Aamulla tavattiin Kaisan ja Arttu Howavart uroksen kanssa Pukinmäessä Vantaanjoen kupeessa. Lyhyen aamupissatuksen jälkeen veimme koirat autoon ja teimme Inkalle ja Artulle jäljet nurmikentälle.
Siinä pälätellessä ja sopivaa nurmikenttää etsiessä unohdimme sitten oleellisen ja onnistuimme laittamaan jäljet vastatuuleen, ei mitenkään hyvä juttu kun nimenomaan yritetään saada Inkakin jäljestämään intesiivisesti.
Inkan jälki oli noin 130 askelta ja lopussa tein kaarroksen oikealle, namia oli jokaisella askeleella ja lopussa keppi. Keskittyi ylättävän hyvin vastatuulesta huolimatta ja itse jäljestykseen olin aikas tyytyväinen, vieläkin jättää muutaman askeleen merkkaamatta, mutta nyt alkaa tuo kuvio selvästi jo hahmottumaan. Inkan jäljen loppu vaan meni aivan pipariksi, keppi oli "varastettu" jäljen päästä, vaikka Kaisa oli jälkeä vahtinut sen aikaa kun kävin hakemassa Inkan autolta. Mitään muuta mahdollisuutta ei ollut kuin jäljen ajon aikana siitä läheltä polkua pitkin meni ihminen ja koira (ei mielikuvaa rodusta tai ihmisen sukupuolesta), joten todennäköisesti hän oli päästänyt koiran nappaamaan kepin ja namit siitä läheltä, koska noin metrin matkalta ennen keppejä Inkan tyyli jäljestää muuttui ja siihen mihin kepin olin laittanut alkoi Inka vimmatusti sitä etsimään. Minä ja Kaisa myöskin etsimme keppiä, ennenkuin todella tajusimme, että se oli kadonnut. Jälki siis päättyi vähän töksähdellen, mutta onneksi Inka oli innoissaa patukasta, jonka sille heitin liivin taskusta. Ai, että otti päähän, onneksi kuitenkin tyttö oli iloisella mielellä, mutta se hämmenys ei jäljenpäässä ei ollut hyväksi.
Ennen Rommin jälkeä Kaisa ajoi Artun jäljen, hyvin pojalla oli muistissa mitä ollaan tekemässä, vaikka edellisestä kerrasta oli aikaa. Intoa kyllä oli hieman enemmän kuin tarkkuutta, mutta ihan kivasti meni, hieman kun saa vauhtia jarrutettua, niin siitä se lähtee sujumaan.
Rommin jälki tehtiin L-kirjaimen muotoiseksi ja alku sivutuuleen ja loppu myötätuuleen. Yksi kulma vasemmalle. Namia oli alkumatkassa jonkin matkaa ja hieman ennen kulmaa pätkä ilman namia ja kulman jälkeen jonkin matkan päässä alkoi uusi namipätkä, joka päättyi keppiin. Jälki oli ehkä hieman yli 200 askeleen paikkeilla, ihan tarkalleen en osaa sanoa. Aika tarkkaan jäljesti namipätkää, muutama nami yhäedelleen jäi matkalle, mutta keskittyminen ihan mukiinmenevää ja namiton pätkä erinomainen sekä polun ylitys varma. Kulma sujui aivan upeasti, mahtavaa ja tällä kertaa malttoi tuoda kepinkin ilman mukinoita. Tämä olikin sitten ensimmäinen vierasjälki Rommilla pellolla, kaikki peltojäljet olen tehnyt sille itse.
Autojen lähelle teimme vielä Artulle toisen lyhyen namijäljen, mutta ehkä olisi saanut vanheta vähän kauemmin. Intoa oli yhä enemmänkuin malttia, mutta ainakin sitä motivaatiota löytyy, joten siitä on hyvä jatkaa. Pablolle laitoin siihen autojen viereen lyhyen jäljen, jossa neljä keppiä muutaman metrin välein. No enpä ollut laittanut sitten alkumerkkiä, joten ei auttanut kuin sivusta nostattaa Pablolla jälki ylös ja loistavasti sen nostikin ja jäljesti niin tarkasti, nenu maassa ja kepit ilmaisi epäröimättä. Se on kyllä niin suloinen. Tämän jälkeen tehtiin pieni remmilenkki koko porukan voimin, oikein hyvin onnistui, ei mitään ongelmia koirien kesken, hienoa, joten voidaan käydä useammin lenkillä. Inkahan on ennenkin käynyt Artun kanssa lenkillä, mutta pojille oli ensimmäinen kerta.
