Yhteiselo on edelleen ollut ihan sopuisaa. Eilen illalla Inka hieman väsytti ipanan ihailu ja näytteli hammasta siihen tyylii, että "et kyllä kipua mun viereen sohvaan", mutta siitäkään huolimatta ei ole yhtään tarvinnut yöksi tai muutenkaan niitä eristää ja välillä Toivo saa parkkeeraa kylkeen kiinni.
Aamulla pihalla leikkiminen näytti jo aika rennolta ja Inka murisee ja meuhkaa ihan tosissaan ja Toivolla on kivaa. Välillä mennään tosi kovaakin ja siinä vaiheessa vaan täytyy Inkaa hieman hillitä, ettei kaada Toivoa liian kovaan maahan, ettei pieneen satu. Mukkelis makkelis tuo Toivo siellä lentää ja kiemurtelee Inkan alla, mutta sillä tuntuu olevan kovin hauskaa Inkan kanssa. Täytyy luottaa siihen, että Inka osaa hallitta itseään, kun on ne omatkin pennut olleet, mutta kokoajan vahdin kuitenkin niiden leikkiä varalta.
Ulkona yhdessä ne on aika liikkiksiä, kun Toivo kulkee rinnakkain Inkan kanssa ja välillä pyllähtää maahan rapsuttelemaan kaulaansa, kun panta häiritsee. Ilahduttavaa on ollut miten nopeasti tuohon pantaan on sopeutunut ja kulkee remmissä aika kivasti. Eilen vapaana metsässä liikkui perässäni reippaasti ja samoin, kun ollaan käyty kaksistaan remmilenkillä ja iloisesti tulee luokse, kun kyyksityn ja kutsun nimeltä tai huudan "tule" ja paras palkka on lällyttäminen. Meinaan olin ottanut vähän omaa ruokaa taskuun niin ei Toivo sitä halunut, pusuja vaan :). Tänään aamulenkillä Toivo liikkui ihan koko matkan omin jaloin, niin rappuset, kuin tien ylitykset, roskiksella käynnin ja vieraiden koirien kohtaamisetkin. Kävi vielä oikein kolmea shelttityttöä moikkaamassa ja reippaasti. Inka myöskin oli oikein mallikkaasti, vaikka Toivo niitä shelttejä kävi moikkaamassa.
Mustissa ja Mirrissä vierailtiin tänään ja kun laskin maahan niin pikkumies siellä viipotti pitkin liukkaita lattioita innokkaasti, kävi tutkimassa heti isoja koiramallinukkeja ja kissan raapimispuita, poikkesi koira-aitauksessa testaamassa ja kävi kaikki myyjät pussaamassa. Koko reissu meni ilman tarpeita vääriin paikkoihin, vaikka varasin talouspaperia taskut täyteen, pissa tuli ajoradan viereen, käytiin meinaan katsomassa busseja ja nelikaistaista ajorataa.... ei ne pelottaneet yhtään. Isommalla tarpeella käytiin sitten kotona, kun yritin houkutella Toivoa kiipeämään omat rappuset niin sehän ei käynyt Toivolle vaan piti lähteä käymään postilaatikolla ja talon viereisellä nurmella isommalla hädällä ja vasta sen jälkeen kotiin ;) syömään !
Toivo on kasvattajalla ollut erittäin rakastunut ruokaan, mutta nyt uudessa kotona on ollut kaikkea niin jännää, ettei ole ehtinyt kuin hieman ohimennen syömään ja lauantaina sekä sunnuntaina syötiin vaan kolme kertaa. Nyt kun tultiin reissusta ja laitoin ruoan likoamaan niin pikku herra yritti sitten hypätä tiskipöydälle, voi apua......... sehän kasvaa, siihen mennessä mun pitää saada se ymmärtämään, että ruokaa odotetaan nätisti. No tänään ekaa kertaa istuttiin ennenkuin kuppi meni alas ;D.... Toivo ei vaan kyllä tainnut tietää harjoitelleensä mitään !
maanantai 30. syyskuuta 2013
sunnuntai 29. syyskuuta 2013
29.09.2013 Toivo
Eilen käytiin sitten Jukan kanssa hakemassa Toivo kotiin Lappeenrannasta. Automatkan oli tosi rauhallisesti sylissä, kunnes puolimatkasta tuli pieni pulahdus. Pysähdyttiin hetkeksi ja laitoin Toivon vieressäni olleeseen häkkiin, jotta pystyisin puhdistamaan pienen jalat oksennuksesta. Toivo näytti siltä, että käy hääkkiin rauhassa nukkumaan, joten annoin sitten jäädä loppumatkaksi sinne ja makoili siellä niin kauan rauhassa, kun vieressä istuttiin.
Kotona tutki välittömästi paikat ja kun päästin pihalle niin ei mennyt kuin hetki, kun herra meni ulos ja sisälle ihan omatoimisesti. Raahas myös Ikean Lottarotan hännästä pihalle :) !
Inkan kanssa ovat jo tutustuneet ja käyneet tänään sekä eilen vähän lenkkeilemässäkin ja tutustumassa ympäristöön. Oma pikkuinen piha kuitenkin saa nyt toimia sellaisena telmimismestana ihan alkuun. Kuhan nuo kyyt menevät horrostamaan niin sitten Toivo pääsee mekastaan metsään oikein tosissaan. Toivo kipittää Inkan vieressä niin tosissaan, välillä pyllähtää rapsuttaan pantaansa. Häntä on korkealla tanassa ja ei paljoa ole autot tai muut koiratkaan hätkähdyttäneet. Vieraisiin ihmisiin suhtautuu ihan reippaasti ainakin vielä !
Aikamoinen vesseli taitaa olla ja mä kun ajattelin, että Toitsu olisi aika rauhallinen. Nyt me nukutaan Inkan kanssa silloin kun Toivokin nukkuu :D !
Kotona tutki välittömästi paikat ja kun päästin pihalle niin ei mennyt kuin hetki, kun herra meni ulos ja sisälle ihan omatoimisesti. Raahas myös Ikean Lottarotan hännästä pihalle :) !
Inkan kanssa ovat jo tutustuneet ja käyneet tänään sekä eilen vähän lenkkeilemässäkin ja tutustumassa ympäristöön. Oma pikkuinen piha kuitenkin saa nyt toimia sellaisena telmimismestana ihan alkuun. Kuhan nuo kyyt menevät horrostamaan niin sitten Toivo pääsee mekastaan metsään oikein tosissaan. Toivo kipittää Inkan vieressä niin tosissaan, välillä pyllähtää rapsuttaan pantaansa. Häntä on korkealla tanassa ja ei paljoa ole autot tai muut koiratkaan hätkähdyttäneet. Vieraisiin ihmisiin suhtautuu ihan reippaasti ainakin vielä !
Aikamoinen vesseli taitaa olla ja mä kun ajattelin, että Toitsu olisi aika rauhallinen. Nyt me nukutaan Inkan kanssa silloin kun Toivokin nukkuu :D !
perjantai 27. syyskuuta 2013
27.09.2013 odottelua ja lepoa
Inkalla taitaa olla tylsää tällä hetkellä, ei kunnon lenkkejä ja ei treenejä. Olen jo toista viikkoa flunssassa ja en jaksa edes Inkaa lenkittää kunnolla työpäivän jälkeen, mutta onneksi Jukka on auttanut ja vienyt Inkaa ulos. Toki nekin lenkit on olleet vain pissatuslenkkejä, mutta en mä itsekkään parempaan tällä hetkellä ole pystynyt !
Nyt alkaa olla jännittävät hetket, kun huomenna lähdetään hakemaan meille uutta perheenjäsentä Lappeenrannasta. Pientä pitkäkarvaista tricolor collie poikaa Toivoa, josta toivottavasti kasvaa vahva ja komea poika, jonka kanssa voin jatkaa toko- ja agilityharrastusta täydellä teholla sekä harkinnassa on myös palvelukoirapuolen metsäjälki, jos vaan Toivolla jäljestämiseen on luontaisia taipumuksia. Ainakin Toivon isällä näitä on, joten jossain määrissä voisin jälkeä pellolla yrittää väsätä, mutta kuinka paljon aikaa siihen sitten nykyään riittää onkin ihan toinen juttu. Varsinkin nykyisillä bensanhinnoilla ei kolmea kertaa viikossa huvita ajella satoja kilometrejä kunnon jälkimaastoon, jotta ihan oikeasti tulisi treenattua kunnolla ja siihen sitten esineruutu treenit päälle.
Näin alkuun kuitenkin varmaan saa aika pitkälle pikkumies kasvaa ja viettää pentuelämää rauhassa. Toki olen kyllä hankkinut vapaakortin hallille, joten käydään siellä talven aikana hieman jammailemassa, mutta pennun ehdoilla. Mitään suunnitelmia en vielä ole laatinut, tutustutaan ensin ja katsotaan, että minkä tyyppinen nuori herra on. Inkan kanssa muistaakseni aloin vasta siinä vuoden ikäisenä kunnolla kouluttamaan kentällä ja lähinnä työt tehtiin siihen asti kotona, lähialueilla ja vasta sitten lähdettiin kentälle pääasiassa leikkimään. Ennen vuoden ikää käytiin vaan pentukurssi Helsingin Vetokoirakerhossa ja se taisi lähinnä olla siinä. No toisaalta tuohon kiireettömyyteen vaikutti nuo kaksi isoa koirapoikaa kotona, joita treenattiin täysipainoisesti samaan aikaan.
Toivoon en näin etukäteen ole ehtinyt hirveästi tutustua, kun käytiin pentuja katsomassa niin oli aika selvää, että valinta kääntyisi tuohon ainoaan poikaan, joten aika paljon lällytin niitä tyttöjä juuri sen takia, että olisiko niistä jokin sitten kuitenkin se oikea. Pari tyttöä tuntui aktiivisemmilta, mutta koska Toivo kuitenkin mielytti niin päädyin pitäytymään valinnassani. Kaikki pennut olivat tosi reippaita, vaikka olivat toista kertaa ulkona ja uusiin ihmisiin suhtautuivat innolla. Olisin ottanut niistä ihan kenet vaan, tosi mukavia ipanoita. Lisäksi ne ovat kuulemani perusteella olleet muutenkin aika mutkattomia ja eivät autossa tai eläinlääkärissä ole olleet kummissaan mistään. Pennun valintaan vaikutti aikalailla niiden suku, halusin mukaan hieman edesmennyttä koiraani Rommia ja hiukan jotain muuta ja tässä pentueessa se toteutui juuri sopivasti. Pentujen isän takana on yksi uros, joka aina on kiinnostanut minua paljon ja nyt se sitten löytyy myös tästä pentueesta (Final Fantasy Altair) ja emän Jasminin äiti Freya muistuttaa kovasti Rommia, joka ei tietytsti ole ihme, kun Freya on Rommin siskon tytär :) !
Nyt alkaa olla jännittävät hetket, kun huomenna lähdetään hakemaan meille uutta perheenjäsentä Lappeenrannasta. Pientä pitkäkarvaista tricolor collie poikaa Toivoa, josta toivottavasti kasvaa vahva ja komea poika, jonka kanssa voin jatkaa toko- ja agilityharrastusta täydellä teholla sekä harkinnassa on myös palvelukoirapuolen metsäjälki, jos vaan Toivolla jäljestämiseen on luontaisia taipumuksia. Ainakin Toivon isällä näitä on, joten jossain määrissä voisin jälkeä pellolla yrittää väsätä, mutta kuinka paljon aikaa siihen sitten nykyään riittää onkin ihan toinen juttu. Varsinkin nykyisillä bensanhinnoilla ei kolmea kertaa viikossa huvita ajella satoja kilometrejä kunnon jälkimaastoon, jotta ihan oikeasti tulisi treenattua kunnolla ja siihen sitten esineruutu treenit päälle.
Näin alkuun kuitenkin varmaan saa aika pitkälle pikkumies kasvaa ja viettää pentuelämää rauhassa. Toki olen kyllä hankkinut vapaakortin hallille, joten käydään siellä talven aikana hieman jammailemassa, mutta pennun ehdoilla. Mitään suunnitelmia en vielä ole laatinut, tutustutaan ensin ja katsotaan, että minkä tyyppinen nuori herra on. Inkan kanssa muistaakseni aloin vasta siinä vuoden ikäisenä kunnolla kouluttamaan kentällä ja lähinnä työt tehtiin siihen asti kotona, lähialueilla ja vasta sitten lähdettiin kentälle pääasiassa leikkimään. Ennen vuoden ikää käytiin vaan pentukurssi Helsingin Vetokoirakerhossa ja se taisi lähinnä olla siinä. No toisaalta tuohon kiireettömyyteen vaikutti nuo kaksi isoa koirapoikaa kotona, joita treenattiin täysipainoisesti samaan aikaan.
Toivoon en näin etukäteen ole ehtinyt hirveästi tutustua, kun käytiin pentuja katsomassa niin oli aika selvää, että valinta kääntyisi tuohon ainoaan poikaan, joten aika paljon lällytin niitä tyttöjä juuri sen takia, että olisiko niistä jokin sitten kuitenkin se oikea. Pari tyttöä tuntui aktiivisemmilta, mutta koska Toivo kuitenkin mielytti niin päädyin pitäytymään valinnassani. Kaikki pennut olivat tosi reippaita, vaikka olivat toista kertaa ulkona ja uusiin ihmisiin suhtautuivat innolla. Olisin ottanut niistä ihan kenet vaan, tosi mukavia ipanoita. Lisäksi ne ovat kuulemani perusteella olleet muutenkin aika mutkattomia ja eivät autossa tai eläinlääkärissä ole olleet kummissaan mistään. Pennun valintaan vaikutti aikalailla niiden suku, halusin mukaan hieman edesmennyttä koiraani Rommia ja hiukan jotain muuta ja tässä pentueessa se toteutui juuri sopivasti. Pentujen isän takana on yksi uros, joka aina on kiinnostanut minua paljon ja nyt se sitten löytyy myös tästä pentueesta (Final Fantasy Altair) ja emän Jasminin äiti Freya muistuttaa kovasti Rommia, joka ei tietytsti ole ihme, kun Freya on Rommin siskon tytär :) !
keskiviikko 11. syyskuuta 2013
11.09.2013 ei olla tokoiltu
Ollaan tosiaan Inkan kanssa laitettu treenikamppeet piiloon ja vietetty tylsää kotielämää. Ei tehty yhtään muuta kuin tylsiä remmilenkkejä tai no ainoastaan Inka pääsi mukaan viimeviikon tiistaina mun koulutusryhmän treeneihin aidan pieleen.
Sieltä pääsi kerran näyttämään kuinka voisi harjoitella sivulta nopeaa maahanmenoa pupuseisonnan kautta. Inka vaan oli ihan liian täpinöissään ja sukelsi mun namin perässä kuin pahin nälkäkurki. No sain sieltä kaivettua, jostain myös oikeaa toimintaa sen hosumisen keskeltä mummolta.
Toisen kerran sitten koulutuksen lopussa näytin vielä Inkalla kuinka olen niitä samoja harjoituksia tehnyt, joita heille tänään koirakkokohtaisesti ohjeistin eli takapään käyttöä. Kouluttettavien lähdettyä otin ihan vähän Inkalla seuraamista ja sehän oli juuri sellaista kuin toivoinkin, tietty nyt......... tekisi samaa kisoissakin niin viittis lähtee sinnekkin, ei vaan ole enää mielekästä lähteä pyörimään kyläkisoissa, joten tuskin meitä enää näkee kisoissa tai ehkä vielä ensivuonna saatetaan kisa tai kaksi pyörähtää, jos Inkalla intoa riittää. Kesähelteellä ei kuitenkaan ole mitään asiaa, niin paljon tuo kuumus vaivasi tänä kesänä Inkaa.
Sunnuntaina poikettiin vielä sitten näyttelyssä. Sieltä löytyi myös Inkan poika Osmo ja tyttärenpoika Hemmo. Osmo on täysi häslä ja virtaa riittää kuin pienessä kylässä. Hemmo oli paljon hillitympi nuorimies. Ihania kumpikin ja tykkään niiden ulkonäöstä !
Osmo |
Hemmo |
Haastavaa ringissä juoksemisessa muiden kanssa oli se, että Osmon edessä juoksi Hemmon kanssa Osmon omistaja, joten Osmo yritti kiriä niitä kiinni ja kun en voinut edes remmistä nyppästä, että olisin saanut koiran aisoihin niin kun yritin hillitä niin Osmopa piti kunnon konserttoa takana. No yksilö esiintymisessä Osmo oli tosi hyvin, mutta tuomari pisti meidät juokseen kolme kierrosta, kun ensin juoksin liian lujaa ja Osmo peitsasi kuulemma, no seuraava hiljempaa ja taas peitsas, käski mut kyllästyneen oloisena laittamaan koira ravaamaan, johon mä jo kimpaannuin "että, miten ?", no arvata voi, ettei tykännyt ja tämän takia EH.
Mulle tuli sellainen tunne, että yritti saada Osmon hännän nousemaan ja koiran käyttäytymään levottomasti, meinaan seisoitti tuonkin jälkeen Osmoa tovin siinä ja toinen alkoi tosissaan kyllästyyn ja käänsi pehvansa tuomarille, että silleen. Kaikista kolmesta kierroksesta otettiin kuvaa kunnon järkkärillä, joten materiaalia kierroksesta tuli kyllä useampi, eikä peitsaa ja kehän laidalla oli vielä yksi arvostettu näyttelytuomarikin todennut koiran liikkuvan upeasti, että näin tälläkertaa.
perjantai 6. syyskuuta 2013
06.09.2013 salaisesta salattomaksi
Muutin blogin asetuksia niin, että se on julkinen. Eipä täällä mitään niin salaista varmaan ole ja jos joku sitten sattuu mun kirjoitusten mukaan jotain kokeileen niin vastuu on lukijalla. Aina täytyy muistaa, että kirjoitan sen mukaan mitä itse muistan, joten jonkun kouluttajan ohjeet eivät välttämättä tässä päässä ole sitten ymmärrätte ehkä juuri niinkuin hän on tarkoittanut ;D !
torstai 5. syyskuuta 2013
01.09.2013 Colliemestaruudet Hollolassa
Aamulla matkattiin Inkan kanssa Hollolaan colliemestiksiin kisaamaan mestaruudesta. Alkumatkasta auto alkoi temppuilemaan ja serv -valo syttyi yhdessä abs-jarruvalon kanssa. Ei auttanut kuin ajaa ulos moottoritieltä ja tarkistamaan voiko matkaa jatkaa. Vähän samalla laskeskelin, että ehtisinkö vaihtamaan autoa, mutta aika ei olisi riittänyt, kun ensin olisi pitänyt hakea autonavain ja sitten vielä auto Vesalasta. Jarrut näytti kuitenkin toimivan, joten jatkoin matkaa, vaikka aikalailla nuo kojetaulun kirkkaat oranssinväriset valot häiritsevät matkantekoa.
Kisapaikalla tapasinkin heti Kontuvirran Kirsin Hupin kanssa, joten sain heistä seuraa ja aika kisapaikalla meni ihan mukavasti rupatellessa Kirsin ja Sepän Heinin kanssa.
Evl aloitettiin suoraan yksilösuorituksista, joten paikallaolot olivat vasta ihan lopussa. Sää oli loppujen lopuksi ihan hyvä, vaikka matkalla kaatamalla välillä oli vettä tullutkin. Olivat kaiken lisäksi säätiedotuksissa lupailleet koko päiväksi sadetta ja ukkonenkin oli mahdollinen.
Tuomarina oli Ossi Harjula, jonka tuomaroitavana Inka on ollut joskus alemmissa luokissa. Linja oli yllättävän tiukka tälläkertaa, mutta ihan kyllä ymmärsin täysin mistä pisteet lähti, joten ei siinä mitään ihmeteltävää. Liikkurina oli pitkästä aikaa mies, joka oli kyllä ihan hyvä liikkuri, ei siinä mitään, mutta multa katosi pakan hallinta ennen Z:taa.
1. osa
Täytyy vielä tarkistaa nuo pisteet kotona, en ole ihan varma muistinko kaikki oikein.
Kisapaikalla tapasinkin heti Kontuvirran Kirsin Hupin kanssa, joten sain heistä seuraa ja aika kisapaikalla meni ihan mukavasti rupatellessa Kirsin ja Sepän Heinin kanssa.
Evl aloitettiin suoraan yksilösuorituksista, joten paikallaolot olivat vasta ihan lopussa. Sää oli loppujen lopuksi ihan hyvä, vaikka matkalla kaatamalla välillä oli vettä tullutkin. Olivat kaiken lisäksi säätiedotuksissa lupailleet koko päiväksi sadetta ja ukkonenkin oli mahdollinen.
Tuomarina oli Ossi Harjula, jonka tuomaroitavana Inka on ollut joskus alemmissa luokissa. Linja oli yllättävän tiukka tälläkertaa, mutta ihan kyllä ymmärsin täysin mistä pisteet lähti, joten ei siinä mitään ihmeteltävää. Liikkurina oli pitkästä aikaa mies, joka oli kyllä ihan hyvä liikkuri, ei siinä mitään, mutta multa katosi pakan hallinta ennen Z:taa.
1. osa
- Luoksetulo 8 / kehään hyvin, äänetön kokonaisuus, ihan kelvolliset pysähdykset, laski raville viimeisessä vauhdissa vähän ennenkuin kääntyi sivulle, vaikka yleensä kyllä kisoissa suorittaa loppuun asti laukalla
- Z:ta m-s-i 5,5 / yritin kisapalkata Inkaa luoksetulon jälkeen niin, että olisin saanut Inkan innokkaasti siitä aloituspaikalle, mutta liikkuri siinä vaiheessa keskeytti palkkauksen, kun hänen mielestään olin menossa väärään suuntaan ja mun pakka sotkeutui totaalisesti, kun seisoin häkeltyneenä tuomarin ja liikkurin edessä tumput suorana, että mitä nyt............ no en sitten saanut hämmentynyttä Inkaa myöskään kunnolla viritettyä / maahan meni ok ja seisominen kanssa, mutta istuminen meni seisomiseksi sekä seuraaminen ei ollut alkuunkaan täpäkkää ja jouduin antamaan yhden ylimääräisen seuraamis käskynkin
- Ruutu 9 / edellisen liikkeen jäljiltä Inka ihan kipsissä, mutta lähetysmerkkiä lähestyttäessä se aktivoitui ja kuulemma kanssa kisaajan mukaan merkkas välittömästi missä ruutu on ja hänen mieleensä oli tullut, että lähteekö suoraan ruutuun, no ei lähtenyt vaan teki reippaan hyvän merkin ja ruutuun suoraan, pysähdys hyvä (nyt totteli) ja hyvin maahan, loppuosa ihan ok, mutta omasta mielestäni olisi voinut tulla intensiivisemmin seuraamaan / pistemenetys tuli äänähdyksestä ruutuun lähdössä
- Seuraaminen 5 / Z:n seuraamisen jättämä epävarmuus näkyi minussa ja seuraamisen aloitus vähän hirvitti, joten mitäpä sitten koirasta tuntuu, sitä voi miettiä / askelia ei ollut kuin vasta pitkän seuraamisen lopussa, joten missään et päässyt koiraa aktivoimaan parantaakseen hommaa, ainoastaan juoksuosuus oli hyvää ja se tosiaan on voitto, koska sen kanssa on ollut ongelmia, hidas oli täysi katastrofi, siirryin hitaaseen ihan miten sattuu ja sen jälkeen me ei tehty yhdessä hommia, jouduin käskemään vielä lopussa sivulle ja sitten vasta saatiin tehtyä askeleet / suoraan sanoen tämä oli aivan karseaa, mutta toisaalta se juoksu oli todella hyvää ja sen sanoi myös tuomarikin
- Ohjattu nouto 9 / merkki erinomainen ja samoin kapulalle meno, kapulan nosto hyvä ja sivulle reippaalla laukalla, perusasento jäi hieman vinoksi / sivulla piti hieman ääntä, mutta tässä liikkeessä ei onneksi rokotettu ja olisko jotain pihinää tullut myös merkiltä lähtiessä
- Metallihyppynouto 6 / kääk..... krääk, lähti hyvin ja oli ottamassa kapulan, mutta sitten kääntyikin tuijottaa mua ja siinä sitten tahtojen taistelu, en sanonut mitään, nosti lopulta itse, mutta sen jälkeen vielä räpiköi, sivulle tulokin jäi hieman vinoksi
- Tunnari 8,5 / hiljaa sivulla, ravasi kapuloille, joka ei ole tyypillistä Inkalle, yleensä laukkaa kyllä menomatkan, oma nousi varmasti, mutta taas ensin tarkisti kaikki kapulat / palautus ravilla ja suoraan sivulle (en muista oliko tämäkin vielä hiukan vino), suoraan sivulle tuloissa näkyy se epävarmuus, jonka aiheuttaa se, että siirsin palautuksen edestä sivulle suoraan, tuomarin mukaan pisteet lähti, koska olisi toivonut vauhtia lisää
- Kauko-ohjaus 6,5 / virheitä sattui, mutta Inkan asentojen vaihdot olivat nyt hyvät ja etenemistä ei tapahtunut, myöskin nousujen ilme oli hyvä, virheet tulivat alussa, kun sivulta maahanmenoa ei keskittynyt kuuntelemaan, koska tuijotteli tuomaria ja jouduin antamaan toisen käskyn, ensimmäiseen vaihtoon tarvittiin myös kaksi käskyä, koska Inka keskittyi katselemaan yhä tuomaria vai katsoiko liikkuria, en nyt muista
- Paikalla istuminen 10 / ei ääntä, ei hermostumista, oikein kiva
- Paikalla makuu 8 / ei ääntä, ei hermostumista, hyvin alas omalla käskyllä ja ei ennakoinut muiden käskystä, ei lonkalle kääntymistä, oikein kiva, mutta lopussa valitettavasti ei noussut ekalla käskyllä, mutta ei kyllä reagoinut muidenkaan käskytykseen, ehkä olisi pitänyt hieman enemmän jännittää omaa kroppaa, että ei olisi nukkunut siellä, toki viikolla tähän ennakointiin oli puututtu, joten olisko väsymys ja edelliset treenit vaikuttaneet
Täytyy vielä tarkistaa nuo pisteet kotona, en ole ihan varma muistinko kaikki oikein.
maanantai 2. syyskuuta 2013
31.08.2013 Jakomäen hiekkakenttä
Inkan kanssa kahdestaan käytiin Jakomäessä hiekkakentällä aamutreenit ja viimeistelyt ottamassa.
- RUUTUUN alustalle ja kerran ilman alustaa / viimeisenä alustalle taas / merkkille iloisesti ja hyvin
- SEURAAMINEN / tosi innokas ja hyvä asenne
- TUNNARI x 2 / eka hieman epävarma, toinen parempi
- SEISOMAAN PYSÄHDYS vauhdista / pallohuijaus + seis => aika hyvä / muutama heitto
- TUNNARI x 2 / ok
- METALLIHYPPY palautuksia / tahtoo tulla eteen / into ei ole 100 lasissa kuten ennen
- KAUKOT, muutamana sarjana 10 - 15 metriä / ok / nami vasemmalla sivulla
29.08.2013 Treenit Sotungin koululla
Marianne tuli auttamaan Inkan paikallaolo häitiötreenien kanssa Hakunilaan. Otettiin haamukoirien kanssa niin paikallaolon alasmenoja kuin ylösnousemisia. Inka tuntui aikalailla harhautuvan, kun Marianne oli meidän vasemmalla puolella. Oikealta tullessa ei mitään häiriön ottoa.
Lisäksi treenasin vähän ruutua ja ohjattua !
Lisäksi treenasin vähän ruutua ja ohjattua !
- RUUTU EVL alustalle useamman kerran / kerran alusta pois ja pysäytys seisomaan
- OHJATTU NOUTO oikea ja vasen / ihan ok / samalle merkille kuin ruutuunkin
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)