Lauantai aamuna herätys oli aikainen. Auton olin pakkannut edellisenä iltana valmiiksi ja Rommin treenirepun myös. Olimme matkalla Porvooseen jälkikokeeseen alokasluokkaan. Edellisenä viikonloppuna olin päässyt kisaan varapaikalta ja alun epäröinnin jälkeen otin paikan vastaan, olinhan edellisen kisan jälkeen päättänyt, että jos varapaikalta kisaan päästäisiin niin en lähtisi. Yksi uneton yö sitä ennen tuli nukuttua ja aamulla testattiin koiran kunto tottiskentällä, jäljellä ja esineruudussa. Kaikki tuntui pelittävän, joten päätin ottaa kisapaikan vastaan ja kyllä viikolla välillä tuli sadateltua, että olenko ihan idiootti, mutta onneksi kaverit tukivat ja auttoivat, saatiin uskoa, että tulos olisi mahdollinen !
Kaarrettuani auton koirien tarkistus- ja ilmoittautumispaikalle tuntui olo kyllä yksinäiseltä ja hermostuneelta, mutta onneksi porukka oli oikein mukavaa ja paikalla oli pari tuttuakin, toinen colliepiireistä ja toinen samasta agilityseurasta. Se mikä minut on tässä pk-puolella kisoissa yllättynyt niin kisaajat, työntekijät ja tuomarit ovat kuitenkin olleet paljon kannustavampia ja ilmapiiri on ollut erinomainen, tuli sitten onnistumisia tai epäonnistumisia (tuomareita pelkäävänä ;o), alan jo hieman rentoutua, kun minua ei ole liiskattu ihan maanrakoon ) !
JÄLKI 1,2,3, Porvoon Palveluskoirat Ry
Tottis: Maarin kenttä, Porvoon vanhakaupunki
Ylituomari ja esineruutu: Asko Tavi
Tottis ja jälki: Kimmo Kauranen
Koetoimitsija: Minna Ekblom
JÄLKIOSUUS:
Katselin alkuun, että voi helkkari mitä ryteikköä, kun marssin ratamestarin, tuomarin ja jäljentekijän perässä. Onneksi kuitenkaan ei tarvinut lähettää ihan siitä tieltä vaan hieman metsän puolelta, joten jana oli ihan kunnollinen. Rommi lähti hyvin eteenpäin, mutta 2 - 3 metrin kuluttua alkoi kaartaa oikealle, en kuitenkaan uskonut, että jälki lähtee siitä. Janalla tosiaan tapahtui mun painajainen eli jouduin lähettämään uudelleen melko halutonta koiraa (epävarmuus). Seuraavaksi etenikin ihan suoraan kohtuullista vauhtia, mutta ei millään suurella halulla. Oltiin melkein takamerkillä kun otti jäljen selvästi ylös, mutta takajälki. Kutsuin siis "takaisin" ja lähetin vastakkaiseen suuntaan. Lähti hyvin toiseen suuntaan ja pääsin matkaan, mutta sitten alkoi ongelmat, kääntyi ja ei edennyt, hyvin haluton ja olin jo lyömässä hanskat tiskiin, mutta vielä komensin, että "jälki" ja lopulta se lähti. Onneksi oltiin kuitenkin päästy matkaan ja kun palautin kepit niin aikaa oli ainakin vielä lähes viisi minuuttia.
Alueella oli ollut Hirvikin kun jälkiä tehtiin ja lähialueella Karhukin oli nähty tai ainakin haistettu :o), mutta tuskin tuosta löytyy syytä miksi ei meinannut edetä !
Kaikki alkoi sujumaan, kun löytyi ensimmäinen keppi ja kulmat meni tarkasti, ei yhtään harhaillut tai mennyt yli. Muutenkin jäljesti aivan nenä kiinni maassa ja välillä tarkisti tarkkaankin sammalta eli varmista välillä tarkkaan, että ollaan oikealla jäljellä eli mitä lie mennyt siitä meidän jäljen päältä. Alkuun tosiaan jouduin olemaan aivan liian lähellä, joka ei todellakaan ollut tarkoitus, mutta loppumatka oli jo sujuvaa. Puunrungon ylityksessä jouduin hieman auttamaan kehoittamalla hyppäämään, risukkoja ei kiertänyt ja puronkin yli hyppäsi ilman kehoitusta. Viidennen kepin taskuuni laitettua olin revetä riemusta, kun tiesin, että nyt tulee kyllä kuudeskin ylös, sen verran varmaa oli työskentely ja intoa riitti, tarkistin myös kellosta, että aika riittää aivan hyvin.
ESINERUUTU:
Esineruutu sujui niin hyvin kuin mahdollista, lähti käskystä välittömästi rauhallisella laukalla ja nosti sitten hetken kuluttua oikein hyvän laukan ja lähti etenemään oikeaa takakulmaa kohden, yhtä-äkkiä kääntyi vasemmalle ja lähti tulee kohti minua. Meinasin itsekseni jo manata, mutta sitten huomasin, että sillä on jotain sinistä suussa. Arvaa vaan olinko onnesta sekaisin. Kun lähti tulemaan niin sanoin "hyvä poika", josta sitten sain tuomarilta noottia eli ei saa jatkossa tehdä näin, ilkeä tuomari voi sakottaa tuosta ja katsoa, että koira ei muuten toisi esinettä. No Rommi tuli kyllä suoraan kohti ja esineen luovutus oli hyvä. Tuomari piti kunnon puhuttelun ja en todellakaan odottanut täyttä 30 pistettä, mutta toisaalta se oli nätti suoritus.
TOTTELEVAISUUS:
Seuraaminen = erittäin hyvä, ihan iloisen näköistä suoritusta, hieman väljyyttä ja ohjaaja teki mokan eli käveli vinoon ja se ns. j:n sakara meni liian lähelle autoa, joten koira meinasi syöksyä autolle, jättätti aavistuksen (siis henkilöryhmään mentäessä)
Liikkeestä istuminen = puutteellinen, seisoi
Liikkeestä maahanmeno ja luoksetulo = en muista arvostelua, maahanmeno kuitenkin hidas
(Maahanmeno oli tosiaan hidas, luoksetulo vauhdikas, eteentulo hyvä, mutta sivulletulossa vinoon hiukan eteen, johtui siitä kun koirien ulkoiluttaja käveli kentän laidalla olevaa hiekkatietä pitkin ja Rommi vilkaisi niitä kahta valtavaa valkoista koiraa.)
Nouto = Ei huomautettavaa
(Omasta mielestäni saatava lisää kuitenkin vielä vauhtia palautukseen.)
Hyppynouto = Puutteellinen
(Lähti hyvin estettä kohden, mutta edellisen kisan kolahdus esteellä taisi muistua vielä mieleen, kun aivan esteen edessä jarrutti. Edellisen viikonloppuna hyppäsi useampaan kertaan puhtaasti metrisen kahdella eri kentällä.)
Vinoeste = Ei huomautettavaa
(Tosiaan oli erinomainen, palautus suoraan eteen, vauhti kokoajan hyvä)
Eteenmeno = en muista suullista arviota
(Oli täysin vireetön, en uskonut tästä tulevan mitään, mutta yllätys yllätys, käskystä irtosi siihen tyypilliseen hitaaseen laukkaan, mutta melkein heti Rommi alkoi kiihdyttää ja hitto soikoon se eteni vauhdilla, ekalla maahanmeno käskyllä kääntyi ja meni istumaan, toisella sitten maahan.
Paikallaolo = Ei huomautettavaa
(Siellä se jätkä makasi niin täpäkkänä kun käännyin palatakseni koiran viereen. On se jännä kuinka se paikallaolo vetää jalat velliksi, vaikka tiedän Rommin paikallaolon olevan erinomainen).
TULOS: Tottis 71, Esine 30, Jälki 150 = JK1, II-TULOS 251 pistettä, sijoitus 1/2
Päivä oli kyllä meille varmasti ikimuistoisin ja riemunkiljahdus tottisten tulosten jaossa tuli kyllä aivan sydämmestä ja se taisi olla Rommille paras palkka :o) !
Nyt jatketaan harjoituksia ja tähdätään seuraavaan luokkaan, työtä se vaatii ja mitään kiirettä ei pidetä. Kisaan mennään kun saadaan koiralle lisää kuntoa, tottikseen varmuutta, nopeutta ja virettä lisää !
Nyt jää Rommi ansaitulle lomalle kaikkien lajien kilpailuista ja keväällä käydään ehkä tokoilemassa avoimessa, mutta jälkeä tuskin vielä keväällä kisamielessä edes harkitaan, tottis vaatii vielä pitkää työstämistä ja se alkaa viretilan rakentamisena pienen lomailun jälkeen !
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti