Meidän kaunis ja rakas Inka poistui keskuudestamme sunnuntai iltana äkillisen maha-suolikanavan tulehduksen väsyttämänä. Vielä edellisenä päivänä hän jaksoi osallistua häirikkönä Tarmon tottistreeneihin syöden namia siinä ohella ja vielä käytiin jäljelläkin poikien kanssa niin Inka talloi esineruutua pojille ja nosteli sieltä esineitä saaden sitten lihapullia palkaksi.
Vielä jaksoi vähän hevosillekin haukkua sen jälkeen, kun niiden taluttajat ihastelivat kuinka kaunis koira Inka on !
Illalla pieni tyttö makoili niin tyytyväisenä selällään omassa pedissään ja muita oireita ei ollut, kuin ne vanhuuden vaivat, jotka olivat kyllä jo ennustaneet minulle, että yhteistä aikaa ei ole enää paljoa, mutta näin en odottanut sen kuitenkaan tulevan.
Aamulla Inka oksensi vähän, mutta aamulenkillä oli ihan reippaasti mukana ja kiinnostunut ympäristöstään. Kotona muutaman kerran oksensi vähän, mutta ei vaikuttanut sen jälkeen mitenkään huonovointiselta. Oletin vähän, että kun aamulla ruoka ei maistunut niin Inkalla oli ehkä vatsa hieman sekaisin, että siitä tokenisi. Kävimme vaan kaupassa Itäkeskuksessa ja kotiin palattua olikin sitten tilanne vakava, meinaan Inka ulosti verta ja tie kulki Viikkiin pieneläinklinikalle, jossa meidät otettiin ohi jonon Inkan korkean sykkeen vuoksi ja alkavan sokin.
Jos olisi lähdetty yrittämään hoitaa niin Inkan tapauksessa olisi joutunut olemaan ympärivuorokautisesti viitisen päivää arviolta eläinsairaalassa tehohoidossa ja olisiko hoito sitten onnistunut, yleensä toipuminen ajoissa aloitetussa hoidossa on toiveikasta, mutta Inkan ikä huomioiden päädyin siihen, että nyt Inka pääsee kivuistaan, takajalkojen asentotunto oli niin heikko ja selvästi oli alkanut olemaan levottomampi, jonka vuoksi olin alkanut sille antamaan kipulääkettä. Jäykkyys alkoi olla jo sellaista, että istumaan ja makaamaan meno oli vaikeaa, joten oli aika päästää irti !
Olin viimeiseen asti Inkan luonna, pitäen Inkaa sylissä, kunnes hän oli poissa. Minun kaunis Inka aivan kuin olisi nukahtanut rauhallisesti syliini. Niin rakas, niin kultainen Inka, oma sininen unelmani, ikävä on kamala, mutta sait pitkän elämän 13 vuotta 4 kuukautta ja 22 päivää !
En unohda sinua ikinä rakas pieni Inka <3 !
FIN TVA TK1 TK2 TK4 BH RTK1 RTK2 Pettydude's First Prize 03.08.2005 - 25.11.2018
Viime viikon keskiviikkona käytiin Talissa Helsingin Palveluskoiraharrastajat ry:n koulutuksessa, mutta päädyttiin sitten treenaamaan muutaman vähän kokeneemman koirakon kanssa erikseen, koska kouluttajia on vain yksi ja koulutettavia useampia.
TOIVO
Tehtiin ilmoittautumisia pariin otteeseen Toivon kanssa Nikon Howavartin seurana ja lisäksi otin Toivon kanssa muutaman kerran pressuesteen noutokapulalla.
Ensimmäinen suoritus oli ihan hyvä, mutta otin vielä toiston ja takaisinpaluu ei ollut ihan niin hyvä kuin ensimmäisellä, joten otin vielä pelkän paluun kapulalla uudelleen ja se oli oikein hyvä.
TARMO
Tarmon kanssa oli tarkoitus mennä sitten koulutettavien ryhmään, mutta päädyin sen kanssa tulemaan myös ns. omatoimiryhmään vähän leikkimään, tekemään jääviä sekä ottamaan matalaa vinoestettä edestakaisin ihan namiavusteisesti !
11.10.2018 Heureka / tokotreenit
Torstaina kävin Toivon ja Tarmon kanssa treenaamassa muutaman tutun kanssa tokoa. Päästiin ottamaan myös paikallaolot Tarmon kanssa kolmen koirakon ryhmässä, jossa kaksi evl:n koiraa ja yksi voittajan koira.
TARMO
Leikki narulelulla
Sivulletuloa
Seuraaminen
Merkin kierto
TOIVO
Tunnistusnouto, hyvä, teki ravilla, mutta se ei nyt haittaa, löysi heti oman, mutta tarkisti kaikki muutkin (Anu liikkeenohjasi)
Ohjattu nouto (Anu liikkeenohjasi, vasen puoli)
Paikallaolo EVL / istuminen, liikutti tassuja hieman, makuussa oli hyvin levoton, vinkui hieman ja kääntyili katsomaan taakse Anua, joka liikkeenohjasi paikallaoloja
Tyhjään lähetys ja ruutu / ei liikkurointia, näytin eteenmenon paikan itse, välillä jätin lelun ja välillä sitten en / ekalla kerralla ruutuun lähti tekemään ihan jotain muuta, mutta ohjautui sieltä kylläkin ruutuun asti, toistolla lähti ruutuun hyvin (ruutua ei tosin näkynyt, oli jo niin pimeää)
15.10.2018 Ojanko / Agria Areena
Viikonloppuna olin vain agilitykisoissa töissä kehäsihteerinä ja muuten sitten vain käytiin lenkillä. Tosin kävin Tarmolle tekemässä pienen jäljen takametsään ja yhden esineen etsimisen.
Tarmon pistin puuhun kiinni ja sai nähdä jäljen tekemisen ja esineen viennin myös. Esine-etsintä tuntui olevan Tarmosta todella kivaa ja siinä sillä näyttäisi olevan sitkeyttäkin. Jälki sitä vastoin oli kovin minulle ei mieleiseen tapaan tehtynä eli vähän samaan tapaan mitä kesän leirillä opastettiin Tarmon siskolle. En ihan silloin sitä tapaa ostanut, mutta päätin nyt Pekan rohkaisemana kokeilemaan sitä nyt eli poljin metsään lyhyen jäljen ja laitoin keppejä jäljelle noin 10 metrin välein. Ei Tarmo keppejä nyt ihan nostamaan ruvennut, mutta osan niistä ilmaisi, taisi yhdestä vain mennä ohi täysin reagoimatta.
Maanantaina käytiin kahden koiran voimin Ojangossa hallilla omatoimivuorolla. Meitä oli tällä kertaa vain Satu ja Minä.
TOIVO
Tunnistusnouto (Satu liikkeenohjasi), vire oli korkea, Toivo kiihtyi vieressä olevasta agilitystä niin, että äänteli aika pahasti. Yllättäen kuitenkin pystyi tekemään tuossa tilassa tunnarin haistelun hyvin, laukalla kapuloille, hieman lennätti paria kapulaa, mutta sitten rauhoittui töihin ja otti oman ja toi sen minulle heti, kun löysi ja paluu laukalla.
Ohjattu nouto (oikea) / merkki alkaa hahmottua, mutta hallissa kiihtyy kapuloita viedessä ja haukahtaa lähdössä, joka ei niinkään ole ollut tyypillistä. / Taas hieman vilkaisi keskikapulaa, mutta itse päätti hakea sen reunimmaisen, tosin taas puutuin liian aikaisin tilanteeseen ja häiritsin Toivoa / toistolla tosi hyvä kaarros kapulalle ja merkille lähetin niin, että söi ensin rauhoittavaa namia maasta.
Muuten sitten harjoiteltiin Toivon kanssa Jennin antamaa läksyä takapään käytöstä eli laitoin Toivon etutassut puomin ylösnousun tasanteelle (siis se oli maassa tietty) ja sitten mentiin sitä laidasta laitaan niin, että Toivo pysyisi suorassa. Vasemmalle sujuu, mutta oikealle todella vaikeaa, mutta nyt Toivo hieman jo ymmärsi mitä hain tällä harjoituksella. Haukkui kyllä, kun sitä ärsytti epäselvät ohjeet, mutta nyt se pääsääntöisesti piti etutassu puomilla ja takatassut maassa !
Muutama käännös paikallaan vasemmalle tehtiin myös niin, että astuin vähän liotellustikin vasemmalla jalalla taakse sekä sivuaskeleita oikealle ja vasemmalle.
Niin se syksykin on kohta vierähtänyt ohi ja talvi lähestyy. Treenit tokossa vähitellen käynnistyy ja aletaan ehkä kehittymään edes jotenkin, vaikka mitään varsinaista ryhmäpaikkaa meillä ei ole, ei Toivolle ja ei myöskään Tarmolle ensi talveksi. Tarmo on muutenkin kasvanut yhä ihan pellossa ja en ole ottanut mitään paineita sen koulutuksen kanssa.
Nyt talvea varten on vain joka toinen maanantai omatoimivuoro Ojangon hallilla illalla, jossa meitä on kolme koirakkoa, joista yksi treenaa koiratanssia ja toinen tokoa/rally-tokoa, joten aika kirjava porukka ollaan ja oma tavoite on tuolla vuorolla vahvistaa niitä osia, jotka jää huomiotta heti silloin, kun on treenikavereita. Tämä vuoro käynnistyi viikko sitten maanantaina ja olin siellä Toivon kanssa ja treenattiin ensin pk-puolen jääviä ja muuten sitten tokosta pieniä palasia.
Muuten sitten ollaan sen varassa, että kuinka ehdin yksin treenaamaan vapaavuorolle Ojankoon ja/tai kuinka pääsen vierailemaan/treenailemaan kaverimaksulla kavereiden kanssa, jonnekin muualle. Toivottavasti saadaan myös otettua yksityistunteja muutama talven aikana, ettei ihan mene vaan yksinään nyhertämäksi ilman opastusta.
Nyt Toivon kanssa käydään Riihimäellä Jenni Ojalan opissa treenaamassa tottelevaisuuden saloja Heidin ja Riemun kanssa yksityistunneilla ja Tarmo on ilmoitettu Lahteen tokon jatkokurssille Oili Huotarin oppiin, mutta kurssi toteutetaan ryhmässä, eikä ole yksittäisopetusta. Jennillä ollaan käyty nyt säännöllisen epäsäännöllisesti heinäkuusta alkaen Toivon kanssa ja pariin kertaan on Tarmokin päässyt mukaan.
Tarmo yhä opettelee leikkimään ja vahvistan vaan sitä, että se on iloinen ja asenne sellainen kuin haluan ja kokoajan se paranee ja leikkiminen alkaa muistuttaa, jossain määrin sen isän otteita.
18.08.2018 COLLIEIDEN PK-MESTARUUS HYVINKÄÄLLÄ
Elokuussa käytiin Toivon kanssa Collieiden pk-mestaruus kisoissa ja sieltä kotiin tuomisena koulutustunnus JK1 palveluskoirajäljeltä 255 pistettä.
JÄLKI 150 pistettä, esineet 14 pistettä, tottelevaisuus 91 pistettä, yhteensä 255 p JK1
Sijoitus 2/2
Jäljeltä saatiin janalta täydet pisteet ja Toivo löysi keppejä yhteensä viisi kappaletta, joista yksi oli viimeinen keppi eli se tärkeä kuutoskeppi. Näin ollen maastopisteet jäljen jälkeen oli koossa tulosta varten. En ole varma jäikö metsään kolmos vai viides keppi, mutta eipä sillä niin väliä. Jälki oli aika rankka kokemus, kun hienon alun jälkeen Toivo kolmannen kepin jälkeen hukkasi jäljen (tai lähti harhalle) ja otin sen sitten sieltä pois ja etsin edellisen keppikohdan, josta lähetin Toivon uudelleen liikkeelle. Sydän syrjällään katselin kuinka se lähti aivan samaa reittiä kuin aikaisemmin, mutta sitten se jatkoi hieman pidemmälle ja teki hienon kulman, jonka jälkeen jatkettiin jäljellä.
Esineruutuun pääsyä odotettiin kauan ja omakin keskittyminen alkoi vähän rakoilla. Toimin ruudussa itse huonosti ensimmäisen esineen jälkeen. Toivohan lähti upeasti ekalle pistolle, mutta liikuin eteenpäin linjalla, jotta voisin lähettää Toivon seuraavalle pistolle suoraan. No Toivohan nosti esineen ja tuli lujaa esineen kassa hienosti luovutusasentoon, mutta tuomarin eteen, joka oli linjalla siinä kohtia mistä olin suunnilleen lähettänyt Toivon. Siitä johtuen Toivo selvästi tuli epävarmaksi, sain sen luovuttamaan minulle, mutta sitten säädin lisää ja päätin lähettää Toivon toista reunaa pitkin ylös sitä hajuvanaa pitkin, mutta se oli huono päätös, koska siellä oli lähiesine, eikä Toivo kyennyt irtautumaan ylös, mutta ei myöskään ilmaisemaan lähiesinettä.
Tottis oli sitten viimeisenä ja meidän piti olla Birgitin ja Sonyn kanssa viimeisenä parina vuorossa (vastaavakoetoimitsija meille kävi ilmoittamassa, että voidaan Birgitin kanssa rauhassa odottaa, että olemme viimeisenä parina vuorossa) ja siinä rauhassa sitten odoteltiin yhdessä omaa vuoroamme, mutta yhden koiran jäätyä pois tottelevaisuudesta, tulikin sitten muutos, että tottelevaisuus tehtiin kolmen kiertona viimeisenä kolmikkona, joka tarkoitti, että menin ensin Toivon kanssa paikallaoloon ja sitten kentän laidalle odottamaan ja sitten vasta viimeisenä meidän vuoro.
Tottelevaisuus oli meidän vahvin osuus omasta mielestä, mutta unelmat tuloksesta meinasivat jäädä jo ilmoittautumisen jälkeiseen paikallaolopaikkaan siirtymiseen. Ilmoittautuminen meni ihan hyvin, mutta kun lähdin siirtymään paikallaoloon, ottikin Toivo hatkat ja mitä painokkaammalla äänellä sitä komensin sivulle niin sitä enemmän se oli lähdössä mäkeen, sitten kutsuin sitä iloisesti ja lähdin vaan kohti paikallaoloa niin se tuli laukalla sivulle. Odotin jo, että meidät heitetään ulos, mutta saatiin jatkaa ja käskin sen alas maahan ja olipa itsellä jännittävät olot, kun se jäi sinne maahan, kun en tiennyt mistä tuo episodi johtui.
Mielestäni se oli myös omituinen sillä aikaa, kun odotimme omaa vuoroa katsoen seuraavan koirakon suoritusta ja oman suorituksen alussa se vaikutti kanssa vähän ei omalta itseltään, mutta sitten, kun päästiin liikkeelle niin se oli aivan mahtava.
Kyllähän niitä virheitä oli, mutta se asenne, räjähtävyys ja voima, millä se tekee hommia. Seuraaminenhan meillä on ollut ns. kieltolistalla, kun sitä oli tarkoitus muokata kouluttajan kanssa, mutta kisa nyt vähän muutti suunnitelmia. Seuraaminen oli levotonta, mutta siitäkin huolimatta se oli aktiivista ja voimakasta.
Paikallaolo = erinomainen
Seuraaminen = levotonta, mutta aktiivinen
Liikkeestä istuminen = taisi mennä maahan
Liikkeestä maahan ja luoksetulo = vähän kyllä kyynäreet tahtoi nousta ja vauhti oli kova, törmäsi kyllä eteen tullessa, mutta sivulle hienosti
Noutaminen = lähti vauhdilla, toi kapulan vauhdilla
Noutaminen 1 m esteen yli = erinomainen
Noutaminen vinoesteen yli = erinomainen
Eteenmeno = en muista mitä sai, valmistelevassa osuudessa edisti, lähti eteen vauhdilla ja meni kovaa, maahan vasta toisella käskyllä ja olisi kyllä saanut pysyä tiiviimmin maassa.
Pisteet tottiksesta: 91 pistettä
Hienot tottispisteet ei riittäneet siirtymään ykkössijalle, kun Birgit ja Sony löysivät jäljeltä kaikki kuusi keppiä ja esineruudussa saivat enemmän ne ratkaisevat pari pistettä, joilla sijoittuvat ensimmäiseksi. Hieno suoritus heiltä ja hyvä harrastusvuosi Sonylla !
Tuomarin kommentteja ja arvostelua odotellessa, odotin kauhulla, että minkälaisen ripityksen saan tuomarilta siitä kaaosmaisesta aloituksesta, mutta minulta meinasi loksahtaa suu auki, kun Tuomari aloitti meidän arvostelun. Hän kehui Toivoa lahjakkaaksi koiraksi ja veikkasi, että sillä on hieno lupaava tulevaisuus edessä :) ja vielä kisan jälkeenkin kävi kysymässä minkä ikäinen Toivo on !
*********
Kisan jälkeen ei paljoa olla jälkeä ehditty teenaamaan, eikä myöskään palveluskoirapuolen treeniä ole ollut kuin muutaman kerran. Tarvitsisin apua ihan viikoittain ja seuran treeneissä ei ihan nyt onnistu samaan sellaista treeniä kuin pitäisi !
Tässä tosiaan kaipaa sitä ryhmää ympärilleen jälkitreeneihin ja tottiksen treenaamiseen, jotta tuo paikallaolo ongelma saataisiin ratkaistuksi. En tiedä mistä se johtui, laukauksiin Toivo ei reagoinut ja näki kyllä, että otin eteenmenon pallon ja näki suunnan minne sen kanssa lähdin, mutta tuskin se nyt palkalle olisi kuitenkaan siinä vaiheessa lähtenyt. Edellisessä kisassa ei tällaista ongelmaa ollut, mutta pari kertaa on sitä ennen käynyt niin, että Toivo on pyrkinyt minun oikealle puolen, koska paikallaoloon mennessä olen palkannut takakautta oikeasta kädestä. Mutta tämä jäi ihan mysteeriksi.
Jenniltä sain ohjeeksi palkata Toivoa ilmoittautumiseen mennessä lelulla, ilmoittautuessa ja eri kohdissa siirtymisessä paikallaolon paikalle niin, että sille tulee kuva, että palkkaa voi tulla mistä tahansa. Palkkaus nimenomaan lelulla ja ei millään namilla !
Viime viikonloppuna oltiin Jennillä koulutuksessa ja tehtiin Riemun kanssa ilmoittautuminen ja paikallaoloon meno ja asenne oli niin kohdallaan Toivolla, kun olla ja voi, mutta miten se ongelma kaivetaan sitten esille, en tiedä. Ei auta kuin treenailla eri paikoissa !
***********
09.09.2018 INKOO
Kisan lisäksi kävin Heidin kanssa Sasu collien IPO näytöksessä ja samalla maalimies Juha Korrin leikitys- ja viettitestipäivä collieille. Tarmo oli mukana, mutta lähinnä sen takia, että se tuhoaa kotona niin en halunnut jättää sitä päiväksi askartelemaan. Ilmoitin lopulta Tarmonkin mukaan leikitykseen, mutta todellisuudessa Tarmo osallistui viettitestiin. Vähän liian aikaista noin nuorelle pennulle, mutta saatiin vähän Tarmolle uusia kokemuksia niin ei kuin mukaan vaan.
Kuvia viettitestistä:
Video Tarmon viettitestistä:
Paikalla oli myös Tarmon sisko ja veli kasvattajan Johannan kanssa ja olipas kiva nähdä lapsosia. Tarmokin pääsi veljeä ja siskoa moikkaamaan ja kännyllä muutama kuvakin tuli otettua.
16.09.2018 RÖYKKÄ SPL
Miettisen Pian kanssa taas vuorostaan käytiin tottelevaisuus seminaarissa, jonka järjestäjänä oli SPL Röykkä. Ajatuksena hakea välillä ajatuksia kouluttamisesta myös muualtakin ja mielenkiinnosta kouluttajaa kohtaan, kun häntä oli kehuttu (Kati Saine, kultaa SPL IPO SM 2018) !
Sää oli aika mielenkiintoinen, kun paistoi aurinko, satoi vettä ja välillä tuli jopa rakeita. Ihan loppuun asti ei oltu, kun alkoi tulla niin kylmä ja koirille pitkä päivä autossa odottamassa. Käytiin sitten pienellä lenkillä siinä ennen kuin kotiin.
MUUTA SYYSKUUSSA
Jessican koulutus / Gumbostrande
Mervin kanssa oltiin varattu Jessicalta koulutus ja omista koiristani osallistui vain Toivo tällä kertaa ja katseltiin hieman missä vaiheessa ollaan erikoisvoittajan liikkeiden kanssa.
KIERTONOUTOHÄSSÄKKÄ = eteen tuloa suoraan eteen oikealta pohdittiin ja haettiin siihen toimivaa ratkaisua. Muuten Toivo teki hienon kierron ja muutkin palat toimi aika kivasti tällä kertaa.
TUNNISTUSNOUTO = onnistui myös ihan kivasti
OHJATTU NOUTO = ohjatussa Toivo olisi mennyt suoraan kapuloille ja ei rekisteröinyt merkkiä, vaikka muuten yksin treenatessa on onnistunut ihan kivasti.
TYHJÄÄN LÄHETYS JA RUUTU = tehtiin näytöllä, ei oikein vielä hahmota, että lähdetään ruutuun vaan hakeutuu pallon paikkaa kohden taakse. Tosin samassa kohtaa tehtiin ensin se ohjattu, joten ehkä jäi vähän sen liikeratakin päälle. Menin sitten enemmän ruutua kohden linjalle niin alkoi taas ruutu löytyä.
Jessican mielestä Toivo on taas selvästi kehittynyt tauon aikana ja Mervi tuntui olevan samaa mieltä. Itse sitä kehitystä ei oikein huomaa.
Jäljen tsekkaus / Mäntsälä Pekka Korri
Otettiin Heidin kanssa Pekka Korrilta yksityiskoulutus Pekka Korrilta. Pekka oli tehnyt meille valmiiksi jäljet, aivan luksusta. Riemun jälki tehtiin ensin ja olipas kiva nähdä kuinka hienosti Riemu teki töitä ja me vaan toteltiin Pekkaa.
Kummallakin koiralla esiintyi juuri ne ongelmat, joita etukäteen oltiin ilmoitettu ja ihanaa, kun joku oli ohjeistamassa meitä. Lisäksi Riemun jäljellä olleista häiriöistä Pekka kertoi vasta jälkikäteen eli sienestäjistä, jotka siinä oli pyörineet Pekan tehdessä jälkeä.
Opimme paljon uusia ajatuskantoja koiran koulutuksesta jäljellä ja monta asiaa tuli pohdittua paljon syvällisemmin. Ihan syitä miksi kapuloita pidetään tietyn aikaa aina taskussa ennen kuin jälkeä lähdetään tekemään, miksi vanhennetaan tietyn aikaa aina jälkeä missäkin vaiheessa. Myös se tulee muistaa, että ei tule olettaa mihin jälki menee, emme pysty haistamaan itse, vaan koira hoitaa sen jäljestämisen, me ei siihen tosiaan pystytä . Keppejä ei vaadita ilmaisemaan, jos menee yli vaan motivaatio keppeihin rakennetaan muualla niin, että ne nousee.
Toivolla oli pari kouluttavaa kohtaa jäljellä. Ensimmäisen kepin jälkeen tuli noin 20 metrin päässä uusi paljon pidempi keppi, jonka Pekka oli hajustanut kunnolla päästä päähän. Toivo ei sitä ilmaissut ja sen jälkeen hutiloi ja kun piti mennä risukosta läpi niin lähti etsimään kait parempaa paikkaa tai sitten meni jonkun toisen hajun perässä kuin Pekan, löysi kyllä jäljen toiselta puolelta, mutta lähti väärään suuntaan ja meni eteenpäin sen näköisenä, että jäljestäisi oikeasti. No mehän ei tiedetä lähtikö toiselle jäljelle vai mitä teki, koska alueella oli liikkunut paljon muitakin ja jälkimerkkejäkin löytyi.
Sen harhautumisen jälkeen, kun saatiin jälki uudelleen ylös niin Toivo kuulemma jäljesti askel askeleelta ja matkalla oli vaikeita kohtia. Kulmista selvisi hyvin ja kaikki loput kepit ilmaistiin tuomalla, lukuun ottamatta sitä toista kouluttavaa keppiä (oli siis myös 2. keppi), jonka kyllä ilmaisi seisahtumalla ja koskemalla keppiin, mutta ei suostunut sitä tuomaan. Ilmaisemisesta sai kuitenkin palkkaa.
Loppumatka jäljestä oli tosi haastava, käytännössä oltiin aikamoisessa risukossa, jolloin Pekka ei ollut edes niin sanotusti koskenut maata vaan liikkunut puiden päällä ja hienosti Toivo selvitti risukon, enemmän minulla oli siellä vaikeuksia liikkua.
Jälki oli siinä 800 - 900 metrin paikkeilla ja 6 keppiä + kaksi kouluttavaa keppiä. Kulmia oli useampi, mutta enää en määrää muista. Ne meni kaikki hyvin ja samoin tien ylitykset oli varmoja. Jana oli ihan huisin pitkä, kuulemma 3. luokan mittainen ja hyvin raskas minulle ja Toivolle, koska Toivo otti kahteen kertaan väärän jäljen ja lopulta aika lähellä janan loppupäätä oikean jäljen, mutta väärään suuntaan eli takajäljen, joten jouduin kääntämään Toivon ja kerran Toivo koipeakin nosti janalla. Tästä huolimatta noista vääristä jäljistä ei olisi kisoissa mennyt pisteitä ja pisteet olisi karisseet siitä jalan nostosta ja takajäljestä. Hyvä harjoitusosuus myös minulle, ei tule niin helposti janalla paniikkia ja hyvin tuli todettua miksi Pekka kehotti tietyn ikäistä jälkeä ajamaan.
Mehän nimenomaan treenataan kisajälkeä, emme pelastuskoirajälkeä, jossa ajatus on hieman toisenlainen. Kisoissa en halua koiran nostavan kolmosluokassa tunnin ikäistä jälkeä vaan sen kahden tunnin ikäisen jäljen, loogista sanoisin !
Keskusteltiin muutenkin paljon jäljestämisestä ja koiran kouluttamisesta. Tullaan varmaan, jossain vaiheessa pyytämään uusi sessio, ehkä keväällä !
SYYSLOMALLA TREENIÄ
Ojangossa Mariannen kanssa tokoa 21.09.2018
Kiertonoutohässäkkä
Tyhjään lähetys ja ruutu
Menikin sitten kunnolla jumppaamiseksi. Toivo jää selvästi tyhjään lähetyksessä kiinni palkkaan ja itse ruutuun lähteminen on sitten hankalaa, mutta eiköhän se siitä selvene toistojen jälkeen, kun niitä tarpeeksi tulee.
Tuusulan hallilla Heidin kanssa tokoa 21.09.2018
TOIVO
Ohjattu nouto
Tyhjään lähetys ja Ruutu / Heidi vei lelun, välillä heitetään lelu, välillä se on valmiina ja välillä siellä ei ole mitään / ruutuun meno alkaa hahmottua, mutta yhä siirryn itse linjalle lähettämään
Tunnistusnouto / oho, toi ensin väärän, joten lähetin uudelleen ja sieltä tuli oikea
Paikallaolot EVL / Riemun kanssa paikkis, ei mitään ihmeempää, tähän pitää saada ensmmän koirakkoja ja liikkuria mukaan, jotta edistytään
Toivo oli kaiken kaikkiaan vähän hankala, siis ei treenatessa vaan Riemun treenien aikana. Se alkaa kiihtyä odottaessaan seinässä jo Riemustakin niin paljon, että alkaa huutaa ja haukkumaan. Pitäisi ottaa kevythäkki mukaan ja viedä se toiseen tilaan, kun ei viitsisi rampata portaita alas ja autolle. Tarmo oli tällä kertaa kotona.
Mäntsälä kisaharkka EVL 23.09.2018 (Heinillä, toimin itse muille liikkurina alo, avo)
Toivo omasta mielestäni ei yltänyt yhtään omalle tasolle, mutta "katsojat" taas tykkäsivät sen niin aktiivisesta tekemisestä. No joo, Toivo olisi pystynyt kyllä parempaan tälläkin osaamisella.
Z:ta = tämä meni hyvin
Seuraaminen = edisti ja ei ollut ihan kuulolla
Luoksetulo = normi Toivoa, voisi olla nopeampi seisominen
Kiertonoutohässäkkä = ihan ihme kuvioita, lähti merkille kiertäen vasemman kapulan ja teki sitä useamman kertaa, ei aikaisemmin ole esiintynyt. Matkalla merkille muutenkin niitä kapuloita katseli, otin kierron kautta eteen
Tyhjään lähetys ja ruutu = ensin vietiin pallo, en ihan tyytyväinen ollut suoruuteen ja sitten alkoi kohdistamaan linjan puolessa välissä olevaan tiileen
Ohjattu nouto => en muista enää miten tämä meni
Tunnistusnouto => toi ensin väärän, lähetin hakemaan uudelleen ja sieltä nousi oikea kapula
Kauko-ohjaus = en halunnut tehdä, ei olla treenattu
Paikallaolo evl => levoton, tsiikaili tyttöjä taas sillä silmällä ja jouduin hieman puuttumaan
Muuten päivä olikin sitten tosi mukava, jutustelua ihmisten kanssa, treenaamista ja kahvittelua ja Tarmokin pääsi leikkimään kentälle ja tekemään jotain pientä treeniä.
Sahaajankadulla Mervin kanssa treenaamassa 02.10.2018
Ohjattu nouto / nyt alkaa merkille meno onnistua, kun kapulatkin joku vie, vähän on tässä häirinnyt Toivoa se, että se viejä en ole minä itse / keskikapulaa ei nyt yrittänyt ottaa, katseli kyllä ja mietti, mutta haki oikeaa / itse tein virheen, kun Toivo oli menossa oikealle kapulalle ja siinä matkalla vilkaisi keskikapulaa niin meinasin huutaa seis, mutta tajusin samalla, ettei ole sinne menossa niin pelkkä henkäys sai Toivon pysähtymään
Luoksetulo / seisomiseen teen juoksupyrähdyksen eteen pysäytys käskyn kera, jotta tajuaa pysähtyä, kyllähän siitä ennakointia tulee ja epävarmuutta, mutta jollain on saatava Toivo reagoimaan käskyyn heti
Tunnistusnouto, kisamainen / nyt oli oikein hyvä
Tyhjään lähetys ja ruutu / Mervi kävi näyttämässä paikkaa tai jätti pallon noin 20 - 25 metrin päähän / täytyy olla tosi tarkka, että menee suoraa ja ei tee banaania, alkoi tietty heti ennakoimaan noin 9 metrissä pysäytystä, mutta lähetin vaan lelulle asti / alkaa vähän jo hahmottaa sinne ruutuun menoa / Mervi ehdotti, että käyttäisin eteenmenon käskyä, kun se sen osaa, mutta en halua yhdistää näitä kahta liikettä, vaikka periaate onkin kummassakin, että mennään eteenpäin, kunnes toisin käsketään
Riihimäellä Jennin koulutuksessa Heidin kanssa ja jäljellä Nurmijärvellä 06.10.2018
Ilmoittautuminen ja paikallaolo / asenne oli toivolla hyvä, mutta saatiin sapiskaa siitä, kun kummankin koiran asento lähestyttäessä oli vino, jep jep / olin piilossa hallin wc:ssä, josta näin hyvin Toivon ovenraosta. Ihan alkuun vähän levoton, mutta sitten se rauhoittui todella hienosti. Heidi ja Riemu teki seuraamista siinä Toivon maatessa ja yritin oven raosta sitäkin vähän seurata. Tekivät ainakin ns. neliötä niin, että pysähdys tapahtui aina heti käännöksessä vasemmalle.
Suurin osa ajasta meni sitten keskustellessa ihan istujaltaan takapäänkäytön tehostamisesta kummallakin meidän koiralla. Käytiin läpi mitä ollaan tehty ja mitä aletaan nyt harjoittelemaan. Lisäksi Toivon mielentilasta käytiin keskustelua (ja tietty Tarmon), kuinka olisi hyvä, jos pystyisin sitä säätelemään tyyliin vietti tappiin - rauhoittumaan - vietti tappiin !
Ihan häiriössä, vaikka muut koirani siinä pörräisi ympärillä. Tietysti aloitetaan tämä kotona ensin ja Toivo saisi ihan vaipua siihen tilaan, että nukahtaa. Parasta olisi, kun ihan nukahtaisi ja saisi herätellä.
Varmaankin, kun sanon tämän ääneen, että harjoitellaan rauhoittumista niin, joku ymmärtää sen niin, että Toivo ei osaisi rauhoittua normaalisti, mutta kyllä se kotona makaa ja nukkuu rennosti, mutta nyt tavoitteena olisi siis säädellä sen mielentilaa niin, että siitä olisi hyötyä treeni- ja kisatilanteessa tai no miksei myös arjessa.
Sitten treenattiin sitä takapäänkäyttöä ja Toivo rukka ei pystynyt keskittymään kunnolla. Aloitettiin puomilla sivusuuntaista liikettä ja Toivo ei ymmärtänyt millään, että sen olisi pitänyt tassutella etutassuilla puomilla vaan yritti tehdä hienoja kieppejä sivulle tai edessä, tasapainoilla puomilla eli yritti tarjota puomille menoa (aivan loogista, maassa olevalla puomin osalla ollaan treenattu agilityä) ja lopulta hermostui minuun totaalisesti ja haukkui.
Tehtiin myös näitä takapäänkäyttö treenejä muutenkin, mutta Toivo toisella silmällä katseli mitä Riemu tekee ja välillä, kun turhautui niin lähti vähän sivuun kaula pitkällä. Jenni sanoi, että voisin siihen puuttua vähän voimakkaamminkin !
Meidän siis jatkossa tulee välillä treenata niin, että tehdään esim. ensin yksilötreenit kummallekin avustaen toisiamme ja sitten vierekkäin yhdessä. Jännä miten Toivo oli tuollainen, kun se on kuitenkin tottunut treenaamaan kentällä muiden läsnä ollessa ja pystyy keskittymään oikein hyvin. Mutta tämä kyseinen harjoitus oli sille tosi vaikea ja varsinkin, kun palkkana ei ollut lelua ja se ei oikein ymmärtänyt mitä sen olisi pitänyt tehdä.
********
Iltapäivällä kotimatkalla käytiin vielä tekemässä esineitä ja jälkeä Nurmijärvellä. Heidi talloi Toivolle noin 600 metrin pituisen jäljen ja minä Riemulle sellaisen melkein alokasluokan jäljen.
TOIVON ESINERUUTU
Tallattiin ihan kapea kaistale noin (ehkä 2 m x 50 m) vain ja Toivo sai nähdä, kun Heidi vei esineet. Esineitä laitettiin neljä kappaletta peräkkäin noin 10 - 15 metrin välein ja viimeisellä Heidi hetsasi vähän enemmän. Sitten lähetin Toivon hakemaan, haki sen kauimmaisen ensin, sitten tokan, sitten kolmannen ja ensimmäisen vikana. Motivaatio pysyi hyvin yllä ja pari kertaa meni yli ruudun, mutta palasi heti alueelle.
TOIVON JÄLKI
Jana vasemmalle / noin 50 metriä / lähti hyvin, mutta lähti väärälle jäljelle, joten pyysin takaisin ja ohjasin eteenpäin / vaati useamman ohjauksen ennen kuin nosti oikean jäljen takajäljen kautta kylläkin.
Keppejä 6/6 ja harjoituskeppejä 1/2, harjoituskepeistä tällä kertaa nousi ensimmäinen, mutta toisen ylitti, kovin oli sen ensimmäisenkin kanssa sitä mieltä, että mikä kompa tämä oikein on, että ottaako vai ei, ilmaisi sen kuitenkin niin, että ehdin paikalle ja vahvistin, että se on ihan tarkoitus ilmaista
Tällä kertaa pysyi jäljellä hyvin, kulmat meni hyvin ja jäljesti erinomaisesti, mutta yksi kauneusvirhe siellä oli, meinaan se pissailu kesken työn ja kahteen otteeseen kesken jäljestämisen kävi isommallakin hädällä (häh täh, ei aikaisemmin ikinä, mutta ehkä tähän vaikutti, että meillä on ruokamerkin vaihto meneillään ja olisi pitänyt käyttää ennen jälkeä tarpeilla)
Mutta kaiken kaikkiaan Toivo kyllä hoiti itse jäljestämisen todella hienosti ja viimeinen kulma oli ihan mahtava. Kisamittaiset kepit nousi hyvin, mutta harjoituskepeillä on selvästi kovin hämillään.
Näin tämä kesä on kohta ohi kiitänyt, tosin vielä on luvattu tällekin päivälle helteitä. Töissä kuitenkin ollaan ja täällä sisällä ei kovin helteistä ole.
Lomalla olin muutaman päivän mökillä ja otin koiristakin muutamia kuvia. Täytyy ehkä julkaista täällä niistä joitakin, mutta tässä Inka ja Toivo viettämässä kesäpäivää.
Hyvin vähän ollaan mitään tehty, kun kokoajan on ollut niin kovin kuuma. Jälkeä ja esineitä piti niin treenata koko kesä kuntoon ja samoin tottista, mutta eipä ole ollut treenejä pahemmin. Jälkeä olen tainnut tehdä leirin jälkeen vain noin 4 - 5 kertaa, joten tavoite ei todellakaan ole saavutettu ja esineitäkin sen vaivaset kaksi kertaa. Tottista en lomalla tainnut ehtiä kuin pari kertaa ottamaan ja tokoa en sen enempää.
Näidenkin treenaamisessa on se vaikeus, että minun ei tulisi tehdä itse jälkiä tai haetuttaa omia esineitä, joten aina tarvittaisiin treeneihin kaveri. Nyt onneksi ollaan saatu muutama vierasjälki kesällä. Johanna Tarmon kasvattaja kävi kesäkuussa piipahtamassa, kävin myös Heinin luona heinäkuun alussa ja Heini teki lyhyen jäljen Toivolle. Kävin heinäkuun loppupuolella Heidin luona Sipoossa vähän yli viikko sitten sekä nyt viime viikonloppuna Toivo sai ajaa Annan tekemän jäljen.
Toki sitten ollaan toisen Heidin kanssa käyty pariin otteeseen Nurmijärvellä jäljestämässä, mutta lähinnä tehty vain janoja sekä yksi pieni jälki, joka meni vähän mönkään, kun Toivo taisi lähteä harhalle. Toivo ei aikaisemmin ole harhalle lähtenyt, mutta nyt niitä on tapahtunut jo muutaman kerran ja huomaan, että itse olen silloin vähän hukassa. En osaa vieläkään lukea Toivoa jäljellä kunnolla, varsinkaan nyt, kun jälkiä ei ole merkattu.
Kolmeen otteeseen olen nyt käynyt Ojalan Jennillä Riihimäellä hakemassa vähän oppia tottelevaisuuden kouluttamiseen, lähinnä seuraamiseen ja kapulan otteen parantamiseen liikkeessä.
Yhden kerran käytiin Toivon ja Tarmon kanssa, jolloin itse jouduin helteellä hallissa aika koville, kun oli kaksi koiraa mukana. Tarmo edistyy hitaasti, kun en ole sen kanssa kunnolla mitään tehnyt tai treenaa kotona. Kaikki tapahtuu vain nami avusteisesti, vaikka pitäisi jo edetä tämän homman kanssa.
Toivo täytti maanantaina jo 5 -vuotta eli on jo aikuinen poika. Kauhea miten nopeasti aika on mennyt, kun juurihan se meille tuli. Tarmokin täyttää tänään jo sen 8 kuukautta ja alkaa sekin olla iso poika.
Tässä vielä uusin kuva perjantaina 13 -vuotta täyttäneestä Inkasta:
Lähdimme töiden jälkeen prjantaina leirille Surkeejärvelle Moksiin lähelle Jyväskylää. Ajoin ensin omalla autolla Heidille Keravalle ja pakattiin sitten minun autosta koirat ja tavarat Heidin autoon. Matkaan lähti Riemu, Toivo ja Tarmo sekä runsas määrä tavaraa. Inka taas matkasi Kivinokkaan Jukan kanssa ja vietti siellä viikonlopun.
Ajomatka meni yllättävän nopeasti, kun autossa oli seuraa. Yksin niin väsyttävää ja tylsää ajaa ja tietysti minulle helpompaa, kun en ollut kuskina. Koirat matkusti kaikki takana ja nätisti se Tarmokin oli siellä toisten kanssa yhdessä. Myös majoituspaikalla Tarmo käyttäytyi hienosti ja sai hyvää leirielämä oppia. Tarmohan ei osallistunut koulutuksiin ollenkaan, mutta lauantaina pääsi sitten lounaan aikaan treenaamaan tai tarkemmin leikkimään kentälle ja sama treenien päätyttyä.
Lounaan aikana Tarmo olikin oikein näppärä ja hyvässä vireessä, mutta kun koulutukset loppuivat noin klo 18 aikaan niin päivä oli ollut jo pitkä pikkupojalle ja tyydyttiin vaan ihan pelkästään leikkimään.
Tarmon kuvat: Heidi Bechstein
Tottiskenttä tehtiin pellon laitaan, joten hieman vieraampi alusta treenata. Paikalle kasattiin vinoeste ja oli kankainen hyppyestekin, mutta niitä en Toivon kanssa harjoitellut, kun Toivon jalan jarruantura ei vielä ole parantunut kokonaan. Toisekseen niiden ottamiseen ei ollut tarvetta, kun ne on aika hyvässä vaiheessa Toivon kanssa.
Kouluttaja tottelevaisuus: Anna-Kaisa Loiri (Boksereiden suojelun MM-kultaa, Malinoisilla 2 x Suomen mestaruus suojelussa + 1 x hopea, useampi MM-kisaedustus)
TOIVO 1. kierros
Seuraaminen / silmäkontaktin siirto kainalokontaktiin (Toivo alkujaan opetettu niin, että lelu kainalossa, palataan siihen), paikallaan polkemista ja siitä palkka, otetaan askel eteenpäin.... jne. / ekalla kierroksella vaikutti, että toimisi, mutta toinen kierros osoitti, että Toivolla oli oletettua vahvempi tuo edistäminen, joten mietinnässä sama apu kuin aikaisemmin on mietitty eli ns. vadelmakeppi taas käyttöön (eli esim. lastenraippa eteen estämään ja koira ei saa koskea/nojata raippaan)
Nouto / edessä pito on rauhallinen ja hyvä, joten lähdetään työstämään yksittäistä palaa, nostoja edestä meidän välistä / noudon paluuta pitkällä matkalla.
(Kuvat: Heidi Bechstein ja Jouni Sundberg)
TOIVO 2. kierros
Seuraaminen / tehtiin samaa kuin aikaisemmin ja todettiin siis, että työtä riittää ja apuna voisi käyttää sitä lastenraippaa estämässä linjalta poissiirtymisen
Eteenmenon edistäminen, maahanmeno HALLINTATREENI / Toivo sai nähdä, kun pallo vietiin kentän päätyyn, pallot pitäisi olla samanarvoisia, mutta nyt oma pallo, joka oli minulla, oli hieman vähemmän arvokas, kuin lainattu vastaava pienempi pallo eli täytyy käydä ostamassa toinen samanarvoinen pallo. Lähdin liikkeelle, lähinnä taas tepastellen ja kun Toivo piti paikkansa hyvin (tai no jotenkin ainakin) niin päästin palkalle takakautta kiertäen hakemalla pallon minun oikealta puolen.
Tätä sitten vaihdellen eli välillä pallon saa kentän päästä, välillä minulta ja katsotaan nyt treenaanko maahan menoa tämän yhteydessä, jolloin pallo tulee minulta vai treenataanko niin, että teen maahan menoa sitten muualla erikseen.
Kuva: Heidi Bechstein
SUNNUNTAI JA JÄLKITREENIT
Seuraavana päivänä sitten eri ohjelma eli jäljelle metsään hyttysten ruoaksi. Tarmolle vähän tylsä päivä, kun oli suurimmaksi osaksi vaan autossa. Toivon aiheena oli keppimotivaation nostattaminen ja ennen lounasta tehtiin keppitreeniä autojen luona ja lounaan jälkeen sitten päästiin itse asiaan eli vieraan tekemälle merkkaamattomalle jäljelle, jossa oli 8 keppiä ja jälki oli sellainen, että jana lähti viistosti ylöspäin kääntymään eli sen jälkeen tuli laatikko, jonka sivut oli noin 50 metriä jokainen. Ensimmäisellä suoralla oli kolme keppiä (suunnitelma: piti olla neljä + tyhjä sivu + 4 keppiä) ja kulman jälkeen sitten ei keppejä ollenkaan ja loput viimeisellä sivulla. Välillä kepit oli myös todella lähekkäin, varmaan vaan 10 metriä väliä.
Keppiharjoitus ennen lounasta tehtiin seuraavasti:
Keppi toisessa kädessä ja namit toisessa, koiran tuli tehdä oikea valinta (tarjoaminen)
Keppi maassa ja namit toisessa kädessä, koiran tuli tehdä oikea valinta saadakseen palkka
Tallattiin alue koiran nähden ja sinne keppi => päästettiin koira etsimään
Samalle tallatulle alueelle laitettiin aina vaan pieniempi keppi niin, että lopuksi se oli todella pieni
Tärkeää oli myös se kuinka koiraa tulee siinä kehua, antaa sille tunne, että se on todella hieno ja yrittää saada koiralle perille, kuinka tärkeä se keppi meille on.
Toivo suoriutui erinomaisesti siihen asti, kunnes ruutuun laitettiin sellainen älyttömän pieni litteä kepin palanen, joka mahtui suurin piirtein mun sormen päähän. Silloin jouduttiin hieman auttamaan, kun Toivo alkoi menettää kiinnostuksensa. Bileet oli aina kovat, kun keppi sieltä löytyi !
Lounaan jälkeen sitten sille oikealle keppijäljelle. Janalle lähti tuttuun tyyliin aika lujaa ja siihen kouluttaja toivoi muutosta, koska jatkaa janalta liian lujaa. Ehdotti, että muutan minun "jälki eteen" käskyn toiseksi, jotta ei tee janaa ns. eteen menona. Sanoi kyllä, että hyvin otti janan ja tosin kävi kyllä tarkastamassa muutaman metrin takajälkeä, mutta kääntyi itse, mutta vauhti jatkuu liian kovana siinä alussa.
Kuva: Jouni Sundberg
Itse jälki sujui hyvin, vaikka kulman jälkeen tuli aika vaativaa maastoa, jossa joutui hieman siksakkaa ojienpohjalla varsinkin, kun kulma tuli aika haastavaan kohtaan. Kepit nousi muistaakseni kaikki ja loppua kohden Toivon ilme vaan parani, kun kepeillä nyt vietettiin aikaa kehun Toivoa ja aina ennen uutta lähetystä eteenpäin kepiltä näytin vielä mihin laitan keppin talteen ja kerrottiin Toivolle mikä aarre se on. Viimeisellä kepillä vielä kaivettiin kaikki kepit esille ja ihasteltiin näkymää ja siitähän Toivo oikein innostui olemaan rinta rottingilla.
Oikein hyvä fiilis tästä kyllä jäi ja uskon, että tämä sai keppimotivaatiota hieman nostettua !
**********
Leirillä oli mukana myös yksi Toivon ja Ketkun pennuista. Ralla oli Ilonan mukana leirillä ja pääsi peräti osallistumaan metsäjälkeen lauantaina. Sunnuntaina lounaalla ehdittiin ottamaan muutama kuva Toivosta ja lapsukaisista, tosin aika kiireellä, kun piti ehtiä metsään aika pian takaisin.
Aikamoinen sekamelska siitä kuvaamisesta syntyi, kun Ralla ja Tarmo halusivat vaan painia sekä Toivokin siihen pyrki leikkimään lastensa lisäksi. Ralla tuntuu olevan aikalailla samanlainen luonteeltaan kuin Tarmo !
