sunnuntai 7. lokakuuta 2007

07.10.2007 Metsäjäljellä Tuusulassa ja tottista Viilarissa


Olin aamulla suunnitellut herääväni aikaisemmin ja painuvani Tuusulaan tekemään metsäjälkeä, mutta kellon soidessa läjäytin sen kiinni. No kuitenkin noin tunnin kuluttua siitä sain rämmittyä ylös ja pakattua koirat taas autoon eväineen päivineen.


Rommille tein pitkästäaikaa jäljen metsään noin 500 askelta yhdellä kulmalla ja viidellä kepillä. Melkein jäljen lopussa näin sitten yhden ainokaisen jälkimerkin, no minkäs teet, ei hajuakaan onko joltain jäänyt merkki vahingossa vai lähtikö siitä jälki. No tässä vaiheessa täytyi vaan toivoa, että näillä jäljillä olisi ikäeroa tarpeeksi, harhajälki ei kauheasti mieltyttänyt ajatuksena.


Jätin Rommin jäljen vanhenemaan ja tein Inkalle kaksi aivan lyhyttä jälkeä, jonne sammaleen alle piilotin filmirullapurkit ja merkkasin tarkkaan puuhun purkkien kohdat. Toisen jäljen päähän laitoin purkin päälle kepin.


Pablolle tein kaksi janaa, itse jana noin 5 - 10 metriä ja jälki noin 20 - 30 metriä.


Inkan jäljet vanhenivat noin 30 minuuttia. Aluksi neiti harhaili aika voimakkaasti, mutta into oli kova, toisella filmirullapurkilla hieman jo tassulla paukutti maata. Kun kaivoin namit purkista niin Inka kävi aina maahan. Toinen jälki menikin huomattavasti paremmin, mutta purkit sain kaivaa itse maasta, merkkasi ne, mutta olisi jatkanut matkaa, keppillä meni maahan hyvin. Katsotaan muistaako seuraavalla kerralla, että namipurkkeja löytyy maasta.


Pablon ensimmäinen jana meni ihan prinkkalaan, ihan päätöntä hapuilua. Toinen jana olikin sitten aivan täydellinen. Olen lisännyt käskyyn sanan "eteen", jotta Pablo alkaisi tajuta edetä suoraan, eikä ala heti heittää "voltteja". Kepit kyllä ottaa hyvin ylös !


Rommin jälki oli lähes tunnin vanha kun lähdimme sille, olin melkoisen jännittynyt kuinkahan nyt sujuu, edellisestä kerrasta kun aikaa oli ja kesän epäonnistumiset kalvavat mieltä. Pellollahan homma on sujunut niin upeasti nyt lähiaikoina. Namia jäljellä ei ollut ollenkaan eli palkka ainoastaan kepeistä. Rommin jana oli noin 15 metriä ja se meni erinomaisesti, aivan suoraan ja lähti oikeaan suuntaan. Vauhti oli turhan kovaa, mutta en uskaltanut tässä vaiheessa jarruttaa, koska on niin herkkä metsässä mun liinankäytölle, puututaan sitten siihen kun se ei vaikuta toisen työmotivaatioon. Itse jälki sujui hyvin, alku oli vastatuuleen, mutta sekin meni ihan kivasti, kulmasta selvittiin todella mainiosti, mutta ne kepit. Rommihan ei yleensä jätä keppejä jäljelle, mutta nyt nousi viidestä kepistä ihan oikeasti vaan kaksi, yhden poimin itse ja kahdesta en antanut ylittää. Olipas yllätys, no ei hermostuta, tehdään muutamia pelkkiä keppiharjoituksia niin eiköhän se siitä taas onnistu. Muuten itse jäljestys oli ihan kivaa, ainoastaan lopussa noin 10 metriä ennen viimeistä keppiä, yritti ihan väksin tielle, tiedä mikä sinne sitten tahtoi vetää, mutta ainakaan sille jäljelle ei ollut menossa minkä krepin näin aikaisemmin, posotti siitä ohi oikein varmasti, vaikka liinakin oli kietoutunut takajalan ympärille. Täytyy seuraavan kerran kokeilla, että liina lähtee yläkautta. Parannettavaa jäi, mutta ainakin itse jälki tuntui taas kiinnostavan.


Hirveästi tekisi mieli kokeilla johonkin oikeen hyvään sammalmaastoon Rommille ihan namijälkeä niillä "ihmetyynyillä". Täytyy nyt tarkkaan miettiä kuinka seuraavan jäljen tekee.


Tämän jälkeen käytiin metsässä aamulenkillä. Rommi ja Inka äityivät oikein kunnon hippasille, mutta Pablo kulki vain mun vieressä. Yhden kerran sitten hieman intoutui juoksuttamaan muita, mutta sitten taas palasi jolkottamaan mun taakse. No ainakin noilla kahdella oli hauskaa.


Lenkin jälkeen pakkasin koirat taas autoon ja ajoin hieman eteenpäin juoksuttamaan koiria hiekkakuopalle ja taas Inkalla ja Rommilla oli hauskaa. Pablollakin tuntui olevan kovasti mulle asiaa, en tiedä yrittikö saada mua hippasille :o), no lopulta lähti taas tekemään pienet rundit toisten kanssa. Heitin muutaman kerran keppiä kuopan reunalta ja porukka lähti perään ja kiipesivät sitten takaisin jyrkkää reunaa, taisi käydä hieman voimille tuo ylösnousu :-). Esineruutu jäi sitten tekemättä, sen verran väsynyttä porukkaa sain laittaa autoon, etten viitsinyt ottaa esineruutua vaan suuntasimme kotia kohden ja Viilarin tottiskentälle.


Ensimmäisenä vuorossa Rommi. Vein etukäteen eteenmenopallon kentälle, niin että Rommi ei nähnyt (näki kun otin pallon). Rommin kanssa otin seuraavat liikkeet:



  • Takapääharjoitus
  • Nouto hyppyesteellä (ihan matala)
  • Noutokapulalla hetsausta ja vauhdin hakua, luovutus hyvä, laukkavauhti (vielä lisää potkua saatava hommaan, iloisuutta enemmän)
  • Eteenmeno (Valmisteleva osuus noin 15 askelta, lähetys pallolle)

Eteenmenoa tein ensimmäsitä kertaa näin pitkällä odotusajalla ja kokonaisella valmistelevalla osuudella, olin todella positiivisesti yllättynyt, kun onnistui noi hyvin, irtosi heti käskystä, lähti kyllä vinoon, mutta mitäpä tuosta, kun löysi kuitenkin pallon). Pidimme pallopelin lopuksi ja sen ohessa otin takapalkalla kaksi kertaa maasta istumaan nousun.


Seuraavana Inka. Vietiin yhdessä kentän laidalle pallo. Ennen eteenmenoa harjoiteltiin seuraavat liikkeet:



  • Takapääharjoituksia (nakit)
  • Seuraaminen suoraan noin 15 - 20 m, palkka taakse (patukka)
  • Seuraamista oikealle ja vasemmalle ympyrää, palkka taakse (patukka)
  • Estehyppy edestakaisin, 7 lautaa (palkka: jalkapallo x 3, yksi matalampi hyppy ensin)
  • Estehyppy namille, (nakit alustalla, x 3)
  • Vinoeste (jyrkkä) kerran edestakaisin, (palkka nakit)
  • Eteenmeno

Mahtavaa, jyrkkä vinoeste ihan ilman epäröintiä edestakaisin. Tätä aikaisemmin yli vain kaksi kertaa toisesta suunnasta apuohjaajalla. Mainio likka, sanon minä ja tätä kun luulin meidän tulevaisuuden kompastuskiveksi :o), mutta hienosti meni. Eteenmeno yritin liian kaukaa ensimmäisellä kerralla, ensin mietin käydäänkö katsomassa uudelleen kun pallon viennistä oli niin kauan, mutta päätin sitten mennä lähemmäksi ja onnistui näin ihan kivasti. Lopuksi hieman leikittiin ja annoin Inkan voittaa patukan, jolloin juostiin sitten autolle niin, että Inka sai kantaa saaliinsa.


Viimeisenä vuorossa oli sitten Pablo poika purkkeineen :o). Otin tokon tyyppistä seuraamista niin, että jätin palkan kentän reunalle, käytin aika paljon pakotetta remmistä, kontaktin pitämiseen, toimii Pablolla hyvin, mutta lisäksi käytän "katso" käskyä. Vielä muutama vuosi sitten olisi ollut tuhoon tuomittua tuo nykiminen remmistä, mutta nykyään toimii nostattavana, mutta mun täytyy antaa kunnon palaute kun tarkentaa työskentelyään. Tavallaan en päästä sitä yhtään haaveilemaan. Oikein kelpo seuraamista, olin erittäin tyytyväinen, nyt vaan kotona taas kontaktitreeniä ja treeniä vain askelleen ja parin verran ja hyvästä kontaktista palkka eli keskitytään siihen kontaktiin. Pablon treenit tänään:



  • Seuraaminen, juoksu, käännös, täyskäännös
  • Luoksetulo
  • Kaukokäskyt maahan - istu, (takapalkka)
  • Takapääharjoitus
  • Seuraaminen, pysähdykset, juoksu, käännökset

Ensimmäisen luoksetulon kanssa oli vaikeauksia, ei meinaan hievahtanutkaan, palasin luokse ja otin yhden askeleen eteenpäin ja jätin uudelleen, seuraavasta käskystä lähti laukalla tulemaan eteen. Eteentulot aivan prikulleen suoria. Nyt viikolla täytyy harjoitella tuota käskyyn ragointia, ei ole varaa menettää toisella käskyllä pisteitä tai vielä lisäksi vartaloavulla, jonka aivan varmasti annan, jos ei lähde. Aina sitä syntyy näitä uusia ongelmia, tämäkin aivan odottamaton. Viimeinen seuraamisharjoitus meni erittäin hyvin, mitä nyt hiukka edisti, mutta jätättävällä koiralla en siitä ole niin huolissani, kertoo vaan, että sen vire on hyvä ja siihen tässä onkin pyrkimys, sen paikan saa kyllä korjattua, kun löytyy sitä halua tehdä hommia. Tähän oli treenit hyvä päättää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti