torstai 27. marraskuuta 2008

27.11.2008 kuulumisia


Viikko on ollut aikalailla tylsä. Töiden jälkeen en ole jaksanut kuin viedä koirat pissalle, joten ulkoilutus on jäänyt aika vähäiselle. Onneksi kuitenkin lähimetsässä on lunta ollut hirmuisesti, joten vaikka lenkki ei pitkä ole ollutkaan niin umpihangessa leikkiminen ehkä vähän on korvannut koirien liikunnan puutetta tai lähinnä siis Inkan ja Rommin. Pablo ei pahemmin viitsi umpihangessa pyrähdellä muiden kanssa !


Maanantaina Inkan agilitytreenit peruuntuivat sään takia, tälläisessä lumihangessa tuskin olisi pystytty treenaamaan, kun ulkona kerran ollaan. Tiistainakaan emme sitten Pian kanssa menneet treenaamaan, parkkipaikoilla kun tuo lumenauraus on vähän vaillinaista ja olokaan ei vieläkään tunnu kohentuneen. Satun kanssa piti lähteä keskiviikkona lenkille Haltialaan, mutta minä peruin sitten senkin, kun taivaalta putoili taas jalkarättejä tai lähinnä räntää, joten tässäkunnossa rämpiminen kosteassa lumessa räntäsateessa ei oikein huvittanut, varsinkaan kun ei tiedä missä kunnossa nuo sivutiet ovat. No sovittiin, että yritetään ensiviikolla uudelleen.


Ainoastaan kotona olen muutaman kerran ottanut noutokapulan pitämistä, joka Pablosta ja Rommista tuntuu olevan erityisen mielyttävää puuhaa. Inka ei taas pidä siitä yhtään, mutta broilerileike on sen verran suurta herkkua, että jotenkuten yritää kestää. Yrittää livahtaa karkuun, joten mielikuva vaan ei ole nyt oikeanlainen, vaikka itse pito-ote on kunnossa, pitää kapulaa kuin vahvoissa pihdeissä ja "irti" käskystä irroittaa hyvin, kunhan en kauaa anna odotuttaa, meinaan saattaa pudottaa sen rämisten lattialle. En kuitenkaan ole vielä huolissaan, tehdään tätä nyt rauhassa.

22.11.2008 tottista


Ehdimme Katin kassa ottaa Viikissä lyhyen session tottista Inkan ja Legon kanssa, ennenkuin myrsky ehti tulla. Tuuli kyllä jo silloinkin aikalailla, mutta lunta ei sentään vielä pyryttänyt. Inka otti aikalailla häiriötä ympäristöstä, vaikka porukkaa ei paljoa liikkeellä ollutkaan. Sivulle siirtymiset tuottivat juuri tuon takia vähän ongelmia, kun neidin piti samalla katsella ympärilleen. No onneksi patukka ja pallo alkoivat vähitellen viedä sitten voiton ja saatiin hommia tehtyä.


Inkan kanssa harjoiteltiin ihan perusasioita:



  • Kontakti (sivulta suoraan patukka klo 9.00)

  • Seuraaminen (muutaman askeleen seuraamisia ja patukka lentää klo 9.00 / hieman häiriöaltista / käynnistyminen vei jonkin aikaa, lopulta saatiin kunnon taistelua patukalla, jonka jälkeen saatiinkin erinomainen pätkä seuraamista)

  • Jäävät liikkeet, istu - maahan - seiso (pallopalkka / ei mene saalille / peruutustekniikalla)

  • Jäävät liikkeet, seisominen, suoraan eteneminen (ei meinannut millään pysähtyä, joten samanaikaisesti käskyn aikana viskasin oikealla kädellä pallon taaksepäin eli tavoite vaan, että reagoi samanaikaisesti pysähtyen kuin käsky tulee, vähitellen, jos muistaisi alkaa "ennakoimaan" käskyn kuullessaan pallon tuloa)

  • Luoksetulo, patukkalla ohjaten (tulee hyvin, tavoittelee patukkaa hyvin / löysää istuessa otteen patukasta, joka taas ei ole hyvä asia)

  • Luoksetulo, namilla ohjaten (käsiliike ensin kohti vatsaa, siitä ylös ja sitten alas / palkka iholta, koira joutuu tavoittelemaan, ei työnnetä suuhun / onnistui hyvin)

  • Eteenmeno, 3 palloa (2 palloa sujui erinomaisesti, kolmas pallo liian pieni ja vieri kauemmas, ei hahmoittanut / apuohjaaja vei uuden jalkapallon päätyyn, mutta matkalla Inka ensin syöksyi kohti apuohjaajaa, joten ihan nappiin ei mennyt, vaikka pallon sitten hakikin)

Selvästi oli näkyvillä, että suurin ongelma-alue on tällähetkellä tuo häiriöherkkyys. Kunhan saadaan se kuntoon ja opitaan vielä virittämään koira oikein, niin eiköhän se siitä. Patukka, narupallo ja jalkapallo toimivat oikein hyvin motivaatiovälineenä.


Illalla en lähtenyt agilitytreeneihin Purinalle, koska flunssa ei ole pahemmin helittänyt ja ajokelikään ei ollut kovin suotuisa tuon lumimyräkän takia. Eli keskitin kaiken voiman koirien ulkoiluttamiseen, eikä sekään kovin hääviä ollut, koira parat. Isännällä jalkakipeä ja emännällä flunssa eli ei mitään kunnon lenkkejä todellakaan tiedossa edes seuraavalle viikollekkaan.

perjantai 21. marraskuuta 2008

21.11.2008 pohdiskelua ja ohjeita


Eilen tulikin sitten vietettyä puhelimessa Päivin kanssa reippaasti yli tunti keskustellen Rommin tämänhetkisestä jälkitilanteesta ja hieman myös Inkan treenien suuntaviivoista. No toki siinä sitten tuli vaihdeltua muutenkin kuulumisia, kun edellisestä kerrasta oli jo mennyt hieman aikaa.


Olin pohjustanut Päiviä jo muutamalla ylipitkällä sähköposti viestillä, joten hänellä oli kuva siitä mikä nyt mättää, joten saimme sitten ohjeeksi seuraavaa, joka ainakin minun mielestäni on ihan järkeenkäypää.


Päivi sanoikin, että jos sille JK1:n on saanut, niin aivan varmasti saa myös JK2:n. Eikä ne maastot kuulemma paljon siitä vaikeennu, lähinnä jälki pitenee. Toki on itsekkin osallistunut avoimenluokan jäljelle Raisiossa, joka maastonsa puolesta on ollut erittäin haastava ja vaikea. Täytyy vaan huomioida koiran herkkyys ja heikompi taistelutahto sitä kouluttaessa, ei kaikki koirat ole samasta puusta vedettyjä ja täytyy hyväksyä se, että kaikki koirat eivät ole niin voimakkaita.


Tätä asiaa mä arvostan nimenomaan Päivissä, hänellä itsellään on hyvin voimakkaita koiria (Rottwailer) ihan oman rotunsakin sisällä, mutta hän osaa ja haluaa katsoa asian koiran ominaisuuksien vuoksi, eikä heti teilaa koiraa. Muutenkin sanoi, että heidän ryhmässään niin jäljellä, haussa kuin suojelussa koulutetaan koiraa samalla antaumuksella oli tähtäimissä sitten MM-kisat tai koulutustunnus.


Eilen olikin puhetta, että laittelen viestiä kuinka edistymme ja sain muutaman vihjeen sopivista jälkimaastoista, joihin lumi ei ehkä tule niin aikaisin. Rajamäellä Nurmijärvellä oli lunta jo 2 cm eilen, joten sinne ei sitten ainakaan taida kannattaa jälkeä mennä tekemään. Jos säät vielä sallivat niin saattaa olla, että katsotaan vielä kuinka jälki sujuu, mutta viimeistään sitten keväällä palataan asiaan ihan niin, että Päivi pääsee näkemään tilanteen.


ROMMI


Tavoite =>Motivaation kasvattaminen, saada jäljen pää tärkeäksi




  • Halu sinne jäljenpäähän saatava niin voimakkaaksi, että voitetaan matkalla olevat esteet


  • Poistetaan jäljeltä muut ns. vaikeat asiat, kuten kulmat, janat, kepit, päämääränä vain se jäljenpää, sinne jäljenpäähän sijoitetaan koiralle tärkeä asia, on se sitten ruoka, ihminen tai lelu


  • Rommilla kokeilen ensimmäisekisi isoa ruoka-astiaa, jonka hieman upotan maahan, en kuitenkaan kokonaan, niin vaan, että se ei loista joka paikkaan


  • Jos maasto pakottaa niin voidaan tehdä kaarrosta ja mikäli on pakko tehdä kulma niin se tehdään luonnolliseen esteeseen, kuten puun, kiven tai kallion eteen, jotta se on mahdollisimman helppo koiralle


  • Janakin voidaan tehdä, mutta ei tehdä siitä vaikeaa (esim. muutaman metrin päästä vinosti kohti jälkeä)


  • Vähitellen jälkeä pidennetään, mutta ei muuten vaikeuteta


  • Namia matkalla ei käytetä, ellei sitten tule esim. jokin paikka johon haluan antaa koiralle palkan, että se siitä selvisi esim. polun jälkeen, tähän syynä se, että palkan saa vaan siitä loppupalkasta, meinaan muuten harjoituksen tavoite katoaa matkalla, koska nyt tehdään sitä mielikuvaa jäljenpäästä, siihen tarkkuuteen/tekniikkaan palataan sitten kun se motivaatio on tarpeeksi vahva, laitetaan esim. muutaman harjoituskerran, vaikka jokaiselle askeleelle kissanruokaa


  • En ohjaa koiraa mitenkään, kasvatetaan itsevarmuutta, jäljen on oltava niin helppo, että se pystyy sen selvittämään, itsevarmuus kasvaa kun ei epäonnistu, tuntee itsensä vahvaksi


  • Kun koiralla on niin voimakas motivaatio, että se alkaa olla hieman huolimaton ja vauhti alkaa olemaan liian kovaa, voidaan alkaa tekemään hieman lisävaikeutta jälkeen


  • Tekniikkaa harjoitellaan vasta kun motivaatio on tarpeeksi voimakas, nyt keskitytään vain motivaation rakentamiseen sinne jäljenpäähän

Tuossa nyt alkuun nämä suunnitelmat homman korjaamiseksi ja ehkä joskus voin ottaa tuohon väliin seuraavanlaisen keppijäljen:




  • 100 - 150 m / 6 - 8 keppiä

INKA




  • Ilmaisutapa vaihdetaan maahanmenosta tuomiseen eli keskityn nyt talvikauden harjoittelemaan ilmaisua (en kuitenkaan harjoittele lumessa)


  • Ensin yritän saada kiinnostumaan ja nostamaan kepin, seuravaksi vaikka heitän ja kannustan tuomaan


  • Voin laittaa maahan namia sinne tänne, mutta en saa painostaa ottamaan niitä, annan vain mennä yli nameista sen kummemmin välittämättä


  • Inkan jälkeä voin alkaa jo vanhentaa reippaasti eli lisätäänpä aikaa seuraavalla kerralla tuntiin ja sitten katsotaan, että vanhennanko lisää

Vaikuttaa, että Inka paineistuu jäljellä, siihen viittaa tuo, että ei syö nameja matkalta (johtuu myös kusiaisista, joiden takia tuli sitä vaahtoa suusta) ja seisoo kepillä. Inka kuitenkin ilmaisee kepit seisomalla, ei ylitä niitä, joten reagoi keppiin eli tästä on varmaan helppo saada sitten tuomaan kepin, pitää esineiden kantamisesta, joten en usko tästä tulevan ongelmaa. Voi olla, että ilmaisun vaihto vaikuttaa myös sitten itse jäljestämiseen, kun paine helpottuu.


YLEISTÄ




  • Päivillä muutenkin on aina tapana, että keskittyy johonkin tiettyyn asiaan harjoituksessa, jos harjoitellaan esim. keppejä niin hän suunnittelee sen harjoituksen sen mukaan, vaikka siellä muutama kulma onkin


  • Tarkoittaneen sitä, että kun harjoitellaan vaikeita kulmia, niin sitten keskitytään niihin, eikä esim. vaikeaan janaan tai vastaavaa


  • Päivi ehdottikin, että lähden jonkun kaverin kanssa metsään kaksistaan ja piirämme toivomamme jälkikaaviot valmiiksi, jolloin sitten teemme jäljen ohjaajan toivomuksen mukaisesti toisillemme


  • Muutenkin tällähetkellä ehkä olisi parempi, että käyn koirani kanssa vain kaksitaan maastossa tai sitten kaverin kanssa, ei liikaa häiriötä ja myöskin minun pitäisi pitäisi suunnitella koirani jälkitreenit itse tarkkaan, kuinka sitä haluan viedä eteenpäin


  • Janalle sain myös hyvän vihjeen, josta Päivi kyllä varotteli, että porukka saattaa teilaa kokonaan, mutta mitäpä ei kokeilisi, jos koiralla ei tunnut tarpeeksi intoa janalla olevan eli sanovat tekniikkaa pomppujanaksi. Janalle laitetaan avustaja puuntaakse, siihen kohtaan mihin jälki tehdään ja kun koira laitetaan janalle, pomppii jäljentekijä puuntakaa, koira viedään sitten pois ja odotetaan, että jäljentekijä ehtii maastosta pois ja koiralle ei sitten missään vaiheessa näytetä mihin suuntaan jäljentekijä lähtee. Sen jälkeen viedään koira janalle ja lähetetään muistikuvalla janalle. Tätä harjoitusta ei saa toistaa useaan kertaan eli on tarkkaan valvottava, että koira ei jää siihen "kiinni" eli vain parikertaa. Tästä tosiaan voi tulla sanomista, mutta ainakin Tyynelle on saatu 40 pisteen janat tällätavalla.


  • Muistaakseni sain myös Pablolle aikoinaan Päiviltä neuvon, että lähetä Risto tekemään janalta koiran nähden jälkeä ja vie koira pois. Risto vaan olisi silloin saanut jäädä kyykkimään sinne puskan taakse odottamaan, että Pablo olisi hänet löytänyt.

Perjantaina jäi sitten kokonaan tokotreenit väliin kun töiden jälkeen jaksoin viedä vain koirat ulos ja muuten yritin parantaa flunssaa. Lauantain jälkitreenit oli onneksi peruuntuneet lumen takia, mutta olinkin juuri samaan aikaan laittamassa viestiä, että en pääse kun olen kipeä, kun sain viestin Nannalta treenien peruuntumisesta.


Kävin töiden jälkeen koirien kanssa lenkillä pellolla, jossa ne saivat hieman leikkiä vapaana ja sen jälkeen taivallettiin koirapuistoon, kuten edellisenäkin päivänä. Inka ja Rommi jaksoivat siellä viellä leikkiä, mutta Pablo tutki tietysti vain muiden jättämiä hajulänttejä. Oltaisiin saatu lyhytkarvaisesta collie neidosta seuraa, mutta vielä en ainakaan halua kokeilla kuinka Inka tulee vieraiden narttujen kanssa juttuun, pentujen syntymästä on niin vähän aikaa. Hyvin meidän kaikki koirat sitä narttua kohtaan käyttäytyivät, mutta en vielä halua päästä ihan täysin vieraan kanssa leikkimään. Hyvin Inka tuntuu muutenkin suhtautuvan noihin vanhoihin narttukavereihinsa, mutta katsellaan vielä hetki tilannetta ja toivottavasti päästään ensiviikolla Satun koirien kanssa lenkille.

18.11.2008 tokoa Viikissä


Katin kanssa otettiin tokotreenit Viikissä hiekkaparkkiksella. Koiria meillä ei ollut kuin Geena ja Rommi mukana. Olin ottanut mukaan isän tekemän tokoesteen, jonka sitten kokosimme kentällemme. Viereiseen parkki"loossiin" tuli aika paljon porokoiria omistajien kanssa treenaamaan tottista, joten häiriötä meillä oli aivan riittämiin.


Rommi aloitti treenit ensimmäisenä ja seuraavilla liikkeillä:



  • Ruutu


    • 1. vein namin alustalle Rommin kanssa yhdessä, annoin Rommille vihjeen sanomalla "ruututemppu", joka virittää koiran liikkeeseen, toimii ainakin Rommilla hyvin

    • 2. Kati vei namin Rommin nähden, annoin taas virityssanan, hyvin meni ruutuun ja vapautin ruudusta luokseni

    • 3. Edellisen toisto ja vauhti yhä hyvä, häiriötä jo aika paljon, mutta ihan hyvin meni

  • Hyppynouto


    • 1. Pallolla edestakainen hyppy uudella esteellä

    • 2. Odotti hyvin käskyä sivulla, luovutus hieman vino

    • 3. Kisamainen hyppynouto, oikein hyvä

  • Luoksetulon pysäytys AVO


    • Otin pari pysäytystä, en kuitenkaan peräkkäin, väliin läpijuoksua hieman kannustaen, pysyi laukalla, mutta selvästi ennakoi

    • Toisella läpijuoksulla heitin lihapullan taakse ja toisella sitten vapautin heti luokse, käytin vain käsimerkkiä, en ääntä

  • Kaukokäskyt AVO


    • Yhden kerran teki istumisen vetämällä peppua, joten palautin paikalleen ja tehtiin lähempää uudelleen

    • Tehtiin niin, että kävin sivulla palkkaamassa ja myös niin, että oli takapalkka, Kati myös oli liikkeen aikana koiran takana tekemässä kädellä liikkeet mikä asento otetaan, ei haitannut mitenkään Rommia

  • Hyppy AVO


    • 1. Hyvin irtoaa hyppyyn, mutta istuminen hidas ja ehtii tulla liian lähelle, vapautus lihapullalla taakse ja siitä sitten kehoitus hyppäämään luokse

    • 2. Hyvin irtoaa hyppyyn, menin esteen lähelle antamaan "istu" -käskyn, jolloin istui kauemmas ja otin paluuhypyn peruuttamalla itse samalla kun annoin käskyn

    • 3. Paluuhyppyä erilaisista kulmista

  • Luoksetulo läpijuoksuna

2. kierros



  • Tunnari


    • Ei hajua muissa kapuloissa (Kati vei pinseteillä)

    • Ei tahtonut lähteä "oma" -käskyllä, jouduin antamaan käsimerkin, että tajusi lähteä

    • Toi oikean, mutta taisi koskea väärään, ensimmäisenä merkkasi kuitenkin sen oman kapulan

  • Paikallaolo AVO


    • Geenan kanssa, piilossa auton takana, kävin välipalkkaamassa, pidettiin aika lyhyenä

    • Oikein hyvin oli, hieman käänteli päätään ja seurasi porokoirien toimintaa, rauhallisen oloinen kuitenkin

Olin erittäin tyytyväinen Rommiin, ei ottanut porokoirista tai heidän ohjaajistaan yhtään häiriötä. Oli valpas ja innokas. Seuraamista en ottanut sen kummemmin, jonkun liikkeen välissä saatoin ottaa seuraamiseen lähdön ja palkkauksen muutaman askeleen jälkeen. Yksi eteentulo luoksetuloissa oli täysin minun vasemmalle jalalle ja tuli eteen hieman väljästi, mutta ei sekään vielä mitenkään liian pitkällä ollut. Näistä treeneistä jäi hyvät tuntemukset, hieno poika minulla :o) !


