Tässä on nyt pakostikkin tullut parin päivän tauko treeneihin, kun olen joutunut juoksemaan auton korjaamisen takia korjaamolla tai käytännössä isä siellä on enemminkin juossut. Pakoputki meni sitten kokonaisuudessaan vaihtoon ja isä lisäksi korjasi myös ohjaajanpuolisen oven lukkoa hieman ylemmäs, kun sieltä kuului kolketta. Huomenna aamulla kiikutan auton taas isälle ja hän vaihtaa auton etulyhdyn vilkun, kun siitä oli lasi kadonnut jonnekkin, ihme juttu ja joku tulppakin auton pohjasta oli kadonnut, joten siihen täytyy laittaa myös uusitulppa, kunhan saadaan ne ensin varaosaliikkeestä.
Tälläistähän tämä aina on, kun hiukkankin saisi säästöön niin kyllähän jotain rahanreikää tulee eteen ja nyt sitten kulut moninkertaistuivat siihen mitä olin varautunut, itseasiassa siis melkein viisinkertaistui.
Rommin kanssa käytiin Espoossa osteopaatilla tänään ja arveluni osoittautuivat oikeiksi. Epäilin, että kaulassa ja etuosassa sekä lonkissa on jumia ja niinhän siellä oli, mutta onneksi saatiin korjaantumaan yhdellä hoitokerralla. Vastaa hyvin hoitoon, kun on jo pidemmän ajan hoidettu osteopatialla. Osteopaatin mukaan ei ole estettä harrastamiselle, joten nyt sitten Rommilla on muutama päivä lomaa ja sitten aloitetaan jäljestämisellä.
Oli mukava seurata kuinka Rommi on jo aikalailla kuin kotonaan hoidettaessa, menee iloisesti hoitopaikkaan ja on alkanut pitämään pientä murinaa hoidettaessa. Osteopaattikin ensin luuli, että jätkä murisee, mutta sanoin, että se on Rommin sellainen hyvä ääni, meinaan Rommi ei murise edes kun kiihtyy. Mietin juuri olenko koskaan kuullut sen murisevan, ennemminkin se rähjää. Tuohon mutinaan olen törmännyt silloinkun hieron sitä ja se näyttää olevan tyytyväinen.
Nyt sitten palataan taas normaaliin ja seurataan tilannetta, tarvitaanko seuraavan tarkistushoidon välissä hoitoa vai käynkö vaan sitten keväällä tarkistamassa tilanteen. Haluan pitää Rommin kuitenkin jatkuvassa seurannassa, vaikka mitään oireita ei olisikaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti