Ollaan tosiaan Inkan kanssa laitettu treenikamppeet piiloon ja vietetty tylsää kotielämää. Ei tehty yhtään muuta kuin tylsiä remmilenkkejä tai no ainoastaan Inka pääsi mukaan viimeviikon tiistaina mun koulutusryhmän treeneihin aidan pieleen.
Sieltä pääsi kerran näyttämään kuinka voisi harjoitella sivulta nopeaa maahanmenoa pupuseisonnan kautta. Inka vaan oli ihan liian täpinöissään ja sukelsi mun namin perässä kuin pahin nälkäkurki. No sain sieltä kaivettua, jostain myös oikeaa toimintaa sen hosumisen keskeltä mummolta.
Toisen kerran sitten koulutuksen lopussa näytin vielä Inkalla kuinka olen niitä samoja harjoituksia tehnyt, joita heille tänään koirakkokohtaisesti ohjeistin eli takapään käyttöä. Kouluttettavien lähdettyä otin ihan vähän Inkalla seuraamista ja sehän oli juuri sellaista kuin toivoinkin, tietty nyt......... tekisi samaa kisoissakin niin viittis lähtee sinnekkin, ei vaan ole enää mielekästä lähteä pyörimään kyläkisoissa, joten tuskin meitä enää näkee kisoissa tai ehkä vielä ensivuonna saatetaan kisa tai kaksi pyörähtää, jos Inkalla intoa riittää. Kesähelteellä ei kuitenkaan ole mitään asiaa, niin paljon tuo kuumus vaivasi tänä kesänä Inkaa.
Sunnuntaina poikettiin vielä sitten näyttelyssä. Sieltä löytyi myös Inkan poika Osmo ja tyttärenpoika Hemmo. Osmo on täysi häslä ja virtaa riittää kuin pienessä kylässä. Hemmo oli paljon hillitympi nuorimies. Ihania kumpikin ja tykkään niiden ulkonäöstä !
 |
| Osmo |
 |
| Hemmo |
Haastavaa ringissä juoksemisessa muiden kanssa oli se, että Osmon edessä juoksi Hemmon kanssa Osmon omistaja, joten Osmo yritti kiriä niitä kiinni ja kun en voinut edes remmistä nyppästä, että olisin saanut koiran aisoihin niin kun yritin hillitä niin Osmopa piti kunnon konserttoa takana. No yksilö esiintymisessä Osmo oli tosi hyvin, mutta tuomari pisti meidät juokseen kolme kierrosta, kun ensin juoksin liian lujaa ja Osmo peitsasi kuulemma, no seuraava hiljempaa ja taas peitsas, käski mut kyllästyneen oloisena laittamaan koira ravaamaan, johon mä jo kimpaannuin "että, miten ?", no arvata voi, ettei tykännyt ja tämän takia EH.
Mulle tuli sellainen tunne, että yritti saada Osmon hännän nousemaan ja koiran käyttäytymään levottomasti, meinaan seisoitti tuonkin jälkeen Osmoa tovin siinä ja toinen alkoi tosissaan kyllästyyn ja käänsi pehvansa tuomarille, että silleen. Kaikista kolmesta kierroksesta otettiin kuvaa kunnon järkkärillä, joten materiaalia kierroksesta tuli kyllä useampi, eikä peitsaa ja kehän laidalla oli vielä yksi arvostettu näyttelytuomarikin todennut koiran liikkuvan upeasti, että näin tälläkertaa.
Inkan esitti sitten ystäväni Pia ja ihan hyvin esittikin. Inka ei tahdo minun kanssa esiintyä enää kunnolla, kattelee vaan silmiin. Inka sentään arvioitiin ERI:n arvoiseksi, mutta ei päässyt neljän parhaan joukkoon. No ainakaan mä en pilannut Inkan liikuntaa !
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti