Menin perjantaina nukkumaan jo hieman yhdeksän jälkeen, joten aamulla herättyäni ennen kahdeksaa lähdin ajamaan kohti Tuusulaa, ensin käytiin aamulenkki Mätäkiventiellä kirmaamassa vapaana.
Sieltä vaihdoin hieman paikkaa toiseen kohtaan, jonne tein Rommille jäljen yhteensä melkein 700 askelta, kaksi kulmaa, vanheni noin 45 min. Ilma oli aurinkoinen ja kylmä. Alkumatka oli myötätuuleen, seuraava pätkä sivutuulessa tai oikeastaan melkein vastatuuleen, viimeinen pätkä sivutuulessa. Jäljelle laitoin namipätkiä (Natural menu), kanervikko oli melkoisen korkeaa, joten välillä jätin pätkiä ilman namia sekä kulmaa ennen lopetin namin laiton sekä pätkä kulman jälkeen oli myös namiton, sekä viimeinen suora oli suurimmaksi osaksi ilman namia ennen jälkeä päättävää keppiä, muuten jäljellä ei ollut keppejä.
Rommin jana oli noin 15 metriä ja se sujui erinomaisesti, kääntyi välittömästi oikeaan suuntaan ja ensimmäinen pätkä sujui moitteetta, samoin ensimmäinen kulma ja namit kelpasivat matkalta. Kulman jälkeisellä suoralla oli välillä hieman pyrkimystä liikaa vasemmalle, mutta korjasi hyvin, todennäköisesti tuuli kuljetti jälkeä sen verran, että namien kohdalla joutui tarkentamaan. Polun ylitykset sujuivat oikein mukavasti eli lähtee etsimään heti jälkeä, eikä enään yritä lähteä polkua pitkin. Toinen kulma ei sujunut aivan yhtä hyvin, mutta ei sitä pyörimistä nyt kauheasti ollut. Jäljen päässä ollut keppi nousi hyvin. Oikein onnistunut fiilis.
Inkan jäljet olivat siinä välissä vanhentuneet varmaan vähän yli puolituntia ja toinen niistä oli lyhyt purkkijälki, jossa oli kolme purkkia ja lopussa keppi. Toinen jälki oli lyhyt namijälki, jonka päässä oli keppi. Purkkijälki ei oikein ota sujuakseen, jäljestys oli ihan mukiinmenevää, mutta purkkeja ei merkkaa, eikä ymmärrä etsiä niitä purkkeja eli kaivoin itse ne ylös. Kepin ilmaisi hyvin. Namijälki menikin ihan toisella tyylillä, neliveto :o), pidin sitten kaksin käsin kiinni ihan tosissaan. Nenä teki hirmuisasti töitä, ainoa ikävä juttu tämän jäljen aikana oli labbis, joka oli vapaana. Tottakai se oli tulossa Inkan jäljelle, väkisin tuli keskeytys ja Inka päästi ilmoille muutaman kunnon kiljaisun vai miksi sitä sanoisi, kimeän haukun ja ulvonnan sekoitus (onneksi omistajat oli lähellä, mutta kyllä se vajaan kymmenen metrin päässä oli). Mä eniten pelkäsin, että se tulee syömään Inkan namut, mutta onneksi se pysyi pois, ei olisi ollut hyvä, jos olisin joutunut kesken jäljen sitä pois ajamaan. Loppujälki siis meni nelivedolla, ennen keppiä jätin namia vähän pois, mutta keppiä ei ilmaissut.
Pablolle tein kaksi janaa, joista lähti aivan lyhyet jäljet vain parikymmentä metriä. Sen vanhetessa tein esineruudun, jonne ruudun takareunalle jätin kaksi nahkahanskaa ja keskiosaan keskelle sellaisen banaani lelun. Ensimmäisenä oli Rommi, joka nosti ensimmäisen esineen varmasti ja hyvällä vauhdilla, toisen kanssa tutuksi tullut kaava toistui eli etenee puoleen väliin ja palaa takaisin. Käytiin ottamassa haju, mutta siitäkin huolimatta eteni taas vain puoleenväliin, mutta uudella lähetyksellä haki sitten toisen esineen. Lopuksi käytiin viemässä esine takaisin takareunalle valmiiksi toisia koiria varten. Seuraavaksi Inkan vuoro, ensimmäinen esine valmiille, keskeltä nousi banaani, vauhti hyvä. Ennen toista lähetystä käytiin ottamassa haju, ja takaisin linjalle ja lähetys. Toisesta takakulmasta nousi esine, vauhti vielä laukalla, tästä loppupalkka.
Seuraavaksi hain Pablon ja otettiin janat. Pablo lähtee hyvin syöksähtää eteenpäin, hieman puut edessä häiritsivät, joudin lähettämään kahteen kertaan, muuten hyvä. Toinen jana meni mahtavasti, oikein kunnon syöksy suoraan eteenpäin, mutta meni hieman yli jäljestä, olin vähän ymmälläni kun käskin takaisin ja lähetin uudelleen, lähti jäljelle, mutta taas pyrki jäljestä yli, mutta sille löytyi selitys, näin takana yhden oman merkkini ja tajusin Inkan jäljen kuitenkin tulleen niin lähelle Pablon jälkeä, että Pablo jäljesti sitä. Tämän vuoksi tein kolmannen jäljen Pablon nähden ja suoritin sen sitten heti. Lähetys merkkiä kohden ja hyvä suoritus loppuun.
Jälkien jälkeen esineruutuun ja suoraan lähetys, josta Pablo toi takakulmasta esineen :-), tämä riittikin Pablon osalta.
Lopuksi käytiin pienellä lenkillä ja sitten Tikkurilaan ostamaan Inkalle uusi patukka hukkuneen tilalle. Sen jälkeen vielä Itikseen kauppaan ja ohimennen Inka sai vielä toisen (tai oikeastaan kolmannen) patukan itiksen eläinkaupasta.
Myöhemmin tänään on vielä tottistreenit Purinalla Liisan, Jannican, Mikon ja Petrin kanssa. Otin Pablon esimmäiseksi.
- Tokohyppy
- Luoksepäästävyys (Petri avustajana)
- Paikallaolo ryhmässä (2 koiraa)
- Seuraaminen
- Luoksetulo
Hypyssä ei moitittavaa. Luoksepäästävyydessä vähän liikaa ääntelyä. Seuraaminen remmissä erinomaista, mutta vapaana yhä ailahtelevaa. Jostain kumman syystä Pablo "pelästyi" kun sen kontakti katkesi ja yritin taputtamalla saada sen huomion, täytyy pitää mielessä, että se on herkkä tuollaisille häiriöille hallissa, agilityssä ei häiriinny tuollaisesta. Luoksetulon kanssa taas lähtöongelmaa, eikä eteentulokaan ollut parasta.
Seuraavan Rommi, joka harjoitteli seuraavia liikkeitä:
- Tokohyppy
- Seuraaminen, kontakti, kulmat, täyskäännös oikealle
- Takapäänkäyttö vasemmalle
- Luoksetuloa
- Seisominen, kierrättämällä esteen aitojen ympäri
Tokohyppy onnistui hyvin, jopa pääsin kiertämään vierelle ja palkkamaan perusasennosta. Seuraamisessa oli hieman näkyvissä se, että oltiin ensimmäistä kertaa hallissa ja häiriöitä ympärillä. Kohtuullisesti kuitenkin piti kontaktia. Luoksetuloa (istumisesta) jouduin jauhamaan useamman kerran, tuli ihan ihme paikkoihin eteen, ennenkuin sain onnistuneen suorituksen. Loppupalkkana saattoikin pitää agilityn A-esteen suorittamista ;-) !
Viimeisenä oli sitten Inka, jolla oli selvästi vaikeuksia keskittyä hallissa. Lopulta oikeastaan harjoiteltiin vain eteentuloa ja leikittiin patukalla. Myöskään leikki ei sujunut ihan parhaalla mahdollisella tavalla. Loppuun otettiin hyppy, jonka jälkeen Inka sai kantaa patukan autoon. Tarvitsee näköjään hieman totutella tuohon halliin ennenkuin ottaa seuraamista.
Ennen kotiin tuloa ajoin vähän matkanpäähän parkkipaikalle ja käytin koirat iltapissalla. Takaisin tultua päätin vielä uudelleen ottaa seuraamista Pablolla. Seuraaminen tuntui sujuvan ihan kivasti, mutta pahus kun päätin vielä ottaa yhden luoksetulon. Pikkuisen taas viivettä lähdössä, mutta itse luoksetulo vauhdikas ja iloinen, mutta aivan mun lähellä yhtä-äkkiä ihankuin olisi väistänyt mua ja lähti kauemmas pälyilemään, ihan ihme juttu. Ei edes nami meinannut saada vapautumaan. Totesin, että ilmeisesti mun varjo lankesi siihen eteen ja sai siitä jonkun sätkyn. Ei sitten yhtään Pablon tyyppistä, se ei yleensä koskaan ota mitään pultteja tai säiky sen kummemmin mitään, ohjaajapehmeä se on, mutta tää oli ihan ihmejuttu. Vähän jäi häiritsemään.
Kotiin päästyämme olin vieläkin vähän huonolla mielellä tuosta Pablon luoksetulosta ja otin pihalla uudelleen ja sisällä muutaman lyhyen, ei ongelmia, ihan kunnon suoritus. Sisällä otin sitten kaukokäskyjä vielä Pablolle, nämä vaan positiivisen olon luomiseksi. Rommi harjoitteli vielä metallikapulan pitämistä ja Inka liikkeestä istumista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti