Pian kanssa taas jälkitreenit pellolla. Täytyi mennä töihinkin autolla, että ehtii ennen pimeää treenaamaan :o) !
Pia olikin jo tekemässä Tessalle jälkeä, kun saavuin ja itse tein jäljen ensin Rommille. Rommin jälki oli yhteensä 230 askelta, alku myötätuuleen, johon tuli yksi kulma vasemmalle. Jokaisella askeleella oli koiranmakkaraa ja lopussa keppi. Rommi ajoi jälkeä ihan kivasti, nenä hyvin maassa, mutta valitettavasti taas jäi nameja matkanvarrelle, varsinkin oikean jalan.
Inkan jälki oli suunilleen samanpituinen ja myötätuuleen, kulma kuitenkin oli enemminkin loiva kaarros kuin kulma. Inkan jäljestys oli ihan mukavaa, vaikka niitä nameja matkalle jonkin verran jäi (pedigree lammasriisi). Nenä nuuskutti maata ja paljon vähemmän otti häiriöitä liinasta tai Pian ja mun puheesta, jota harrastetaan ihan tahalleen, jotta saadaan hieman sitä häiriöherkkyyttä pois. Hieman kuitenkin täytyy olla liinan kanssa tarkempi kuin Rommin kanssa, ei kestä jarrutusta näin pitkällä matkalla, joten seuraavat namijäljet tehdään vain noin 50 askeleen pituisisksi ja samalla kertaa 2 - 3 lyhyttä jälkeä, joiden aikana vaaditaan ottamaan jokainen nami, nälkä pitää olla silloin kohdallaan. Lopussa Inka oli sen näköinen, että missäs hänen patukkansa on ja tietysti se oli jäänyt autoon, kun tarkoitus oli palkata namilla jäljen päässä, no tästälähin pistän sen patukan jo kotoa lähtiessä liivin taskuun. Pieni niin sitä odotti, joten ainoa vastaava mun taskusta löytyi oli tuo jälkikeppi, jota sitten heittelin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti