolistotulehdus kesällä ja Toivon jalan tulehdus (punkki), muuttivat suunnitelmia. Kisaa edeltävänä viikonloppuna olin jo sitä mieltä, että hyppy voisi olla puhtaampikin, mutta viikko enää kisaan niin en enää lähtenyt kyselemään aikaa. Ei Toivolla mitään ihmeellistä siellä ollut, vähän kireyttä, joihin Tarmo on varmaan myös vähän osasyyllinen törmäilyillään.

Kuva: Tiina Heikkinen


VINOESTE: ERINOMAINEN (jos muistan oikein)

Voimakas esteen suoritus ja hyvä kapulan otto, hieman jäi liian kauas eteen, mutta ei siitä ottanut pisteitä. Sivulle ihan ok.

ETEENMENO: ERITTÄIN HYVÄ (En varma, mutta ei tainut olla erinomainen, kun tarvi tuon lisäkäskyn)

Valmisteleva osuus hyvä ja piti paikkansa (oho) ja lähti eteen kuin tykin kuulan suusta, aivan suoraan ja lujaa. Reagoi pysäytyskäskyyn kyllä heti, mutta meni maahanmeno käskyllä istumaan ja vasta toisella käskyllä maahan.

YHTEENSÄ TOTTELEVAISUUDESTA 81 PISTETTÄ JA KOULUTUSTUNNUS JK2, YHTEISTULOS 263 PISTETTÄ.



Eniten lämmitti tuomarin kommentit Toivon suorituksesta vinoesteellä ja siitä, että se teki esteen voimalla ja vahvoista kapulaan tarttumisista sekä tuosta, kun sanoi Toivon lähtevän eteenmenoon kuin "tykin kuulan suusta ampaisi eteen" !

Vähän keskeneräiseksi tietty meidän tottista määritteli, mutta sanoi siitä Toivon innokkuudesta saa helpommin rakennettua jatkoa varten työskentelyä.

Aivan mukava tuomari, jota etukäteen ihan turhaan "pelkäsin", kun olin kuullut, että on aika tiukka, mutta oikeudenmukainen.

Kisoissa tuli neljä koulutustunnusta ja niistä kolme pitkäkarvaiselle collielle. Toivon serkkupoika Sälli  (JK1 Irokon Rialisation) Johanna Ruottisen (Tarmon kasvattaja) ohjaamana saivat myös koulutustunnuksen alokasluokasta samassa kokeessa, joten otettiin sitten kummastakin jälkipojasta kuvat yhdessä. Sällin isä on Toivon isän veli ja äidinkin puolelta löytyy sukulaisuussuhde aika läheltä vielä.

Kuva: Johanna Ruottinen


Erityiskiitos kyllä täytyy antaa myös SCY Päijät Hämeen alaosaston kisan järkkääjille, aivan upeasti tehty kaikki, vaikka kokemusta porukalla kisojen järjestäjänä ei ollutkaan, toki ovat mukana olleet seurojen kisoja tekemässä, mutta ihan näin alaosaston voimin tehty kisa, hienoa. Jäljet oli tehty hyvin ja ilmapiiri oli mukava, kuten yleensä aina onkin ollut näissä pk-lajien kisoissa muutenkin.