 

17.11.2008 agilityä ja tokoa


Inka pääsi tänään illalla agilitytreeneihin. Tyttö oli syötävän suloinen lämpömanttelissaan, joka oli aivan liian iso, kun se alkujaan on ollut Pablon. Kovin tyytyväiseltä neiti siihen itse vaikutti olevan, ihan joutui liikuttumuun kun Inka marssi pitkin kenttää ylpeänä vaatteestaan, varsinkin kun kaikilla muillakin tuntui olevan samanlainen ;-) !


Sain myös yllättyä kuinka innostuntu Inka oli ja tuntui osaavan paljon enemmänkuin odotin eli takaakierrot toimivat ja vauhtia oli tullut roimasti lisää, jopa niin paljon, että itse sain ihan oikeasti juosta. Kujakeppejäkin kävin omatoimisesti kokeilemassa ja yllätys yllätys, mentiin paljon tiukempaa väliä kuin Inkan lähtiessä. Muutenkin neiti näytti olevan tyytyväinen päästessään treeneihin mukaan ja vielä aivan yksin, kun pojat olivat jääneet kotiin.


Treenien jälkeen kävin viemässä Pablon ja Rommin iltalenkille sekä lenkin lomassa piipahdettiin sitten ottamaan tokoa taas sille asfalttikentälle. Tälläkertaa otin Pablon ensimmäisenä ja jätkä oli täynnä intoa, mikä tuntuikin hyvältä. Otin kummankin kanssa taas kaukokäskyjä, jääviä liikkeitä, eteentulon tiivistystä, seuraamista idarin muodossa ja se tuntui toimivan ihan hyvin, toki tein paloissa ja olin yli pirteä kutsuessa koiran mukaan seuraamaan ja siitä sitten heti palkka. Pysyivät kuitenkin hyvin paikoillaan kun itse kävelin neliöitä, jopa seisomisessa ei ollut liikettä.


Rommin kanssa otin myös muutaman seuraamisen lähdön ja seuraamista niin, että jatkoimme matkaa namin annon jälkeen. Kumpikin koira toimi oikein kivasti ja tuntuivat jaksavan tehdä.

16.11.2008 lepoa ja hieman tokoa


Sunnuntaina jätin sitten suunnitellut jälkitreenit ja agilityn väliin. Jälkitreenit oikeastaan peruuntuivat kaverin sairastuttua ja omakaan olo ei ollut kovin kummonen, joten päätin itsekkin hieman levätä.


Päivän aikana kävin ainoastaan läheisellä asfalttikentällä lenkin ohessa ottamassa jokaisen koiran kanssa tokon liikkeitä. Kaukokäskyjä, luoksetulon tiivistystä, jääviä liikkeitä ilman valmistelevaa osuutta, tolpan kiertoa ja seuraamista. Inkan kanssa nami ei oikein tuottanut tulosta, mutta pallolla saatiin heti lisää virtaa.


Illalla tosiaan sitten jäi vielä Purinan treenit väliin kun olo oli niin väsynyt ja flunssa tuntui pukkaavan päälle. Toisaalta eilisen kisan jälkeen Pablo myöskin ansaitsi lepopäivän.

lauantai 15. marraskuuta 2008

15.11.2008 tokokisat Kirkkonummella


Pablon kanssa käytiin tänään Kirkkonummella tokokisoissa. Hallikisa hieman oli arveluttanut, koska juuri vuosi sitten parkkihallissa oli meidän suurin katastrofi mitä ikinä on tokokisoissa sattunut eli sen perusteella olin vähän arvellut, että emme koskaan voi osallistua hallissa järjestettäviin tokokilpailuihin.


Pablon vire tuntui alkuun ihan kivalta, mutta homma ei kuitenkaan sujunut parhaimmalla mahdollisella tavalla. Paikallaolo epäonnistui ratkaisevasti ja vaikka kaikki liikkeet onnistuisivatkin niin pisteiden kasaan saaminen tarkoittaisi, että mistään muualta ei saisi tulla epönnistumisia.


Suoritusvuoroa odotellessakin Pablo tuntui ihan hyvältä, mutta kun siirryttiin siihen aloituspaikalle ja annoin "seuraa" käskyn ja lähdin liikenteeseen, ei tullut koira mukana. Jouduin antamaan sen verran apuja, että homma meni ihan pilaalle. Juoksuun siirtyminenkään ei saanut Pabloa parantamaan, seuraaminen oli väljää ja kaikenlisäksi jätätti, lähinnä haahuili omiaan. Vaikka kuinka yritin tsempata niin sillä ei ollut mitään vaikutusta. Kaikenlisäksi se vaikutti vielä jääviin liikkeisiin eli seuraamista ei oikeastaan ollut pätkääkään, jos puhutaan seuraamisesta kisoissa, ei ollut edes päiväkävelyä.


Kaikkein turhauttavinta on, että koira tekee liikkeen aktiivisen osan erinomaisesti, mutta seuraaminen vaikuttaa sitten kaikkeen eli se näkyy kauttaaltaan. Kuten tuomari sanoi, että kunhan saat tuon seuraamisen kasaan niin se on siinä, että muuten se tekee erinomaista työtä" !


5.11.2008 Kirkkonummi
Luokka: AVO
Tuomari: Harri Laisi


Paikalla makaaminen     6
(Pablo meni käskystä heti maahan, mutta käänsi tassunsa alleen kummallisesti. Palasin liikkeen päätytyyä Pablon viereen, joka makasi niin levollisena ja tarkkaavaisena. Ensimmäisellä käskyllä hyvin ylös. Tuomari kuitenkin kertoi, että se oli korjannut asentoaan eli nousi ylös ja meni uudelleen maahan. Oli kokoliikkeen todella hienosti muuten, joten tuomari päätti antaa pisteitä vielä kuitenkin 6 pisteen arvosta, vaikka todellisuudessa seisomisesta menee nollille.)


Seuraaminen taluttimetta   5
(Aivan kamalaa, nyt tuli pohjanoteeraus. Ei mielestäni kuitenkaan tälläkertaa ollut paineessa vaan lähinnä haahuili. Ei johtunut myöskään siitä, että oltiin hallissa. Tätä on ollut jo ilmassa vajaan kuukauden ajan, että ei lähde perusasennosta kunnolla seuraamaan, jää istumaan. Jouduin antamaan kaksoiskäskyjä ja muutenkin saatiin lähinnä säälistä pisteet. Tuomari sanoi, että se oli aivan liian kaukana ajoittain, mutta antaa nyt kuitenkin sen 5 pistettä)


Maahanmeno liikkeestä    8 1/2
(Seuraamiseen lähteminen samanlainen kuin seuraamisliikkeessä, joudun kesken matkan kehoittamaan tulemaan, muuten liike kunnossa)


Luoksetulo                         9
(Ennen luoksetuloa haisteli maata, jouduin sitä herättelemään vähän tönimällä, mutta sehän ei vaikuta liikkeeseen, koska emme edes vielä olleet liikkeen aloituspaikalla. Luoksetulon tekin ihan reippaalla laukalla, pysähdys hyvä ja jatkoi samaan tahtiin loppumatkan, mutta eteentulossa hieman taas tökkäsi, josta ilmeisesti tuo yhden pisteen menetys.)


Seisominen liikkeestä          8 1/2
(Seuraamiseen lähteminen samanlainen kuin seuraamisliikkeessä, jouduin kesken matkan kehoittamaan tulemaan. Vaihdoin vielä seuraamiskäskyn "mennään", mutta sekään ei aktivoinut mitenkään. Itse aktiivinenosa liikkeestä oli taas ihan kunnollinen.)


Noutaminen                        8 1/2
(Pysyi heiton aikana hyvin paikallaan, lähti hyvin laukalla ja otti kapulan epäröimättä. Palautus ravilla, mutta eteen istui hieman vinoon ja kauas, joten siitä pistementys. Sivulle tuli ihan hyvin.)


Kauko-ohjaus                     9 1/2
(Erinomainen, ei vinkunut ja oli hyvin levollinen. Suoritti kaikki vaihdot varmasti ja mielestäni ihan ryhdikkäästi. En tiedä mistä meni puolipistettä.)


Estehyppy                               8
(Lähti heti käskystä, istuin välittömästi ja takaisin hyvin, mutta tökkäsi kuonolla taas minua sekä sivulle siirtyi aavistuksen vinoon)


Kokonaisvaikutus                 8 1/2
(Vaikka seuraaminen oli perseestä, niin Pablo teki liikkeet paineistumatta, jaksoi oikein hyvin suorittaa kaukokäskyt, joissa pelkäsin eniten tuon homman kaatuvan ja muutenkin sen olemus ei ollut mitenkään anteeksipyytelevä, joten varmaankin siitä ihan kelvolliset pisteet.)


Yhteispisteet:                       159 pistettä ja 2. tulos


Nyt tuntuu, että takki on ihan tyhjä ja harmittaa vietävästi, koska Pablon seuraamista ollaan yritetty saada toimimaan, vaikka millä keinolla. Treenikaverikin sanoi, että olisiko vaistonnut musta sen pettymyksen siitä paikallaolosta ja paineistunut, mutta siihen en usko. Luulen kuitenkin jo tuntevani milloin jätkä on paineessa ja nyt väittäisin, että ei ollut siitä kyse, eikä myöskään ollut kyse tuosta hallissa olostakaan. Olin jo pariviikkoa huomannut, että ei edes hajoituksissa meinaa lähteä seuraamaan. Jos vire on korkealla ja liike aloitetaan haukuttamalla tai peruuttaen niin saattaa seurata upeastikkin, mutta en oikin tiedä mitä sen kanssa voisi tehdä.


On kokeiltu lähes kaikkia keinoja ja parhaat kaudet ovat ajoittuneet ennen bh-koetta edellisen vuoden keväällä ja nyt elokuuhun tänävuonna. Se ensimmäinen avoimenluokan kisa oli sellaista seuraamista, joka mielestäni olisi meille riittävää ja siinäkin mielestäni pistemenetykset tulivat lähinnä siitä kun ei istunut pysähdyksessä ennenkuin oli kiertänyt minut ympäri ja olisi voinut olla tiiviimpi. Tuli kokoajan muuten hyvin vieressä ja kontakti pysyi suurimman osan aikaa, vaikka seuraaminen oli tätäkin kertaa monta kertaa pidempi silloin.

perjantai 14. marraskuuta 2008

13.11.2008 lepoa ja lenkkeilyä


Tänään en sitten töiden jälkeen jaksanut tehdä oikein mitään, tuntuu flunssa yrittävän iskeä minuunkin myös. Töiden jälkeen käytiin sitten vaan lenkillä Herttoniemen metsissä Viikin kupeessa ja koirat saivat olla suurimman osan ajasta vapaana. Lopuksi käytiin vielä pellolla juoksemassa, mutta märkä pelto ei saanut koiria mitenkään kovin suureen intoon, vaikka eihän niitä yleensä rapakelit haittaa.


Muuten sitten vain lepäiltiin kotona ilman, että edes pientä päänvaivaa olisin koirille väsännyt. No ihan täysi lepopäiväkin on aina välillä tarpeen ja perjantaina saavat vielä toisen lepopäivän, kun minulla on pikkujoulut.


Pablon kanssa oli tarkoitus kotona tiivistää luoksetuloa ja noudon luvutusta, mutta eilen illalla vaan aika meni sitten johokin muuhun ja kisat ovat jo lauantaina. Ehkä tähän voimattomuuten vaikuttaa myös se, että tiedän, että ei sillä niin paljoa ole vaikutusta kisaan. Toivottavasti kuitenkin kesää kohden mentäessä ollaan saatu nämä asiat paremmalle mallille.

keskiviikko 12. marraskuuta 2008

12.11.2008 jälkeä Tuusulassa ja tokoa Heurekalla


Aamulla aikaisin Tuusulaan koko koiralauman kanssa ja alkuun tekemään jälkeä Inkalle. Inkan jälki oli noin 400 - 500 askelta, en laskenut enää 300 askeleen jälkeen. Kulmia oli peräti kolme kappaletta ja keppejä viisi. Namia olin laittanut välillä sinne sun tänne (Natural menu). Inkan jälki vanheni noin 30 minuuttia, mutta minun pitäisi alkaa vanhentaa Inkan jälkeä enemmän.


Lähetin Inkan hieman viistosti kohti jälkeä noin vajaan 10 metrin päästä ja Inka löysi hyvin jäljen ja lähti oikeaan suuntaan. Tänään ei syönyt jäljeltä nameja ollenkaan (ehkä kerran tai kaksi) ja ajoi aavistuksen korkealla nenällä (pysyi kuitenkin aivan jäljen päällä), kun eilen taas ajoi erittäin intensiivisesti. Ensimmäisessä kulmassa oli hieman hakemista, koska olin kääntänyt jäljen aika voimakkaasti ylöspäin, koska matkalle tuli tielle kuusi. Siitä kuitenkin selvittiin, mutta seuraavaan kulmaan olin onnistunut vahingossa tiputtamaan jälkimerkin, joten siinä hieman Inka pyöri, mutta lähti hyvin kyllä oikeaan suuntaan. Jäljellä oli mukana yksi kapean polun ylitys ja siinä ei ollut ongelmia, varmasti siirtyi toiselle puolelle. Kepit ilmaisi taas seisomalla, joten jouduin menemään viereen ja vähän auttamaan menemään maahan käsimerkillä. Voisin kuitenkin sanoa, että ei hullummin mennyt tämäkään jälki. Turhaan taidan kylvää noita nameja maahan, täytyy miettiä vaihtoehtoja. No seuraavalla kerralla kokeilen täysin ilman ja katsotaan ajaako tiiviimmin. Jos ei aja tiiviimmin niin täytyy miettiä hajustanko vai rupeaako ehkä silloin väistämään jälkeä, voisin kokeilla, vaikka aivan pientä pätkää hajustamalla, toisaalta onko edes tarpeellista.


Inkan jäljen jälkeen kävin tekemässä Rommille jäljen ja sen vanhetessa käytiin aamulenkillä metsässä. Inka ja Rommi leikkivät taas ihan kiitettävästi, joten saivat juosta hetken ihan rauhassa ja Pablo keskittyi lähinnä haistelemaan muiden jättämiä viestejä, peräti kerran innostui vähän juoksemaankin. Rommin jäljen tein aika käytettyyn maastoon ihan tietoisesti, laitoin kuitenkin aika lähelle ajotietä, koska arvelin, että suurin osa ihmisistä pysyvät, joko asfaltoidulla pyörä- ja kävelytiellä tai metsän puoleisella leveällä polulla. Tavoitteena oli, että yritän saada motivaatiota parannettua itse jälkeen, joten laiton jäljelle kokonaisia Froliceja, jotta palkkaa tulee myös itse jäljeltä. Matkalla valitisin myös kaksi pientä risukkoa ylitettäväksi ja sinne myös kylvin namia sekä kaksi pientä polkua ja yhden huomattavasti leveämmän polun ylitettäväksi, joiden lähettyville en namia laittanut, jotta ei houkuttelisi vapaana lenkkeileviä koiria syömään Rommin jälkinameja tai ylipäätänsä nappamaan Rommin keppejä.


Olin oikein tyytyväinen jälkeen, ajoi hyvin maavainuisesti, johtuen froliceista ja myös risukoista selvittiin, jouduin kylläkin estämään kiertämästä ja hieman kannustin ylittämään risukot. Kulmista selvisi ihan hyvin, kun en tunkenut itseäni sinne häiritsemään, hieman joutui hakemaan, mutta ei menettänyt toimintakykyään, kun en tosiaan ollut itse häiritsemässä. Yhden kulman olin kaikenlisäksi sijoittanut aivan polun läheistyyteen, mutta ei haitannut yhtään, meni polulle asti, mutta ratkaisi ihan omatoimisesti suunnan. Leveällä polulla ei ollut mitään ongelmaa, eteni täysin suoraa. Kaikki kepit ilmaisi hyvin ja varsinkin kaksi viimeistä erittäin iloisesti.


Olen nyt sitä mieltä, että tällätavalla jatketaan. Suurin osa jäljistä tulee olla helppoja ja paljon käytetty namia apuna, jotta itse jälki kiinnostaisi. Hidastaa toki menoa pirusti, mutta aikaisemminkin olen huomannut, ettei se vaikuta hidastavasti kun mennään ilman nameja. Ykä ei ole pitänyt yhtään siitä, että laitan namia matkalle, varsinkin kun yleensä yhteistreeneissä niistä on tuntunut olevan vain haittaa, mutta itse omissa treeneissä on tullut pajon onnistuneita suorituksia. Jostakin sitä motivaatiota täytyy taas saada rakennettua ja itsetuntoa nostettava.


Risukkoja harjoitellaan lenkkeilemällä huonossa maastossa ja vähitellen muutama risukko per jälki. Samalla yritän ottaa teemoja käyttöön eli harjoitellaanko kulmia erilaisissa paikoissa, janoja, polun ylityksiä, häiriötä, pituutta, ojia, kulmia lähellä polkuja, risukkoja, kivikkoa, kalliota, intensiivisyyttä vai keppien ilmaisua. Alkuun harjoituksissa joudun varmasti käyttämään paljon rohkaisua ja kehuja, mutta pyritään niistä pian irti ja yritetään nämäkin avut käyttää enemmänkin huonossa maastossa liikkuessa.


Rommin jäljen jälkeen lähdin koko lauman kanssa vielä vapaana lenkkeilemään metsään. Välttelin polkuja ja ihastelin taas kerran maastoa. Ai, että kun teksisi mieli sinne jälkeä väsätä, mutta kun siellä liikutaan niin paljon, joten ei ole kovin järkevää, varsinkaan jos laittaa namia matkalle. Saattaa vieraat koirat käydä popsimassa eväät ja kepitkin mukaansa.


Ehdin olemaan kotona vain hetken ennenkuin lähdin ajamaan Heurekalle treenaamaan Pian kanssa. Nyt minulla oli kaikki kolme koiraa mukanani. Omista koiristani aloitin Pablolla, jonka kanssa tehtiin alkuun seuraavat hajoitteet:


Pablo



  • Vauhtinouto / Pia heitti kapulan kauemmas, pidin kiinni pannasta / oikein innokas ja vauhdikas, leikki tänään patukalla, jolla eilen ei suostunut leikkimään
  • Nouto / Pian neuvosta palkkasin paikalla pysymisestä, ensin sen jälkeen kun liikkeenohjaaja sanoi, että saa heittää ja toisen kerran kun liikkeenohjaaja sanoi "käsky" eli vahvista paikallapysymistä namilla / yksi erinomainen toisto
  • Seuraaminen / ilman mitään valmistelevaa, muutaman kerran liikkeellelähtö myös peruuttamalla, lähinnä ympyrää oikealle eli tiivistys
  • Liikkeellelähtöjä, palkkaus muutamasta askeleesta, vain pari toistoa
  • Kaukokäskyt / yksi istumaan nouseminen / ok
  • Ruutu / 1. vein namit yhdessä / 2. Pia vei namit / 3. tyhjään ruutuun, maahan käsky, namin heitto taakse ja vapautus / kaikilla kerroilla vapautus luokse

Rommi



  • Tunnari / ensimmäistä kertaa muihin kapuloihin koski joku eli Pia vei kapulat / tunnaria ei olla tehty aikoihin / toi kaksi kertaa väärän, otin vain pois ja lähetin uudelleen / toi lopulta oman, josta kehut / Toisto neljällä kapulalla, toi oman, josta kunnon kehut ja palkka
  • Kaukokäskyt avo / tein aika pitkältäkin matkalta, oikein hyvä / ensimmäisestä ylösnoususta kävin palkkaamassa vieressä / jätin istumaan - maahan - istumaan, oikein hyvä / nousi varmasti
  • Luoksetulon pysäytys avo (asfaltilla) / 1. pysäytys käsimerkillä, palkkaus taakse heittämällä lihapulla / 2.  läpijuoksu, ei ennakoinut pysähtymistä / 3. pysäytys käsimerkillä, vapautus luokse (Pian neuvo) oikein hyvä varsinkin tämä viimeinen
  • Ruutu / 1. käytiin yhdessä viemässä, sisälle sivusta, vapautus luokse / 2. - 3. Pia vei namit, taas sivusta sisälle, vapautus luokse / 3. Siirryttiin vähän lähemmäs ja saatiin yksi suoralla sihdillä sisälle

Rommin vire oli oikein hyvä ja ei tarvinut millään nostattaa. Piti kontaktia minuun kokoajan ja kovasti olisi tehnyt mieli ottaa seuraamista, mutta maltoin mieleni. Pialle sanoinkin, että ihan toisenlainen vire kuin pk-tottiksessa tällähetkellä, johon Pia sitten sanoikin "että, sitä kannattaa miettiä, että mistä se johtuu" !


Inkan vuoro oli sitten viimeisenä ja päätin ottaa aika lyhyet treenit ja alkuun seuraamista asfaltilla. Käytin pelkästään patukkaa tai narupalloa palkkana.


Inka



  • Seuraaminen / patukka olkapäällä / edistää liikaa, palkkaa taaksepäin, kokeillaan ensin klo 9.00 ja jos ei auta niin sitten kunnolla taakse
  • Sivulletuloissa nyt illalla vähän puutteita, jäi puolitiehen ja sain pytää korjaamaan / omassa toiminnassani parantamisen varaa
  • Luoksetulo / Pia piti ja otin patukalla vastaan, vauhti hyvä, isku patukkaan voimakas, mutta kun vedän istumaan niin höllää otettaan
  • Jäävät liikkeet / palkkana narupallo / erinomaisia, ei valittamista :o) / ei tullut ns. saalis viivettä vaan teki liikkeet pallolla hyvin / seisominen täpäkkä ;o)
  • Ruutu / 1. vietiin pallo yhdessä / 2. Pia vei pallon / hyvin menee suoraan ruutuun ja vapautuksesta tulee luokse leikkimään pallolla / en muista tehtiinkö useampi toisto kun kaksi, mutta oikein kiva vire

Inka tuntuu kotiutuneen ihan kivasti, joten oli ihan hyvä, että otin lomaa näin aluksi ja loppuviikon Risto on kotona potemassa flunssaa, joten Inkan ei tarvi olla yksin. Toisaalta varmaan nuo jätkät kanssa auttavat Inkaa kotiutumaan ja tietysti tuo, että on päässyt tekemään vähän askareita, ettei vaan ole joutunut möllöttämään sohvalla. Odotin, että kestäisi jonkin aikaa ennenkuin saisin Inkan innostumaan treenaamisesta varsinkin tottiksen osalta, mutta olen yllättynyt kuinka innokkaasti se on paiskinut töitä niin kentällä kuin metsässä. Metsälenkit varmaan myös ovat tehneet hyvää. Nyt saa sitten levätä sunnuntaihin asti (tehdään ehkä sisällä jotain pientä) ja luultavasti käydään sunnuntaina tekemässä taas pieni jälki Inkalle samalla kun teen Rommille jäljen.


Tänään saapui postiin kamerani, jonka Tarja oli postittanut minulle Kotkasta, kun unohdin sen heille viikonloppuna. Inka oli tosi kärppänä kameran kanssa, kun purin sen paketista, meinaan haisteli sitä kiivasti, taisi haista pennuille ja mahdollisesti myös Tarjalle. Pennuthan siinä riippuivat silloin lauantaina kun niitä yritin kuvata. Äkkiä Inka kuitenkin rauhoittui ja pistin kameran pois toiseen huoneeseen.

11.11.2008 tottista Viilarissa ja Heurekalla


Päivällä kävin koko poppoon kanssa Viilarissa. Sää ei ollut yhtään mukava ja kenttäkin ikävän liukas. Aloitin ensin Pablon kanssa ja tarkoituksena oli pureutua edellisen perjantain ongelmaan eli kapulalle menoon, meinaan ei tahdo uskaltaa lähteä, kun jouduin silloin edellisellä kerralla puuttumaan varastamiseen. Pablon vire oli jotenkin todella alhainen ja vaisu.


Pablo


1. Kierros



  • Vauhtinoutoja / Kävin itse heittämässä kauemmas / Ei oikein toiminut, palautus hidasta ja muutenkin epävarma / yksi kelvollinen suoritus

  • Jäävät liikkeet / maahan - seiso / ei valmistelevaa osuutta / jäi istumaan maahanmenoissa, joka oli aikamoinen järkytys, todella hidas / seisominen ihan hyvä

  • Luoksetulo / vähän liian ponneton

2. Kierros (Inkan ja Pablon jälkeen / viereinen kenttä)



  • Seuraaminen / liikkeellelähtöjä / tiivistystä / ei oikein kunnon virettä, yritin haukuttaakkin, mutta ei sekään nostanut toivottuun viretasoon

  • Luoksetulo läpijuoksuna / oikein hyvä kun vähän kannustin

  • Kaukokäskyt / yksi ylösnousu istumaan pitkältä matkalta / ihan ok

  • Kaukokäskyt pöydällä / istumisesta seisomaan, maasta seisomaan, seisomisesta maahan / lähietäisyydellä / nousi hyvin

  • Nouto / hyvä lähtö ja tarttuminen kapulaan, eteentulossa väljyyttä ja palautti ravilla

Rommi



  • Iskunoutoja / palkkana jalkapallo / paranee kokoajan

  • Haukuttaminen / seuraamisen tiivistys / ei mitään kovin upeaa, mutta saatiin ihan kelvollista, kylläkin vaatii, että papatan kokoajan / palkkana jalkapallo

Inka



  • Seuraaminen / patukka olkapäällä / hyvät sivulletulot, kontakti hyvä ja erittäin innokas, edistää aikalailla / palkkaus klo 10 heittämällä ja sitten taistelu / heitä patukka enemmän klo 9.00

  • Vauhtinouto x 2 / pidin pannasta kiinni ja lähetin heti / vapautus ja palkkaus patukalla

  • Luoksetulo / otin vastaan patukalla vetämällä eteen, istuessa irrottaa otteen patukasta, jahas, katsotaan mitä sille pitäisi tehdä

Illalla Rommilla oli vielä pk-ryhmän tottistreenit Heurekalla, joten hain Katin Viikistä koirineen ja matkasimme Vantaalle, jossa tapasimme Samun ja Marjaanan (heillä tiistaina mukana Miska ja Tuima. Jemma poti kotona valeraskautta).


Rommin kanssa otettiin sitten seuraavia liikkeitä:



  • Kontaktiharjoitus häiriöllä / Kati toimi peilinä, Marjaanalla ja Samulla pallo sekä narulelu, lisäksi saimme näyttelytreeni porukasta lisähäiriötä

  • Seuraamiseen lähtöjä / ensin namiavusteisesti / myöhemmin nami suussa ja käsi alhaalla koiran pään vasemmallapuolella / oikein hyviä suorituksia

  • Seuraamiseen lähtöjä kääntymällä oikealle / kontakti putosi, vain yksi kelvollinen onnistuminen / harjoiteltava kotona tai läheisellä asfalttikentällä

  • Jäävät liikkeet / kelvollisia, mutta on tehnyt paljon parempia suorituksia nyt lähiaikoina

  • Luoksetulo / no voi sun, ei tykännyt kun Kati vei poispäin minusta samalla kun loittonin / ilmeisesti pieni konflikti remmin kanssa ja ampas nappamaan Katia lahkeista, onneksi ei sitten iskenyt nilkkaan asti / jatkossa muistettava, että Rommia ei kuljeteta kauemmas vaan ainoastaan minä loittonen

  • Henkilöryhmä / alkuun muutama lähestyminen ja siitä palkka, ei ota mitään paineita tutuista ihmisistä / seuraavaksi ihan henkilöiden kiertoa ja palkkaus ryhmän keskellä / oikein hyvä, mutta joudun kokoajan hieman kannustamaan supattamalla jotain tarpeetonta

maanantai 10. marraskuuta 2008

10.11.2008 jälkeä Tuusulassa


Aamulla poikkesin aamulenkin yhteydessä tekemässä samalla Inkalle ja Rommille jäljet Tuusulaan.


Inkan jälki oli hiukan yli 100 askelta, kaksi keppiä ja kaarros. Otin myös Inkalle lyhyen janan eli lähetin jälkeä kohti noin viiden metrin päästä. Janalla ei ollut namia, mutta jäljelle laitoin sinne tänne Natural Menuta. Alkuun Inka ei ottanut yhtään namia, mutta meni hyvin tarkkaan jälkeä pitkin, jossain vaiheessa alkoi sitten ottamaan myös namit maasta. Olin erittäin tyytyväinen Inkan suoritukseen ja lopussa leikimme vielä hieman narupallolla.


Rommin jana oli noin 30 metriä ja jätkä lähti vauhdilla liikkeelle, otti janan oikeaan suuntaan varmasti ja vauhti oli hyvä. Olin laittanut jäljelle sinne sun tänne Frolicia, kulmia oli vain kaksi, koska tavoite oli tehdä helppo ja motivoiva jälki edellisen epäonnistuneen jäljen jälkeen. Halusin myös vahvistaa maavainuista etenemistä ja siinä onnistuttiin. Ainoa vastoinkäyminen jäljellä olikin vapaana olevan koiran syöksyminen haukkuen kohti Rommia kesken jäljen juuri kulman jälkeen. Omistaja ei tehnyt elettäkään kutsuakseen koiran pois, vaikka aivan selvästi tuijotti meitä, joten jouduin sitten karjumaan koiralle "mene pois", jolloin omistaja vasta kutsui koiraa.


Tämän jälkeen Rommi kuitenkin jatkoi jälkeä samaan tahtiin kuin ennen koiran kohtaamista. Oikein hyvä asia tämäkin. Ainoa mikä ihmetytti oli se, että ensimmäinen keppi jäi metsään, olisinko laittanut liian lähelle namia kun ylitti, en osaa sanoa, mutta muut kepit nousivat todella hyvin, vaikka yhden olin tarkoituksella laittanut pieneen notkelmaan. Namia olin laittanut myös kanervikkoon ja hyvin piti myös siellä nenänsä maassa.


Pariin otteeseen jäi kiinni liinasta, yhden kerran jopa juuri kulmassa, mutta ei paineistunut siitä, että irroitin liinan.


Jälkien jälkeen annoin koirien vielä juosta metsässä vapaana. Rommi ja Inka kirmasivat iloisena pitkin metsää, joten Rommikin on tainut selvitä järkytyksestä.


Illalla olisi ollut Inkan agilitytreenit, jonne minulla oli tarkoitus mennä Rommin kanssa, mutta treenit olivat peruutettu, joten kävimme sitten vain lenkkeilemässä.

09.11.2008 tottista ja agilityä


Aamulla kävimme Katin kanssa Sahaajankadulla ottamasta tottista. Minulla mukana Rommi ja Katilla kummatkin koirat eli Lego ja Geena.


Rommin kanssa harjoittelin ensin noutoja eli seuraavat harjoitukset:


1. kierros



  • Vauhtinouto / oikein hyvä, tulee kuulemma lujaa

  • Iskunoutoja / alkaa jo sujua, toistoja ei voi tehdä montaa

2. kierros



  • Haukuttaminen

  • Seuraaminen, tiivistys / laajaa ympyrää, palkkaus suoralla

  • Seuraaminen, liikkeellelähdöt käsi- ja namiavustuksella / palkka noin 2 - 5 metrin seuraamisesta

  • Seuraaminen, liikkeellelähdöt nami suussa ja käsi normaalilla paikalla

  • Luoksetulon tiivistys läheltä käsiavustuksella

  • Jäävät liikkeet, maahanmeno on parantunut selvästi

  • Loppuun pallopeliä lyhyesti

Inkakin alkaa pikkuhiljaa kotiutua, vähän on vieläkin väsynyt, mutta ruoka tuntuu kyllä maittavan. Myöskin poikien seura varmaan piristi. Illalla otin sisällä hieman tottisliikkeitä, sivulletuloa, jääviä liikkeitä, takapääharjoitusta ja eteentulon tiivistystä. Inka oli innolla valmiina tekemään hommia, joten näköjään voidaan jo aika pian alkaa tehdä hommia. Oletin, että ei olisi vielä noin kiinnostunut, mutta taisin olla väärässä.


Illalla oli myös Pablolla Purinalla agilitytreenit. Otin vain rataa parikertaa, ensimmäisellä kierroksella tuli hieman mokailtua, mutta toisella kierroksella sujui todella hyvin. Sen jälkeen tekniikkapuolella harjoittelin pääsääntöisesti A-estettä, puomia ja keppejä. Vähän kokeilin myös kuinka seuraa hallissa, valitettavasti ei kovin lupaavalta näytä, vire ei ole siellä vielä yhtään sopiva kisaan ajatellen. Nyt on ongelmana, että ei tahdo lähteä seuraamaan, jää paikalleen ja joudun "houkouttelemaan" liikkeelle, auts, ei yhtään hyvä juttu tässä vaiheessa. Pitipä ilmoittaa hallikisaan, no katsotaan sitten keväällä, jokin sopivampi kisa !

08.11.2008 Inka kotiin mammalomalta


Aamulla otin pikkuisen tottista Pablon ja Rommin kanssa läheisellä asfalttikentällä. Eteentulon tiivistystä, seuraamisen liikkeellelähtöjä namiavustuksella ja kaukokäskyjä. Rommilla myös takapäänkäyttöharjoituksia. Pablon kanssa liikkeellelähdöt tuottavat hankaluuksia, saa nähdä kuinka sen seuraamisen kanssa on.


Ennen puoltapäivää lähdin ajamaan Kotkaan hakemaan Inkaa kotiin ja tietysti katsomaan Inkan pikkuisia vauvoja. Inkakin näytti ottavan minut ilolla vastaan, aina sitä kuitenkin vähän jännittää, että huomaako se minua ollenkaan tai sattuisiko, vaikka näyttämään mieltään.



Pennut olivat aivan ihania ja syötävän suloisia. Pojat ovat saaneet nimekseen Luca ja Osmo sekä tytöt ovat Siina ja "Typsy", josta taisi tulla sitten kuitenkin Kira. Luca on yhä mun suosikki, mutta toki ne kaikki on älyttömän ihania. Luca heti ensimmäisenä alkoi kiskomaan mun peukaloa ihan vimmatusti, oikein nyki sitä kuin kunnon patukkaa olisi kiskonut, tosi makee veijari.



Pennut käväisivät myös ulkona ja voi, että Inkalla oli työtä niiden paimentamisesta, kakarat ei uskoneet äitiään ollenkaan vaan kirmasivat innokkaasti pentutarhassa. Lopulta rouva piti siirtää tarhan toisellepuolelle, että lapsukaiset saavat rauhassa temmeltää. Sieltä Inka sitten vahti tarkkaan jälkikasvuaan, muutenkin tarkasti pennut kun niitä vietiin ulos ja tuotiin sisälle.




Minulla oli tarkoitus ehtiä kotiin ennen pimeää, mutta eihän siinä niin päässyt käymään, johan se pimeä ehti tulla ennenkuin ehdin takaisin Helsinkiin. Inka taisi suurimman osan matkasta nukkua takana ja kotiin päästyä oli iloinen tavatessaan Riston, Tomin ja Samin. Jätkät hieman taisivat järkyttyä Inkan paluusta, varsinkin Rommi, joka ei pystynyt hetkeen muuta kuin tuijottamaan akvaariota ja Pablo taas vuorostaan yritti tehdä itseään tykö, mutta sai sitten vastaukseksi vain irvistystä. Inka tuntui kuitenkin olevan erittäin väsynyt, ilta menikin lähinnä Inkan levätessä sohvalla. Varmaankin myös jonkinlaista masennusta, kuten olimme odottaneetkin.

07.11.2008 tottista Ojangossa


Pablolla oli tokotreenit Ojangossa. Paikalla Maria, Marjo ja Minä.


Otimme alkuun paikallaolon, joka sujui ihan hyvin. Olin Pablon kanssa vuorossa toisena ja harjoittelin jätkän kanssa seuraamista, ruutua ja noutoa. Seuraamisessa käytin namia apuna eli liikkeellelähtöjä paljon ja otin seuraamista myös niin, että peruutin ensin ja siitä seuraamaan, ympyrää oikealle ja ympyrältä siirtyminen suoralle ja siitä palkka.


Noudon kanssa tuli hieman ongelmia, koska Pablo varasti liikkeenohjaajan käskystä. Silloin älähdin ja sen seurauksena Pablo jäi seuraavissa harjoituksissa epäröimään, lähti käskystä, mutta välittömästi jäi sen jälkeen arpomaan mennäkkö vai eikö mennä. Kaksi kertaa saatiin sitten lähtemään ilman nykimistä. Ei kovinkaan hyvä asia näin kisaa ajatellen. Palkkasin Pablon juuttipatukalla ja tälläkertaa kelpasi taas oikein hyvin pieni leikki.


Ruutuun lähetin niin, että apuohjaaja vei namit. Pablo lähti hyvin, mutta vähän ennen ruutua alkoi haistelemaan. Täytyy yhä tehdä niin, että viedään yhdessä nami ruutuun.


Treenien päätyttytyä otin pikkuisen liikkeitä myös Rommin kanssa, alkuun opeteltiin haukuttamista ja siitä sitten suoraan seuraamisen tiivistystä eli laajaa ympyrää oikealle. Muutama liikkeellelähtö ja jäävät liikkeet, joissa on jo näkyvillä parantumista.

perjantai 7. marraskuuta 2008

06.11.2008 lenkkeilyä ryteikössä


No tänään sitten lenkkeiltiin siellä ryteikössä ja kovasti se Rommi yrittää kiertää helpoimman kautta. Helpommin sain Pablon tulemaan juuri siitä mistä itse menin, mutta Rommia täytyi joko kovasti kannustaa tai sitten se livahti jostain muualta. Voi tietysti olla myös jotain tekemistä sillä, että rikkoi pienenä poikana ilmeisesti jalkansa vesaan tai sitten metsässä oli piikkilanka-aitaa tai lasia. Vaikeapa sitä on arvuutella !


 

05.11.2008 tottista läheisellä kentällä


Iltalenkillä kävin ottamassa asfalttikentällä vähän tottista.


Pablo:



  • Seuraamiseen lähtöjä / namikäsi

  • Seuraamista

  • Jäävät liikkeet / maahanmenossa ei käsiapua Pablolle

  • Seisomisessa pysyminen

  • Kaukokäskyjä / palkkaus ensimmäisestä heti, joko tulin viereen palkkaamaan tai takapalkalla

Rommi:



  • Seuraamiseen lähtöjä / namikäsi

  • Seuraamiseen lähtöjä / nami suussa (hyvä)

  • Jäävät liikkeet

  • Pylvään kierto ja seisominen

03.11.2008 agilityä ja tokoa


Illalla Ojangossa Rommilla agilitytreenit, kouluttajana tänään Outi, joka oli suunnitellut meille pienen radanpätkän harjoiteltavaksi. Ensimmäisenä esteenä oli rengas, joka onkin se vaikein este Rommille, meinaa tulla sivusta, joten siinä sitten, jouduin menemään hyvin lähelle rengasta ja vetämän Rommin läpi, siitä sitten suoraan hypylle ja A-esteelle. A:n alla oli putki, jonne Rommi sitten meni kerran, jos toisenkin, vaikka mitä oltaisiin tehty. Outi peräti seisoi putken edessä ja sinnehän se Rommi siitäkin huolimatta oli menossa. No saatiin me sitten se onnistumaankin. A:n jälkeen oli hyppyjä kaksi ja putki sekä putken jälkeen takaakiertona hyppy.


Takaakierto ei meiltä oikein vielä suju, kun minun liike alkaa hidastua niin Rommi kanssa pysähtyy ja taitaa komento "takaa" olla vielä vähän vieras, täytyykin seuraavaksi käyttää sitä "kierrä, kierrä", jos ymmärtäisi paremmin. Rommille minusta irtaantuminen ei ole helppoa.


Radan ohella kävin harjoittelemassa kujakepeillä ja myös ihan suorilla kepeillä. Vielä näköjään kannattaa käyttää kujakeppejä. Samalla agility ohella opetin Rommia käyttämään takapäätä eli harjoiteltiin taaksepäin kellotaulua, kuten tätä harjoitusta kutsun.


Marjaanan ja Samunkin ehdin nähdä kentänlaidalla, ennenkuin Maria tuli hakemaan meitä tokotreeneihin eli ei muutakuin auto toiseen kohtaan kenttää ja tokokentälle harjoittelemaan ensin paikallaoloa Jackien kanssa. Paikallaolo meni ihan kivasti, mitä nyt Pablon pää hieman kääntyili, kun muualla harjoiteltiin agilityä.


Pablo aloitti yksilötreenit. Otin silläaikaa seuraamista kun Maria kävi viemässä Jackien autoon. Oli erittäin hyvässä vireessä. Itse treeneissä otin sitten seuraamisen lisäksi vähän kaikkea avoimenluokan liikkeitä, mutta taas saatiin todeta, että se ei ole järkevää Pablon kanssa. Viimeistään seisomisliikkeessä alkaa näkyä se rutinoituminen eli  alkaa jätättää jo ennen käskyä. Muuten ihan kivasti sujuneet treenit.


Noutoa otin lähinnä vaan vauhtinoutona ja palkkasin juuttipatukalla, jonka kanssa tänään Pablo leikkikin ihan kivasti. Hyppy sujui myös hyvin, joten kisan jälkeen palataan sitten harjoittelemaan sitäkin vähän enemmän paloina, ettei ala rutinoitua liikaa.


 

02.11.2008 jälkeä ja agilityä


Sunnuntaina aamulla tavattiin jälkiryhmän kanssa Hyrylässä. Nyt meitä oli matkassa mukana koko porukka.


Rommin jälki oli tehty tälläkertaa alueelle, jossa liikkuu paljon ulkoilijoita ja polut ovat melkoisessa käytössä. Emme ole näin käytetylle alueelle tehneet Rommille vielä pahemmin jälkiä. Sunnuntai ei todellakaan ollut meidän päivämme ja olin hyvin pettynyt. Myöhemmin asiaa mietittyäni ja toisten ulkopuolisten kanssa juteltuani olen jo hieman toiveikkaampi. Otin myös yhteyttä Päiviin, joka aikoinaan tutustutti minut jäljen saloihin HPH:n jäljenalkeiskurssilla ja on tässä matkan varrella aina sillointällöin auttanut meitä taipaleella eteenpäin, varsinkin silloin kun on tuntunut siltä, että seinä nousee pystyyn.


Päivillä itsellään on rotikoita, jotka taas ovat täysin erilaisia kuin colliet, mutta hänellä on erinomainen silmä erilaisten koirien kouluttamiselle ja hän lähestyy ongelmaa siltä kantilta kuinka se ratkaistaan eikä niin, että onpas paska koira, ei tuosta mitään tule. Nytkin viestini luettua, sanoi, että ensisilmäyksellä katsottuna, näyttäisi, että kyllä tuohon lääke löytyy.


No palataanpa siihen karmeaan sunnuntaipäivään. Eli nyt tietysti päästään siihen syksyllä tulleeseen ongelmaan, joka paisuu paisumistaan. Rommi on menettänyt kokonaan itsevarmuutensa jäljellä (hakee kokoajan multa tukea), samoin taistelutahto ja toimintakyky on melkein olemattomissa. Ennen tuota Lahden kisaa Rommin jäljestysharjoitukset etenivät oikein lupaavasti ilman suurempia ongelmia. Rommilla toki on olemassa ongelma puunrungoista, risukoista ja kun jälkiliina jää kiinni jonnekkin. Kaksi viikkoa ennen Lahden kisaa syntyivät sitten nämä ongelmat joiden kanssa nyt kamppaillaan. Niistä olenkin sitten jo aikaisemmin kirjoitellut, joten en viitsi niitä enää toistaa tässä.


Nyt Sunnuntaina jäljelle lähtö oli erittäin lupaavaa ja janan otti upeasti ja lähti valtavalla innolla liikkeelle, erinomaisesti maavainuisesti ja liinassa oli oikein vetoa. Ensimmäisen kulman (en tarkalleen muista oliko siinä kulma vai kaarros) jälkeen yritti väkisin isolle polulle useaan kertaan, ensin ylitti ison polun, josta joutui sellaiselle pienelle metsäpläntille, jota ympäröi paljon käytetyt polut, ei olla tehty kuin isojen polkujen ylityksiä suoraan ja siinä sitten lopulta seistiin ensimmäisen kerran, kun se vain pällisteli, jouduin sitten ohjaamaan jäljelle.


Toisessa kulmassa ei enää pystynyt etenee, koira tarkisti kaikki muut paitsi sen suunnan, jonne jälki piti kouluttajan mukaan mennä. No eipä mennytkään sinne vaan juuri vastakkaiseen suuntaan ja Rommi yritti  vuorostaan (kohti polkua) kokoajan puskea eteenpäin suoraan tai epävarmasti haisteli ilmasta sitä oikeaa suuntaa, mutta ei lähtenyt sinne, enkä tietysti yhtään edes pystynyt sitä tukemaan, koska OLETIMME jäljen menevän juuri toiseen suuntaan, sinne suuntaan mitä Rommi ei edes yrittänyt tarkistaa, kun sehän tiesi, että sinne se ei ainakaan mene.


Siinä se raukka sitten seisoi ja tuijotti minua kysyvästi. Komensin useaan kertaan "jälki" ja pikkuinen siinä haisteli tarkkaan maata ja haisteli myös oikeaa suuntaa. Lopulta ei pystynyt muutakuin seisomaan ja tuijottamaan, joten taas jouduin lähettämään ja tietty jäi kiinni maassa oleviin oksiin, toimintakyky ei riitä edes irrottamaan itseään. Kaverille toitotin hänen mennessä kisaan, että muista pysyä tarpeeksi kaukana ja tarkkaile koiraa milloin tulee kulmaan. Kisoissa olen pystynyt hyvin lukemaan tarpeeksi ajoissa, että tullaan kulmaan, nyt me sitten koko porukka (myös jäljentekijä) seistiin siinä kulmassa, tosi hienoa !


Seuraavalla suoralla taas meni minne sattui ja jouduin kutsuu takaisin, sen jälkeen jälki meni sellaista sammalkalliota pitkin, josta oli noin metrin pudotus alas ja kulma oli siinä, tottakai se puski taas yli siitä ja jouduin ohjaamaan sen hyppäämään alas ja tukemaan lähtemällä itsekkin ja kannustamalla.


Sen jälkeen mentiin taas ihan reippaasti, mutta tuli sitten iso puunrunko, jonka väisti todella ihan väärään suuntaan. Nyt sitten mua kehoitettiin siirtyyn puun toiselle puolelle ja taaskaan se ei pystynyt liikkuu kun liina jumitti (oikeasti pääsee ihan helposti irti) ja Rommi pystyi itsensä irroittamaan vasta kun otin namipussin esille ja rapistin. Kouluttaja sitten sanoi, että seuraavaan keppiin keskeytetään jälki, mutta olipas se vähän myöhäistä, kun se seuraava keppi oli sellaisen ryteikön jälkeen, joka oli noin 20 metriä sellaista polven korkuista kaadettua havupuuta/leppää ja niin edelleen (olisi ollut järkevää keseyttää edelliseen keppiin, kun koira meni noin huonosti, niin miksi ihmeessä meidät ajettiin vielä siihen ryteikköön). Rommi lähti väistää sitä kohtaa mistä jälki meni, yritti etsiä vähän helpomman kohdan, jollaista siinä ei edes oikein ollut. Lopulta kutsuin luokse ja mentiin yhdessä läpi, minun kannustaessa ihan älyttömästi, sen jälkeen viimeinen keppi löytyi ja Rommi oli tosi iloinen. Minä en ollut, tuomio oli kova ja ei todellakaan mitenkään voi sanoa, että on ryhmän tuki, se tulee kyllä ihan muualta. Rommi nosti 5/6 kepistä ja keppien kohdalla oli aina kovin iloinen. Yhden kepin otin itse ylös, olikohan toinen keppi, joka oli sellaisessa pienessä sammalkuopassa ja Rommi ei mitenkään merkannut sitä, ilmeisesti ei saanut hajua.

Kaikki tuomitsivat Rommin ihan paskaläjäksi, jolla ei ole toimintakykyä, taistelutahtoa ja on täysin ilman itsevarmuutaa. Millään sille ei saa tulosta avoimesta, ellei sitten lähde Hämeenkyröön helppoon maastoon, mutta eihän sellainen ole kuulemma tarkoituksen mukaista. No onneksi jäljentekijä sitten sanoi, että mun ei auta muutakuin viedä se lenkkeilemään viikoittain pahimmanlaatuiseen ryteikköön eli sen pitää opetella liikkumaan hakkuualueilla ja sellaisilla alueilla, jossa joutuu raivaamaan tiensä eteenpäin kaadettujen puiden keskellä.


Olin jo melkein valmis luovuttamaan, mutta onneksi kaveri kuitenkin sanoi, että tuo jälki oli liian vaikea mahdollisesti Rommille, kun siinä oli sitten kertaheitolla kaikki Rommin ongelma-alueet. Suuria polkuja, joissa liikutaan paljon, puunrungot, kulmat erittäin vaikeissa paikoissa, ääliöt seisomassa kulmassa ja se kamala ryteikkö. Toisaalta en vielä haluaisi luovuttaa, sanottiinhan mulle vielä noin kolme vuotta sitten, että on suoranainen ihme, jos tolle koiralle saa tulosta yhtään mistään ja nyt sillä kuitenkin on suoritettuna bh-koe, JK1:n ja TK1:n , joten ei me vielä luovuteta, näytetään perhana niille !


Illalla oli sitten vielä Pablolla Purinalla agilitytreenit, mutta niissä ei nyt mitään ihmeempää ollut. Pablon kanssa tehtiin muutamia tekniikkaharjoituksia ja harjoiteltiin radanpätkää, joka meni suhteellisen kivasti.


 

01.02.2008 tottista


Aamulla kävin Rommin kanssa pikasesti Viilarissa. Alkuun hieman haukutin eilen saatujen ohjeiden mukaan, mutta vieläkin on kovin nihkeää.



  • Luoksetulo (luoksetulon jälkeen heitin jalkapallon kentän laidalle ja hoin muutaman kerran rommille "eteen, pallo")

  • Hyppynouto patukalla / n. 80 cm (heitin patukan, menin esteen vierelle ja siitä hyppy ja tuo, oikein hyvä suoritus Rommilta)

  • Vinoestenouto patukalla


    • 1. kierros, heitin patukan, menin esteen sivulle ja taputin estettä, kun Rommi esteen harjalla, pyysin tuomaan ja kun kääntyi patukka suussa taputin taas estettä ja juoksin vastaanottamaan esteen toiselle puolen)

    • 2. kierros, kisamaisesti

  • Eteenmeno / otin muutaman askeleen seuraamisen ja siitä lähetys, vauhti erinomainen

Tämän jälkeen vein Rommin autoon hetkeksi ja sen jälkeen siirryimme viereiselle kentälle harjoittelemaan kaukokäskyjä pöydällä, seuraamiseen lähtöä namipalkalla ja seuraamisen tiivistystä.



  1. Kaukokäskyt pöydällä (Rommin lempipuuhaa)

  2. Liikkeelle lähtöjä / tarkkaan käden asento olkapään kohdalla, välittömästi kehu ja palkka, ei saa työntää kohti koiran kuonoa, annan pikkuisen tavoittaa, annan namin vain ns. "iholtani".

  3. Seuraavaksi nami suuhun (namit rintataskussa) / koiralle annoin käden haistettavaski / siirsin käden koiran pään vasemmalle sivulle alas, jotta en hakkaa koiraa kädellä ja siitä sitten käsky "seuraa" ja heti "hyvä" "tzip" ja otan namin käteeni suusta ja lasken sen ns. vyötärönauhalleni.

  4. Haukutus / seuraa käsky / lennosta liikenteeseen laajaa ympyrää oikealle, kannustaen koiraa äänellä ja kun seuraaminen oikeapaikkaista ja tiivistä, käännyn kävelemään suoraa ja siitä palkka.

Myöhemmin iltapäivällä kävin hakemassa Pablon isänluota hoidosta ja jatkoimme matkaa Sahaajankadun kentälle harjoittelemaan tokoa. En oikein saanut Pabloa kunnon vireeseen, saattoi tosin johtua siitä, että isä oli sille syöttänyt sille leipää juustolla, 400 gr broileripyöryköitä ja varmaan jotain muutakin vielä, joten ei sillä varmaan hirveä nälkä ollut.



  • Seuraamiseen lähtöjä / samalla tavalla kuin Rommin kanssa

Haukkuminen ei tänään irronnut samalla tavalla kuin yleensä => vire matala ja  myös paikka häiritsi koiraa ja minua / koirapuiston kupeessa, paljon koiria puistossa, meidän harjoituspaikka taas vuorostaan kovin rauhallinen, jossa siis suuri ero tuohon puiston aiheuttamaan häiriöön / itselleni siitä oli häiriötä lähinnä sen takia, että tunsin koiran vireen olevan matala ja tiesin, että en saa hommasta kovin näyttävää.



  • Nouto / vauhti ja kapulan kuljetus

  • Eteentuloa / käsiavustuksella, kädet hieman irti kehosta, vedä - ylös - alas / nami aina iholta, ei ns. kohti koiraa (Mitens tämäkin on unohtunut, pitäisikö alkaa taas lukemaan vihreää "raamattua", kuten Risto ja pojat sitä kutsuu)

  • Luoksetulon pysäytyksiä / harjoituksen paino luoksetulon loppuosuuden iloisuudessa

  • Kaukokäskyjä lennosta

  • Luoksetulo / loppuun otin luoksetulon / ei eteentuloa vaan suoraan vapautus lihapullalle