Aamu ei alkanut ollenkaan hyvin. Auton lämmityslaite ei toiminut ja kesti noin puolituntia ennenkuin se hurahti toimimaan. Otti aikalailla päähän, kun olin menossa tottis- ja agilitytreeneihin Rommin ja Inkan kanssa. Olin suunnitellut treenaavani ensin Rommin kanssa tokoa ja sen jälkeen Inkan kanssa ihan pienen tottistreenin, ennenkuin siirtyisimme Kivistöön Inkan agilitytreeneihin.
Viikolla oli jo ihan riittämiin ongelmia, kun iltalenkiltä palattuani en päässyt ulko-ovestamme sisälle. Oven lukko ei liikahtanutkaan, joten vaikka kuinka yritin en saanut ovea auki, jopa pituussuunnassa oleva kahvakin irtosi ovesta keskiosastaan. Soitin isän apuun, koska useampaan puheluun ei ollut varaa, koska puhelimen akku oli lähes lopussa ja tunnetusti meidän isä yleisesti saa hoidettua asiat. Jos ei saisi, niin sitten soitettaisiin hänen puhelimellaan päivystävähuoltomies. No eihän se ovi meinannut millään aueta, mutta juuri kun isä oli luovuttamassa, saatiin se pirun ovi auki. Nyt sitten odotetaan, että huoltomies suvaitsisi tulla ovea katsomaan.
No palataan sitten lauantai aamuun eli pääsin treeneihin Hakkilaan vasta puolituntia treenivuoron alkamisen jälkeen, joten Inkan treenaaminen sitten jäi. Treenikaverit olivat tosi reiluja ja odottivat meitä paikallaoloon, joten pääsimme Rommin kanssa suoraan yhteispaikallaoloon.
Onnettomuudeksi kuitenkin tuli hieman takapakkia kun tulin tuulispäänä halliin ja Rommi ensimmäisenä innokkaana sisälle ja lähes törmäsi kasvotusten (väliä ihan reippaasti noin 3 metriä) nuoren partacollieuroksen kanssa, jonka en tiennyt osallistuvan treeneihin, olin odottanut paikalla olevan vain ne koirat, jotka Rommi jo tunsi. Syksyllä yhdessä koulutuksessa Rommi oli hieman pelästynyt tuota urosta, kun se yllättäen tohottaen kurksisti pöydän alta ja en ollut osanut siihen valmistautua, koska yleensä on tapana, että noissa koulutuksissa ei ollut toista koiraa kentällä kun tulimme treenaamaan omalla vuorollamme. Jos olisin silloin tiennyt, että se sinne jää, olisin pyytänyt, että voisiko sen viedä hieman sivuun kentältä ja olisin tuonnut Rommin kentälle niin, että se ei olisi päässyt sanomaan sanaakaan.
Nyt tietysti juuri tämän koiran kanssa jouduttiin kohtaamaan valmistautumattomana ja sellaisessa mielentilassa, että ohjaaja ja koira kävi ylikierroksilla jo aamun tapahtumien takia. No Rommi ärähti ja haukkui, mutta toki sain sen aisoihin, mutta en kauheesti innostunut kun näytti siltä, että olisimme paikallaolossa vierekkäin. Mulla koira liian korkeassa ja kiihtyneessä mielentilassa ja partiksen olemus provosoi hössötyksellään Rommia, joten ei mitään järkeä laittaa niitä vierekkäin treeneissä varsinkin kun Rommin paikallaoloissa kisoissa ja treeneissä ei ole ollut pahemmin huomauttamista. Rommin paikallaoloon kuitenkin vaikuttaa kovasti minun vireeni ja normaalisti paikallaoloon valmistaudutaan hakemalla erittäin matala vire ja rauhallisuus, joten en ota minkäänlaisia riskejä treenitilanteessa, silloin kun se ei ole tarpeen. Mulle sinäänsä on sama kuka Rommin vieressä paikallaoloissa on, mutta nyt en olisi ehtinyt tehdä normaaleja valmisteluja saadakseni sen täysin viilipytyksi.
- Paikallamakaaminen ryhmässä 6 koiraa / ohjaajat piilossa
Nyt näkyikin, että Rommi oli hieman levoton sen jälkeen kun minun puhelin soi (olin ehtinyt agilitykouluttajalle soittaa, että en saa autoa ajokuntoon, joten mun oli pakko ottaa puhelu vastaan ja ilmoittaa tulevani treeneihin). Ilmestyin puhumaan Rommin näkyville ja palattuani takaisin piiloon kuulin hieman inahduksen, joka muistutti Rommin ääntä, mutta joku sanoi, että ei ollut minun koirani. Maria kuitenkin kehoitti minua päättämään Rommin paikallaolon, että se näytti vähän levottomalta. Minun mielialani vaikutti siihen liikaa eli ei ihanteellinen tilanne.
- Paikalla istuminen ryhmässä 4 koiraa / ohjaajat näkyvillä
Paikalla istuminen olikin oikein hyvä, vaikka viereinen bortsu ja reunassa ollut partis menikin maahan. Kävin ensimmäisen kerran piipahtamassa myös piilossa. Istui täysin liikkumatta, valppaana ja hyvässä asennossa.
- Ruutu / 1) näyttöruutu noin 10 metristä 2) ruutu noin15 metristä, ei näyttöä vaan ainoastaan kun kävin palkkaamassa näytin ruudun takalaidan ja sanoin "ruutu" 3) ruutu noin 20 metristä, ei näyttöä, positiivista hakeutuminen oikeaan kohtaan, siihen mihin olen näköjään nyt sitä paikkaa hakenut, mutta näköjään alkaa hieman ennakoimaan, joten mun täytyy hiukan siirtää painopistettä taaksepäin, jotta pysäytys onnistuu oikeaan kohtaan, koska tällätavalla saattaa käydä niin, että Rommi pysähtyy itse siihen kohtaan missä pysäyttäisin kisassa (otin myös jossain vaiheessa ennen ruutuun lähetystä peruutusta sivulla, jotta lähettäisin koiran häiritsemättä muita)
- Ruutu kutsuna / ensimmäisellä jättö ruutuun maahan ja loppuosa sekä kutsu seuraamaan ja kahdella seuraavalla kutsulla jätin ruutuun seisomaan ja palasin lähtöpaikkaan (20 m), josta käsin maahan, välitön reagointi ja ei liikkunut eteenpäin, HYVÄ
- Hyppynouto puukapulalla / paluuhyppy kapula valmiina suussa, käsillä hieman ohjausta suoraksi eteen hypyn aikana, ei niin sanotusti korjausliikkeen tekoa hypyn jälkeen / paluuhyppy niin, että kapula koiran edessä koiran istuessa selkä estettä kohden, oikein hyvä suoritus / viimeiseksi kisahyppy, oikein hyvä
- Hyppynouto kisamaisesti metallilla / erinomainen, ei huomauttamista (keskikoinen alumiinikapula)
- Luoksetulon jättöjä / kaksi merkkiä, toinen koiran kohdalla ja toinen ensimmäisessä pysäytys kohdassa, kävin ekalla kerralla ensimmäisellä pysäytysmekillä ja kävin palkkaamassa / seuraavalla kävin pidemmällä ja taas palkkaamassa ja kolmannella kerralla kävin taas samassa kohtaa ja otin voimakkaan hypähdyksen taakse, pysyi tiukkaan maassa
- Seuraamiseen lähtöjä ja täyskäännös sivulla / täyskäännös edellistä kertaa paljon huonompi, takapää ei liikkunut yhtään kuten olisi pitänyt / muutama erinomainen liikkeellelähtö
- Liikkeestä istuminen x 3 / pelin avulla ja naksulla, otin kaksi seuraamisen kautta ja viimeisen vähän vapaamuotoisesti, alkuvirittelyt toimivat hyvin ja istuminen on hyvä, siis tarpeeksi hyvä tyydyttääkseen minua
- Loppuun peruuttaen istu - maahan - seiso, istu - maahan - seiso / yhdessä kohtaa istuminen ja maahanmeno tökki eli sekoittui / otin loppuun vielä pari maahanmenoa käsiavulla
- Luoksetulon maahanmeno, jätin Rommin maahan ja juoksin karkuun liian voimakkaasti ärsyttäen, oli noussut istumaan, tuli hyvää vauhtia ja meni käskystä maahan hyvin (itsellä kaikki apueleet maahanmenoon)
Tiedän, että provosoin liikaa tuota viimeistä luoksetuloa, koska halusin Rommin haluavan niin voimakkaasti perääni, että ei huomaa reitillään olevaa partista ja pääpaino olikin siis sillä, että painuu partiksen ohi mitään huomiota kiinnittämättä sekä hain onnistunutta maahanmenoleikkiä.
************
Inkan agilitytreenit menivät hyvin. Inka on selvästi vapautuneempi ja rauhallisempi, ei hösellä vaan makaa odotellen levollisena. Kentällä toimi ihan kivasti, mitä nyt välillä hukkaan Inkan taakseni. Puomin meni paremmin kuin osasin odottaa ja radalla oli tänään myös keinu, jonka me Inkan kanssa otimme sitten useampaan otteeseen erikseen. Muut tekivät sen radalla, mutta valitettavasti minulla ja Inkalla tuon keinun treenaaminen on jäännyt kun ei ole ollut apuohjaajaa keinuun. Onneksi Johanna ehti hieman loppusyksyllä meitä auttaa. Vielä itsekseni otin keppejä, muutaman kerran en tehnyt käsiapua muuten kuin pitämällä kättä ohjaamassa sivullani ja sen jälkeen sitten avustin palloa heiluttaen oikeissa väleissä. Yhden kerran yritin jättää pallon sinne keppien päähän, mutta siitä ei tullut mitään.
*************
Iltalenkillä ikävä konflikti Riston ja Rommin kanssa 
, naapurin pikkukoira taas pääsi yllättämään ja hyvää siitä ei seurannut. Risto ei saamarin koiraa huomannut lumen takaa ja omistaja ei taaskaan tehnyt muutakuin tuijotti siinä tekemättä mitään. Nyt tietty en tiedä mitä siinä oikeasti kävi, kun en ollut paikalla, mutta Risto on todella kypsä Rommiin. Vituttaa suoraan sanoen tosi paljon, kun olen huomannut kuinka Risto taas on ehtinyt lämmetä Rommille ja heidän suhteensa oli kehittynyt todella läheisemmäksi ja luottavaisemmaksi.