Ennen kotiin lähtöä, haukutimme Pabloa. Kiitoksia paljon Kaisalle, että vielä jaksoi uurastaa Pablonkin kanssa.
Illalla olikin Purina Areenalla tottistreenit. Otin mukaan koko porukan, kun paikalle oli tulossa vain neljä ohjaajaa. Aloitin Pablolla puomilla, muutaman kerran siitä tehtiin ylityksiä niin, että namikippo tai nami oli siellä alastulon puolella odottamassa. Toisella kerralla näytti aika epävarmalta, mutta viimeisellä ylityksellä onnistui jo paremmin. Pari kertaa otin tokon hyppyesteen suoralla palkalla ja sen jälkeen ihan oikean tokohypyn. Muuten onnistui oikein hyvin, paitsi kerran jäi keikkumaan siihen esteen eteen, jolloin annoin uuden käskyn eli nyt jonkin aikaa ihan vaan suorapalkkaa. Muutaman kerran harjoittelimme myös kapulaa, jonka pitäminen näytti tänään olevan hieman hankalan näköistä, lähinnä kai johtui kapulasta, joka oli vieras Pablolle. Siinä on se keksiosa hieman liian pitkä ja muutenkin se maavara vähän huono puikkokuonoille. Ohimennen tuli myös harjoiteltua paikallaoloa, kun Pablo makasi keskellä kenttää Taikan harjoitellessa noutoa ja hyppyä.
Pablon harjoitus:
- Paikallaolo
- Tokohyppy suorapalkka/seisominen
- Noutoa
Seuraavaksi oli Inkan vuoro. Yhä hieman häiriintyi hallista, näkyy siinä, että seuraamisessa kontakti heikkenee ja muutenkin paljon häiriöherkempi. Yllättävää, että ei ottanut Taikasta niinkään häiriötä, mutta pieni soopeli collienpentu kiinnosti yllättävän paljon. Kertaakaan tähän päivään asti ei ole lähtenyt mun luota, mutta yritti karata pennun luokse, jolloin sain ihan oikeasti kieltää. Myöskin leikki ei ole koskaan keskeytynyt toisten koirien tai ihmisten takia, mutta tuo pieni soopeli vauva näytti kiinnostavan niin paljon, että ei voinut kunnolla leikkiä enään, toki jo olikin riekkunut patukan kanssa jonkin aikaa.
Otin ihan vaan tekniikka namilla:
- Takapääharjoitus, oikealla jalalla astuen kääntyen vasemmalle
- Täyskäännös paikalla
- Paikallaoloa ihan pienen ajan
- Seuraamista ympyrää (kontakti huono)
- Luoksetulon eteentuloa
- Liikkeestä maahanmenoa (peruutin)
- Tokohyppyä suorapalkalla
Viimeisenä olikin sitten Rommi, jonka kanssa tehtiin seuraavaa:
- Seuraaminen (ei niin rento kuin viimeksi)
- Luoksepäästävyys (Tuija kävi Rommin vieressä ja hieman silitti poskesta)
- Luoksetulo eteen/sivulle siirtyminen (epäonnistui, ei tullut sivulle suoraan), uudella käskyllä onnistui
- Tokohyppy suorapalkka
- Tokohyppy stop käskyllä, palkkasin esteen toiselta puolelta
- Noutoa
Noutoa tehtiin eri variaatioilla. Ensin tein niin, että jätin Rommin istumaan, patukan Rommin eteen ja itse siihen sivulle ja koiranpuoleinen jalka eteen ja sitten sama toistepäin. Hyppynoutoa, jossa hieman itse liikuin taaksepäin ja otin vastaan laittamalla toisen jalan hieman eteen.
Sen jälkeen Tuija piti Rommia, minä hieman härnäsin kapulalla ja heitin sen sitten Tuijan sivulle, josta Rommille käsky, jolloin Tuija päästi Rommin irti. Nyt palautti mulle kapulan laukalla. Lopuksi heittelimme kapulaa ja Rommi sai ryöstää sen meiltä.
Muutaman kerran otin myös puomin ja pari hyppyestettä eli hieman agilityä keventämään hommaa. Loppuun päätin treenit A-esteelle, jonka ylitys taisi olla jo hieman palkkakin Rommille :o) !
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti