Inka kävi osteopaatilla torstaina. Tällä kertaa ei matkattu Kaiperlan luokse vaan käytiin Sipoossa Johanna Mankisen vastaanotolla. Olin saanut seurakavereilta hänestä kehuja ja kun ennestään tiesin Johannan Hskh:n kautta niin päätin sitten kysästä häneltä aikaa, kun vastaanottokin on niin sopivan matkan päässä.
Inka antoi hoitaa itseään oikein kivasti ja meni oikein innoissaan vastaanotolle ja ehti jopa ihailla itseään peilistäkin. Ai että mua nauratti, kun se törmäili peiliin nenällään ja kävi vielä kerran uudelleen katsomassa itseään kokovartalopeilistä. Hassu tyttönen, oliskohan vähän turhamainen ;) !
Takapää oli ihan hyvän tuntuinen, vaikka olin epäillyt sen hieman väreilevän, mutta väreily johtuikin sitten lavoista eli siellä oli kummallakin puolella aikalailla kiretyttä, ei yhtään hyvä asia. Pitkä selkälihas hieman hoidettaessa väreili kanssa, mutta se kait on aika normaalia. Uusintakäynti sovittiin Johannan suosituksesi kuukauden päähän. Lapojen kireyden lisäksi ongelmaksi ilmeni aivan lopussa Inkan niskan rajoittunut kääntyminen kumpaankin suuntaan.
Puhuinkin Johannalle tästä jo hoidon alussa, että epäilen, että niskassa on jotain tai on ollut aina. Ihan pienestä pitäen Inka on aina, joskus saanut aivankuin sähköiskun tai hirveän kipupiikin (hyvin harvoin, mutta sitä ei voi olla huomaamatta), mutta mistään ei löydy kipukohtaa ja hieronnan yhteydessä, kun olen yrittänyt venyttää niskaa, kuten Pablolle olen tehnyt, niin Inka on saattanut sävähtää ja lähteä pakoon, kun taas Pablo joustaa ihan miten vaan. Johanna aika tovin käänteli Inkan päätä ja parin nikanman kohdalta sieltä löytyikin ongelmaa ja Inka ei millään suotunut kääntämään päätään vaan pisti vastaan ja sitten saatiin myös näkyville se reagtio, josta puhuin.... Inka sävähti ja otti hatkat. Siitä johtuen sitten tulikin puheeksi tuo seuraamisen kontakti ja päänasento, tästähän ollaan muutamaan otteeseen Jessican koulutuksissa juteltu ja olen siitä puhunut, että haluaisin vähän voimakkaamman ja ylemmäs suuntautuvan kontaktin ja Jessica on sitten siinä miettinyt, että se vaan voi olla, että se ei onnistu ja näinhän sen nyt näyttäisi olevan eli Inkan niska ei anna periksi :( vaan sen kääntyminen on rajoittunutta !
Nyt tämän seuraavan viikon en varmaan edes pahemmin Inkaa seurauta, keksitään jotain muuta hommaa. Lähinnä namilla voin niskaa ohjata kääntyilemään luonnollisesti ja Johanna haluaa vielä kuukauden kuluttua jatkaa lapojen ja niskan hoitoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti