Viikonloppu tuli vietettyä Inkan kanssa Inkoossa hakutreenien merkeissä HVK:n järjestämällä leirillä. Kouluttajana Tarja Matsuoi. Tarjalla itsellään on bordercollieita ja sakemanni.
Mukana oli meidän haamujengistä Satu ja Safi, Tuija ja Taika sekä Pia, Lumppunen ja Miina.
Lauantaina tallasimme ensin ns. kilpatallauksen radan päähän ja palasimme takaisin keskilinjaa alkuun, sieltä sitten taas levittäydyttiin riviin syvyyssuunnassa ja tallasimme samalla tavoin toisen puolen ja taas palasimme takaisin keskilinjaa. Näin vahvistimme keskilinjaa ja muutenkin tämänkaltainen tallaus kuulemma helpottaa radanlukua nuoremmille/aloitteleville koirille. Sellainen uusi vihje tuli myös tallaukseen, että jos porukkaa on vähän niin yksi kulkee keskilinjaa ja loput tallaavat takalinjaa eli aivain samoin kuin normaalistikkin olemme tallanneet, mutta tässä tapauksessa jää hieman enemmän väliä keskilinjan tallaajan ja seuraavan tallaajan väliin.
Lauantaina haku ei oikein sujunut Inkan kanssa, kuten olin odottanut. Inka meni hieman hämilleen ns. hajunhausta maalimiehen luota ja omasta mielestäni yritti aika vahvasti jäljelle. No joka tapauksessa ei ollut nenä auki, ei sitten ollenkaan. Viimeksihän oltiin tehty pariin otteeseen haamuja, jotka näillä näkymin ei sovi Inkalle, koska Inka käyttää selvästi silmiä etsimiseen. Täytyy muistaa, että Inkalle on piilouduttava todella hyvin. Seuraaviin pistoihin käytettiin sitten kuitenkin haamua, jonka jälkeen käänsin hetkeksi koiran pois. Ne onnistuivat jo vähän paremmin, mutta paras into oli tainnut jäädä jo repuille.
Iltapäivällä otettiin esineruutua ja käytimme (niille jotka halusivat, lopuille tallattiin sitten kaistaleet kiinni) kapeita kaistaleita 5 m x 50 m, joiden väli oli noin 15 metriä (3 kpl). Pyysin Inkalle viemään Inkan nähden jokaiseen kaistaleeseen yhden esineen, mutta ei kovin kauas, olin kai aika varovainen, kun kuitenkin olen itse niitä laittanut 35 - 50 metriin, joten nyt pyysin 30 - 40 metriin. Olin ihan tyytyväinen Inkan suoritukseen. Tarja kehoitti mua jatkamaan seuraavaksi tai ainakin aika pian niin, että vien esineen Inkalle etukäteen ja otan esim. vain yhden esineen.
Sunnuntain treeni toteutettiin sitten viuhkoille, jonka katsoisin itse sopivan Inkalle paremmin. Vaikka siinäkin toimitaan näköhavainnoilla, niin se tuntuu olevan kuitenkin parempi vaihtoehto, haamuja yritän välttää tai ainakin käännän hetkeksi pois. Maalimies hieman hetsasi pallolla lähtiessään etenemään vinosti syvemmälle ja samalla minä etenin koiran kanssa keskilinjalla ja maalimies maastoutui kouluttajan kehoituksesta. Kahteen otteeseen otimme vielä sellaisen, että maalimies piiloutui ihan lähelle ja lähetin Inkan välittömästi toiselle puolelle kun palasimme keskilinjalle. Inka oli hieman yllättynyt, mutta näitä nyt sotketaan sinne viuhkojen joukkoon.
Tarjan mukaan olisi parasta, että antaisin maalimiehen tuoda Inkan leikkimällä, samaa mieltä oli myös Tabellin Ismo, kun käytiin alkeiskurssilla. Näin teinkin jonkin aikaa, kun taas minua kehoitetiin hakemaan itse Inka sieltä maalimieheltä. Tulee itse vaan niin epävarmaksi, että mitä hittoa tässä pitäisi tehdä. No mä tein nyt sitten kompromissin, jota en enään suostu muuttamaan, vaikka mitä sanottaisiin eli mä menen yhä maalimiehen luokse, mutta annan maalimiehen tuoda Inkan suurimman osan matkaa ja otan sen sitten vähän ennen keskilinjaa haltuuni, tottuupahan likka siihen, että se mamma tulee siihen lähelle, mutta samalla kuitenkin vahvistetaan maalimieskiinnostusta.
Palkkaus kanssa mietityttää, kun Inka tykkää ronskista leikistä ja musta tuntuu, että leikit on sen mielestä vähän kesyjä ja tuntuu kuin ihmiset pitäisivät Inkaa sellaisena särkyvänä posliininukkena. Kesällä leirillä kouluttajakin totesi, että tämä likka tosiaan tykkää vähän ronskimmista otteista :o) ja kylkiin "läiskimisestä". Lelu pitää laittaa liikkeeseen, mutta ei niin, että narupalloa tunketaan Inkaa päin, ei myöskään syty tarpeeksi siitä, että sitä heilutellaan maatapitkin. Haluaisin sen leikin olevan rennompaa maalimiehen puolelta, että en itse kasaisi niin paljon paineita heille siitä kuinka haluaisin leikin sujuvan, helposti se välittyy sitten koiraankin. Täytyy varmaan kokeilla kahta narulelua, kahta tennispalloa tai jotain vastaavaa.
Leiri sujui lauantain alkukankeudesta huolimatta ihan mukavasti ja hakuryhmä oli oikein mukava, kiitokset kouluttaja Tarjalle ja koko porukalle !
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti