keskiviikko 19. kesäkuuta 2019

02.06.2019 maalimiehen leikityspäivä Nummelassa ja 18.06.2019 Toivon luonnetesti

Blogia ei ole päivitetty vähään aikaan Inkan poismenon jälkeen ja muutenkin viime vuoden lopulla tapahtui meidän elämässä suuria muutoksia ja tämä uusikin vuosi on tuonnut taas lisää muutoksia (kylläkin hyviä), joten ollaan otettu treeni- ja kisarintamalla vähän rauhallisemmin.

Talvella treenailtiin vaan noin kerta viikkoon tokoa ja kevään tullessa treenejä ei paljoa enemäpää ole myöskään ollut vaan ollaan enemmän lenkkeilty. Olen keskittynyt enemmän oman kuntoni hoitamiseen !

Tämän vuoden palveluskoirien rotumestaruuskisoihin olin suunnitellut osallistuvani Toivolla, mutta totesin sen tulevan meille liian aikaisin, kun Toivo ei ollut miltään osa-alueelta vielä yhtään kisavalmis. Lisäksi olin ilmoittanut Toivon luonnetestiin samalle kuukaudelle vain hieman aikaisemmin niin päätin, että käydään luonnetestissä ja jätetään nyt muut kisat pois.

Luonnetesti oli 18.06.2019 Helsingissä Dobbereiden majalla Oulunkylässä. Meidän aika oli klo 18, mutta se vaihtui paikanpäällä aikaisemmaksi, koska yksi uros ennen meitä oli jäänyt pois.

Tuomareina toimi Auli Kiiminki ja Pirjo Ojala-Laine. Auli toimi meille tuomarina, koska Pirjo on ennestään Toivolle tuttu . Pirjo veti aikoinaan Toivon bh-kurssia ja junnuna Toivo kävi koulutuksissa, jossa Pirjo toimi yhtenä kouluttajana, mutta siitä on jo aikaa, kun Toivo oli silloin alle vuoden ikäinen. Pirjo olisi muuten ollut toisena tulevan koiran tuomarina, mutta meidän tapauksessa meille siis tuli tuomari, joka oli alkuperäisessä osallistumis järjestyksessä määritetty.

Testitulos oli hyvin Toivon näköinen ja testin arvostelu kyllä meni mielestäni ihan oikein ja ymmärsin heidän tulkintansa Toivosta. Testissä on omat heikkoutensa, kuten terävyys ei tullut testissä näkyville yhtään ja Toivohan on tosi kiltti, mutta taas leikityspäivällä 02.06.2019 Nummelassa sitä kyllä esiintyi ja siitä maalimies sanoikin silloin.

02.06.2019 NUMMELA, MAALIMIEHEN LEIKITYSPÄIVÄ (Toivo)

Maalimies: Jussi Sairanen

Video:


Maalimiehen suullinen arvostelu Toivosta:

 Jussi aloitti sanomalla, että Toivo on hauska koira, hyvin innokas koiruu, kohtalaisn rohkea, pikkaisen näkyy se epävarmuus ja pienet pörinät, mutta pystyy  hyvin rohkeasti tulemaan sieltä nopeasti tarjoamaan leikkimistä ja olemaan leikkimässä, se tykkää tosi kovasti tosta "praijaamisesta", hyvä voimavara tekemiseen, on halua tehdä, halua lähteä leikkimään, jahtaamaan ja puremaan sekä tekemään hyviä hyökkäyksiä, sillä on hyvä saalis, hieman leikkiessä epävarmuutta, joka ilmenee ääntelynä, mutta se ei estä sitä toimimasta, pääsee siitä nopeasti ylitse ja ei salpaa sitä vaan tulee sieltä hyvin, tykkää leikkimisestä kovin. Sanoi Toivoa hyväksi ötökäksi.

Jussi mietti, että Toivo on tottiksessä varmasti täpäkkä tekemään. Sanoin itse, että se on sitä, mutta välillä vähän kiehuu liikaa, jolloin Jussi sanoi miettineensä, että se on tottiksessa varmaankin terävä, kun sen saa kanavoitua oikein niin sille saa pirun näyttävän tottiksen, tekee varmasti vauhdilla ja voimalla.

Markus kertoi, että yleisöstä oli sanottu, että onpa se innokas ja on kyllä oikein edukseen rodulleen.


18.06.2019 HELSINKI, TOIVON LUONNETESTI

Luonnetesti aloitettiin keskustelemalla tuomareiden kanssa Toivon elinolosuhteista ja harrastuksista, lähinnä siis Auli Kiiminkin, joka sitten leikitti Toivoa kepin pätkällä. Vähän Toivo ensin ihmetteli, että mitäs nyt ja tsekkas multa, että onko ok ja kun en tehnyt elettäkään niin yhtyi tuomarin leikkiin, tosin oli välillä sitä mieltä, että "tämä on hänen keppinsä" ja taisteli siitä ihan kunnolla !

Video:

Osa 1




Osa 2





Arvostelu kuvattiin, mutta jokin meni vikaan ja mitään videopätkää ei puhelimeen ollut tallentunut.

Toivo oli koko testin aika oma itsensä, erittäin vilkas ja innostunut sekä välillä vähän äänekäs. Toivo reagoi, kuten olin odottanutkin, ei pahemmin tullut yllätyksiä eteen testin aikana. Tuollainen se on, pomppii ja hyppii sekä tohottaa, joka suuntaan. Kotona se taas osaa rauhoittua hyvin ja siellä ei hösää yhtään.

Pystyin kyllä tunnistamaan tuomarin arvostelusta Toivon ihan hyvin ja olemaan aikalailla samaa mieltä. Toivo on erittäin vilkas, ystävällinen ja avoin tyyppi !

I Toimintakyky / Toimintakykynä pidetään luonteen ominaisuutta, joka saa koiran ilman ulkopuolista pakotetta pitämään puolensa todellista tai kuviteltua vaaraa vastaan. Voidaan hyvin ajatella, että se, mitä pidetään toimintakykynä, on monen ominaisuuden yhdessä muodostama reaktio. Lähin vastaava inhimillinen vastine toimintakyvylle on rohkeus. Toimintakyky on koiran kyky hallita tekojaan huolimatta siitä, että se on joutunut pelon valtaan. Toisin sanoen koira pystyy pelostaan huolimatta toimimaan oikealla tavalla ja tarvittaessa voittamaan pelkonsa päästäkseen päämääräänsä. Koiran käsitys tilanteesta perustuu perimään ja kokemuksiin. Toimintakyky ei ole mikään muuttumaton ominaisuus, joka pysyisi samana kaikissa tilanteissa huolimatta siitä, että laukaisijoina toimivat ärsykkeet olisivat samat. Kiihkeys vaihtelee eri yksilöiden välillä ja samallakin yksilöllä eri tilanteissa. Kaikilla reviirikäyttäytymisen omaavilla eläimillä oman alueen ja ennen kaikkea sen keskuksen läheisyys vaikuttaa käytökseen. Huolimatta yksilön normaalista toimintakyvystä koirat ovat toimintakykyisempiä lähellä kotiaan. Myös perheenjäsentensä seurassa koira on vähemmän peloissaan, tai on ainakin halukkaampi voittamaan pelkonsa, mikä perustuu koirien laumaviettiin.

 => tulosta heikensi se, että Toivolla ei ollut mitään kiirettä etsiä pimeästä huoneesta minua, lähinnä haisteli nurkkia, törmäsi tuomariin ja heilutti häntäänsä, jatkaen lattian tutkimista. Löydyin minäkin sitten, mutta olisin luullut sen "kaipaavan" minua enemmän. Tuomari sanoi, että nenä ei ole yhtään auki, mutta väittäisin, että kyllä se auki oli, mutta löytyi muutakin tutkittavaa seinän nurkista ja haistoihan se, että ei mulla mitään hätää ole tai ehkä se ajatteli, että pärjää omillaan ;).

II Terävyys / Terävyys on ominaisuus, joka saa koiran reagoimaan aggressiivisesti sen tuntiessa itsensä uhatuksi. Terävyysaste on kääntäen verrannollinen ärsytyskynnyksen korkeuteen. Mitä pienempi ärsyke tarvitaan herättämään aggression, sitä korkeampi on terävyysaste.

  => ei osoittanut terävyyttä ollenkaan, tosin sitäkin oikeasti löytyy, mutta myönnän, ettei tullut esille testissä.

III Puuolustushalu / Puolustushalulla tarkoitetaan koiran synnynnäistä taipumusta hyökkäyksen tai hyökkäysyrityksen avulla aktiivisesti puolustaa itseään, laumaansa (ohjaaja) tai reviiriään. Puolustushalu vaihtelee tilanteiden, ympäristön ja koiran mielialojen mukaan. Testissä tarkkaillaan koiran käyttäytymistä tilanteissa, joissa uhan aiheuttaa tuntematon henkilö tai koiran kuvittelema ärsyke.

  => oli vähän hämillään, kukaan ei sitä koskaan ole uhannut, vähän siinä haukahteli minun kanssa ollessaan, mutta ei oikein ottanut tosissaan hyökkäystä. Itseään seinässä ei puolustanut ja ei tykännyt tilanteesta ollenkaan ja yritti vähän kiipeämällä lähteä tilanteesta, mutta sitten vaan tyytyi tilanteeseen. 

IV Taisteluhalu / Taisteluhalu: Taisteluhaluksi kutsutaan koiran synnynnäistä taipumusta nauttia taistelusta itsestään ilman, että se perustuisi aggressioon. Käytöstä voidaan kutsua tietynlaiseksi leikkihaluksi – leikiksi, jonka olennaisin osa on taistelu. Taisteluhalu on koiralle moottori, liikkeelle paneva voima.

 => Toivo osoitti sitä niin leikissä kuin muuallakin mielestäni kohtuullisesti. Leikkiin se syttyi hyvin ja ei tarvittu omaa lelua siihen avuksi vaan keppi kelpasi oikein hyvin.

V Hermorakenne / Hermorakenteella tarkoitetaan koiran synnynnäistä heikko- tai vahvahermoisuutta sen joutuessa voimakkaisiin ja vaihteleviin sisäisiin jännitystiloihin. Hyvällä hermorakenteella tarkoitetaan kykyä hallita jännitystiloja ilman luonnotonta uupumusta, hysteriaa tai muita merkkejä sisäisen tasapainon järkkymisestä. Hermostuneisuuden oireita koiralla ovat mm. voimakas rauhattomuus, kehon värinä, kohonnut pulssi, joka ei johdu ruumiillisesta rasituksesta, lisääntynyt nieleskely, aiheettomat ja epätarkoituksenmukaiset liikkeet, turvan etsiminen (pyrkiminen ohjaajan luo), ripuli tai oksentelu.

=> Toivo on niin vilkas, että kyllä siitä saa ehkä tuon kuvan, että on hermostunein pyrkimyksin, mutta ei se hermorakenteeltaan mitenkään heikko ole. Sekin on todettu, että minulla on myös oma osuuteni tuossa, koska kun se laitetaan häkkiin odottamaan niin se rauhoittuu heti sinne hiljaa, kun taas minä saan sen kiihtymään. Huono hermoinen koira ei siihen pysty.

VI Temperamentti / Temperamentilla tarkoitetaan käyttäytymisen vilkkautta, huomiokyvyn nopeutta (tarkkaavaisuutta) sekä kykyä sopeutua uusiin tilanteisiin ja ympäristöihin. Suurin osa hyvin sopeutumiskykyisistä koirista on vilkkaita. Vilkas koira on tarkkaavainen ja se vastaanottaa nopeasti uusia ympäristön ärsykkeitä ja tottuu niihin ja niiden merkitykseen. Erittäin vilkkaat koirat vastaanottavat suuren määrän vaikutteita ympäristöstään, ja seurauksena on liian suuri hajaannus ja pitempi sopeutumisaika. Tämä on vielä korostuneempaa häiritsevän vilkkaissa koirissa, sillä ne ovat lähes kykenemättömiä keskittymään ja olemaan paikallaan. Näillä koirilla sopeutuminen vaikeutuu myös fyysisestä väsymyksestä, jonka ne aiheuttavat itselleen olemalla koko ajan liikkeellä.

=> erittäin vilkas, kuvaa kyllä Toivoa hyvin

VII Kovuus / Kovuudella tarkoitetaan koiran taipumusta muistaa tai olla muistamatta epämiellyttäviä kokemuksia.

 => hieman pehmeä, myönnän tämän, sitä se on. Nuorempana tuntui olevan aika kovakin, mutta ikä on tuonnut pehmyyttä lisää. Ei se kyllä kovin yleensä muista huonoja kokemuksia arjessa, ei esteiltä tippumisia tai vastaavia.

VIII Luoksepäästävyys / Luoksepäästävyydellä tarkoitetaan koiran suhtautumista vieraisiin henkilöihin. Koira on luoksepäästävä, kun se mielellään ja oma-aloitteisesti hakeutuu muidenkin tapaamiensa ihmisten seuraan kuin ohjaajansa. Koiraa, joka selvästi välttää tutustumista tai joka osoittaa selvää vastenmielisyyttä joutuessaan kosketukseen vieraiden kanssa, kutsutaan pidättyväksi. Hyväntahtoinen on koira, joka osoittaa hyökkäävyyttä vain uhkaavissa tilanteissa. Hyväntahtoisuus riippuu paljon koiran terävyydestä. Terävän koiran tarkkaavaisuus pieniäkin uhkaärsykkeitä kohtaan aiheuttaa sen, että se tekee virhearvioinnin helpommin kuin vähemmän terävät koirat. Avoimuus tarkoittaa sitä, että koiran todellinen mieliala selvästi ilmenee sen käyttäytymisestä riippumatta siitä, onko tuo käyttäytyminen ihmisen kannalta myönteistä vai kielteistä. Luoksepäästävyyden arviointiin ei tarvita mitään erikoiskoetta, vaan arviointi perustuu täysin testituomareiden havaintoihin koiran käyttäytymisestä sen kohdatessa ihmisiä.

 => hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin - heh, no niimpä on, tykkää ihmisistä paljon.

Laukausvarmuus / Laukausvarmaksi nimitetään koiraa, joka käyttäytyy täysin välinpitämättömästi laukauksiin tai joka on niistä vain normaalilla tavalla kiinnostunut. Koirat, jotka ensimmäisen laukauksen jälkeen käyttäytyvät rauhattomasti, mutta jotka selviävät nopeasti levottomuudestaan ja joille toistetut laukaukset saavat aikaan yhä pienemmän reaktion, luokitellaan laukauskokemattomiksi, ei laukausaroiksi. Koiraa, joka reagoi laukauksiin epänormaalin kiihkeästi esim. haukkumalla, hyökkäämällä kohti ampujan suuntaa tai on muuten kiihkeän innostunut ympäristön tapahtumista ja haukkuu, mutta joka ei osoita hermostuneisuutta, kutsutaan paukkuärtyisäksi. Laukausalttiiksi luokitellaan koira, joka reagoi selvästi, suunnilleen samalla tavalla jokaiseen laukaukseen rauhoittumatta tai hermostumatta enempää ja jonka sisäinen jännite ei nouse sellaiseen asteeseen, että selviä hermostuneisuuden oireita näkyisi. Laukausaraksi nimitetään koiraa, joka laukauksen jälkeen reagoi selvän hermostuneesti ja jolla on vaikeuksia mielentasapainonsa palauttamisessa ja joka ammunnan toistuessa osoittaa yhtä suurta tai suurempaa hermostuneisuutta.

+++ Laukausvarma: Koira, joka käyttäytyy täysin välinpitämättömästi laukauksiin tai joka on niistä kiinnostunut vain luonnollisella tavalla.

++   Laukauskokematon: Koira, joka reagoi ensimmäisiin laukauksiin, mutta kuultuaan useamman laukauksen levottomuus pienenee.
+     Paukkuärtyisä: Koira, jolle ampuminen aiheuttaa selviä aggressiivisia reaktioita äänen suuntaan.

–     Laukausaltis: Koira, joka osoittaa melko selvästi epänormaalia, mutta ei hermostunutta käyttäytymistä. Reagoi suunnilleen samalla tavalla jokaiseen laukaukseen.

– –  Laukausarka: Koira, joka jokaisen laukauksen jälkeen reagoi hermostuneesti osoittaen yhtä suurta tai suurempaa hermostuneisuutta. Koiralla on vaikeuksia mielen tasapainonsa palauttamisessa.

=> ++ laukauskokematon / Tämän ymmärrän myöskin, että ei laitettu laukausvarmaksi. Toivohan on niin vilkas, että reagoi kyllä kaikkeen, mutta se ei pelkää mitenkään laukauksia. Toivohan hyppii testissä minun päälle tyypilliseen tyyliinsä, kuten odotinkin ja kuunteli laukauksia, mutta oli häntä tanassa ja menossa, joka suuntaan. Varmaan tuon hyppimisen takia ampuivat vielä yhden ylimääräisen ja siinä Toivokaan ei enää niin hösännyt.

Sain luvan leikittää Toivoa heti testin loputtua, kun vetäytyivät tekemään arvostelua. No Toivohan oli, että asiaa lopultakin, leikitään :) !

Siinä arvostelua odotettaessa yleisöstä vielä eräs nainen kehui, että "You have a great dog" ja samaa mieltä olen minäkin :) !

TULOS: 140 pistettä ja laukauskokematon