12.11.2008 jälkeä Tuusulassa ja tokoa Heurekalla

Aamulla aikaisin Tuusulaan koko koiralauman kanssa ja alkuun tekemään jälkeä Inkalle. Inkan jälki oli noin 400 - 500 askelta, en laskenut enää 300 askeleen jälkeen. Kulmia oli peräti kolme kappaletta ja keppejä viisi. Namia olin laittanut välillä sinne sun tänne (Natural menu). Inkan jälki vanheni noin 30 minuuttia, mutta minun pitäisi alkaa vanhentaa Inkan jälkeä enemmän.

Lähetin Inkan hieman viistosti kohti jälkeä noin vajaan 10 metrin päästä ja Inka löysi hyvin jäljen ja lähti oikeaan suuntaan. Tänään ei syönyt jäljeltä nameja ollenkaan (ehkä kerran tai kaksi) ja ajoi aavistuksen korkealla nenällä (pysyi kuitenkin aivan jäljen päällä), kun eilen taas ajoi erittäin intensiivisesti. Ensimmäisessä kulmassa oli hieman hakemista, koska olin kääntänyt jäljen aika voimakkaasti ylöspäin, koska matkalle tuli tielle kuusi. Siitä kuitenkin selvittiin, mutta seuraavaan kulmaan olin onnistunut vahingossa tiputtamaan jälkimerkin, joten siinä hieman Inka pyöri, mutta lähti hyvin kyllä oikeaan suuntaan. Jäljellä oli mukana yksi kapean polun ylitys ja siinä ei ollut ongelmia, varmasti siirtyi toiselle puolelle. Kepit ilmaisi taas seisomalla, joten jouduin menemään viereen ja vähän auttamaan menemään maahan käsimerkillä. Voisin kuitenkin sanoa, että ei hullummin mennyt tämäkään jälki. Turhaan taidan kylvää noita nameja maahan, täytyy miettiä vaihtoehtoja. No seuraavalla kerralla kokeilen täysin ilman ja katsotaan ajaako tiiviimmin. Jos ei aja tiiviimmin niin täytyy miettiä hajustanko vai rupeaako ehkä silloin väistämään jälkeä, voisin kokeilla, vaikka aivan pientä pätkää hajustamalla, toisaalta onko edes tarpeellista.

Inkan jäljen jälkeen kävin tekemässä Rommille jäljen ja sen vanhetessa käytiin aamulenkillä metsässä. Inka ja Rommi leikkivät taas ihan kiitettävästi, joten saivat juosta hetken ihan rauhassa ja Pablo keskittyi lähinnä haistelemaan muiden jättämiä viestejä, peräti kerran innostui vähän juoksemaankin. Rommin jäljen tein aika käytettyyn maastoon ihan tietoisesti, laitoin kuitenkin aika lähelle ajotietä, koska arvelin, että suurin osa ihmisistä pysyvät, joko asfaltoidulla pyörä- ja kävelytiellä tai metsän puoleisella leveällä polulla. Tavoitteena oli, että yritän saada motivaatiota parannettua itse jälkeen, joten laiton jäljelle kokonaisia Froliceja, jotta palkkaa tulee myös itse jäljeltä. Matkalla valitisin myös kaksi pientä risukkoa ylitettäväksi ja sinne myös kylvin namia sekä kaksi pientä polkua ja yhden huomattavasti leveämmän polun ylitettäväksi, joiden lähettyville en namia laittanut, jotta ei houkuttelisi vapaana lenkkeileviä koiria syömään Rommin jälkinameja tai ylipäätänsä nappamaan Rommin keppejä.

Olin oikein tyytyväinen jälkeen, ajoi hyvin maavainuisesti, johtuen froliceista ja myös risukoista selvittiin, jouduin kylläkin estämään kiertämästä ja hieman kannustin ylittämään risukot. Kulmista selvisi ihan hyvin, kun en tunkenut itseäni sinne häiritsemään, hieman joutui hakemaan, mutta ei menettänyt toimintakykyään, kun en tosiaan ollut itse häiritsemässä. Yhden kulman olin kaikenlisäksi sijoittanut aivan polun läheistyyteen, mutta ei haitannut yhtään, meni polulle asti, mutta ratkaisi ihan omatoimisesti suunnan. Leveällä polulla ei ollut mitään ongelmaa, eteni täysin suoraa. Kaikki kepit ilmaisi hyvin ja varsinkin kaksi viimeistä erittäin iloisesti.

Olen nyt sitä mieltä, että tällätavalla jatketaan. Suurin osa jäljistä tulee olla helppoja ja paljon käytetty namia apuna, jotta itse jälki kiinnostaisi. Hidastaa toki menoa pirusti, mutta aikaisemminkin olen huomannut, ettei se vaikuta hidastavasti kun mennään ilman nameja. Ykä ei ole pitänyt yhtään siitä, että laitan namia matkalle, varsinkin kun yleensä yhteistreeneissä niistä on tuntunut olevan vain haittaa, mutta itse omissa treeneissä on tullut pajon onnistuneita suorituksia. Jostakin sitä motivaatiota täytyy taas saada rakennettua ja itsetuntoa nostettava.

Risukkoja harjoitellaan lenkkeilemällä huonossa maastossa ja vähitellen muutama risukko per jälki. Samalla yritän ottaa teemoja käyttöön eli harjoitellaanko kulmia erilaisissa paikoissa, janoja, polun ylityksiä, häiriötä, pituutta, ojia, kulmia lähellä polkuja, risukkoja, kivikkoa, kalliota, intensiivisyyttä vai keppien ilmaisua. Alkuun harjoituksissa joudun varmasti käyttämään paljon rohkaisua ja kehuja, mutta pyritään niistä pian irti ja yritetään nämäkin avut käyttää enemmänkin huonossa maastossa liikkuessa.

Rommin jäljen jälkeen lähdin koko lauman kanssa vielä vapaana lenkkeilemään metsään. Välttelin polkuja ja ihastelin taas kerran maastoa. Ai, että kun teksisi mieli sinne jälkeä väsätä, mutta kun siellä liikutaan niin paljon, joten ei ole kovin järkevää, varsinkaan jos laittaa namia matkalle. Saattaa vieraat koirat käydä popsimassa eväät ja kepitkin mukaansa.

Ehdin olemaan kotona vain hetken ennenkuin lähdin ajamaan Heurekalle treenaamaan Pian kanssa. Nyt minulla oli kaikki kolme koiraa mukanani. Omista koiristani aloitin Pablolla, jonka kanssa tehtiin alkuun seuraavat hajoitteet:

Pablo

• Vauhtinouto / Pia heitti kapulan kauemmas, pidin kiinni pannasta / oikein innokas ja vauhdikas, leikki tänään patukalla, jolla eilen ei suostunut leikkimään
  
• Nouto / Pian neuvosta palkkasin paikalla pysymisestä, ensin sen jälkeen kun liikkeenohjaaja sanoi, että saa heittää ja toisen kerran kun liikkeenohjaaja sanoi "käsky" eli vahvista paikallapysymistä namilla / yksi erinomainen toisto
  
• Seuraaminen / ilman mitään valmistelevaa, muutaman kerran liikkeellelähtö myös peruuttamalla, lähinnä ympyrää oikealle eli tiivistys
  
• Liikkeellelähtöjä, palkkaus muutamasta askeleesta, vain pari toistoa
  
• Kaukokäskyt / yksi istumaan nouseminen / ok
  
• Ruutu / 1. vein namit yhdessä / 2. Pia vei namit / 3. tyhjään ruutuun, maahan käsky, namin heitto taakse ja vapautus / kaikilla kerroilla vapautus luokse

Rommi

• Tunnari / ensimmäistä kertaa muihin kapuloihin koski joku eli Pia vei kapulat / tunnaria ei olla tehty aikoihin / toi kaksi kertaa väärän, otin vain pois ja lähetin uudelleen / toi lopulta oman, josta kehut / Toisto neljällä kapulalla, toi oman, josta kunnon kehut ja palkka
  
• Kaukokäskyt avo / tein aika pitkältäkin matkalta, oikein hyvä / ensimmäisestä ylösnoususta kävin palkkaamassa vieressä / jätin istumaan - maahan - istumaan, oikein hyvä / nousi varmasti
  
• Luoksetulon pysäytys avo (asfaltilla) / 1. pysäytys käsimerkillä, palkkaus taakse heittämällä lihapulla / 2.  läpijuoksu, ei ennakoinut pysähtymistä / 3. pysäytys käsimerkillä, vapautus luokse (Pian neuvo) oikein hyvä varsinkin tämä viimeinen
  
• Ruutu / 1. käytiin yhdessä viemässä, sisälle sivusta, vapautus luokse / 2. - 3. Pia vei namit, taas sivusta sisälle, vapautus luokse / 3. Siirryttiin vähän lähemmäs ja saatiin yksi suoralla sihdillä sisälle

Rommin vire oli oikein hyvä ja ei tarvinut millään nostattaa. Piti kontaktia minuun kokoajan ja kovasti olisi tehnyt mieli ottaa seuraamista, mutta maltoin mieleni. Pialle sanoinkin, että ihan toisenlainen vire kuin pk-tottiksessa tällähetkellä, johon Pia sitten sanoikin "että, sitä kannattaa miettiä, että mistä se johtuu" !

Inkan vuoro oli sitten viimeisenä ja päätin ottaa aika lyhyet treenit ja alkuun seuraamista asfaltilla. Käytin pelkästään patukkaa tai narupalloa palkkana.

Inka

• Seuraaminen / patukka olkapäällä / edistää liikaa, palkkaa taaksepäin, kokeillaan ensin klo 9.00 ja jos ei auta niin sitten kunnolla taakse
  
• Sivulletuloissa nyt illalla vähän puutteita, jäi puolitiehen ja sain pytää korjaamaan / omassa toiminnassani parantamisen varaa
  
• Luoksetulo / Pia piti ja otin patukalla vastaan, vauhti hyvä, isku patukkaan voimakas, mutta kun vedän istumaan niin höllää otettaan
  
• Jäävät liikkeet / palkkana narupallo / erinomaisia, ei valittamista :o) / ei tullut ns. saalis viivettä vaan teki liikkeet pallolla hyvin / seisominen täpäkkä ;o)
  
• Ruutu / 1. vietiin pallo yhdessä / 2. Pia vei pallon / hyvin menee suoraan ruutuun ja vapautuksesta tulee luokse leikkimään pallolla / en muista tehtiinkö useampi toisto kun kaksi, mutta oikein kiva vire

Inka tuntuu kotiutuneen ihan kivasti, joten oli ihan hyvä, että otin lomaa näin aluksi ja loppuviikon Risto on kotona potemassa flunssaa, joten Inkan ei tarvi olla yksin. Toisaalta varmaan nuo jätkät kanssa auttavat Inkaa kotiutumaan ja tietysti tuo, että on päässyt tekemään vähän askareita, ettei vaan ole joutunut möllöttämään sohvalla. Odotin, että kestäisi jonkin aikaa ennenkuin saisin Inkan innostumaan treenaamisesta varsinkin tottiksen osalta, mutta olen yllättynyt kuinka innokkaasti se on paiskinut töitä niin kentällä kuin metsässä. Metsälenkit varmaan myös ovat tehneet hyvää. Nyt saa sitten levätä sunnuntaihin asti (tehdään ehkä sisällä jotain pientä) ja luultavasti käydään sunnuntaina tekemässä taas pieni jälki Inkalle samalla kun teen Rommille jäljen.

Tänään saapui postiin kamerani, jonka Tarja oli postittanut minulle Kotkasta, kun unohdin sen heille viikonloppuna. Inka oli tosi kärppänä kameran kanssa, kun purin sen paketista, meinaan haisteli sitä kiivasti, taisi haista pennuille ja mahdollisesti myös Tarjalle. Pennuthan siinä riippuivat silloin lauantaina kun niitä yritin kuvata. Äkkiä Inka kuitenkin rauhoittui ja pistin kameran pois toiseen huoneeseen.