Maanantain jälkeen ei olla treenailtu muuten kuin kotona sisällä ja muutaman kerran yrittänyt etuportailla ja asfaltilla talon edessä ottaa kauko-ohjausta Toivon kanssa.
Portaita meillä on vaan yksi ja muuten se etuosa on tasaista sementtistä kuistia, joten tassut pysyy siinä hyvin paikoillaan ja saa hyvin lihasmuistiin asentojen liikkumattomuutta. Matkaa siinä ei saa valitettavasti hirveästi kasvatettua, kun tulee pensasaita, puu ja parkkipaikka vastaan, mutta muuten ihan hyvä paikka treenata. Ongelmaksi vaan muodostuu, että siitä menee ohi autot, toiset koirat, ihmiset ja pahaksi häiriöksi muodostuu lapsilaumat, jotka siinä pyöräilee, juoksee ja pitää ääntä.
Toivon on todella vaikea tehdä siinä mitään, ottaa ihan hirveästi häiriötä ja vähän jähmettyy, kun taas Rommin ja Inkan kanssa siinä hommat on sujuneet ihan kivasti. Olen siinä aikanaan tehnyt tokon hyppyä, tunnaria, seuraamista ja vaikka mitä, mutta Toivo ei ole ollenkaan oma itsensä. Sen pitää kokoajan tarkkailla ympäristöä.
Sisällä olen tehnyt läheltä eteentuloja edestä ja vinosta kulmasta namiavusteisesti, mutta ei se vielä kovin vahvasti ole jäänyt Toivon mieleen. Samaa sitten tehty suoralla tai 90 asteen kulmalla noutokapulan kanssa niin metallin kuin ohjatun kapulalla.
Myös tunnarikapulan piilotusta ollaan tehty sisällä ja tässä tavoitteena on ollut, että lähtee ensimmäisellä käskyllä etsimään, avaa nenän, ei siis pelkästään noutoliikkeenä, siksi piilotus ja toinen teema tässä palautus eteen ja rauha edessä. Inka haluaa myös tehdä tätä, joten siksi aikaa Toivo makaamaan paikalleen eli kummatkin koirat on samaan aikaan paikalla ja toinen makaa tai istuu, kun toinen tekee. Ainoastaan, kun teen lelulla Toivon kanssa noutoon liittyviä harjoituksia niin Inka on laitettava portin taakse ja annan sille herkkupaloja sinne mukaan.
Onnistuin kuitenkin sitten tekemään todella pahan mokan noudon kanssa ja ottaa päähän niin pirusti. Meinaan ostin tuossa vähän aikaa sitten toisen 1 kg kapulan, jossa näköjään keskiosa on aikapaljon paksumpi kuin mitä 650 gr kapulassa ja vaikka paino ei paljoa enempää ole niin näköjään pääsin sitten yllättämään Toivon kunnolla.
Päähän tuli hyvä idea, että otetaanpa uudella kapulalla pitoa ja jos olisin ollut järkevä olisin laittanut kapulan maahan ja olisin mennyt itse kanssa polvilleen ja ottanut pelkkää maasta nostoa ja pitoa siellä lattiatasolla palkaten lelulla, mutta minäpä vaan annoin kapulan ensin Inkalle, joka piti sitä hetken vähän yllättyneenä niskat jumissa ja sitten annoin sen Toivolle, joka otti sen iloisesti, mutta paino ja suukappaleen paksuus pääsi yllättymään ja se kapula tippui Toivon kintuille, jolloin Toivo hieman pelästyi ja sinkosi pois alta ja sitten oltiinkin paskaisessa tilanteessa, kun väisti sitä tilannetta, kun olisin kapulaa sille ollut antamassa eli oli aivan varma, että se kapula tippuu hänen kintuilleen.
Eihän siinä auttanut, kun viedä homma loppuun, en voinut mitenkään jättää tätä tähän vaan kirjaimellisesti tehtiin sitten pakkonoudolla pitoa ja alkuun pidin kättä leuan alla ja silittelin Toivoa päästä ja kehuin rauhallisesti. Todella paskamainen tilanne ja ihan omaa ajattelemattomuuttani.
No Inka taas sitten väkisin halusi sitä kapulaa pitää ja nostaa sekä kantaa, vaikka hyvä kun se enää jaksaa, mutta ei se paljoa Toivoon vaikuttanut tai no ehkä sen verran, kun kapula oli maassa ja Toivon piti ottaa niin Inka sen siitä varasti ja kuljetti minulle.
No vähän tuosta järkiintyneenä laitoin kapulan maahan ja otin lelun esille. Menin polvilleni maahan ja rohkaisin Toivoa ottamaan kapulan maasta ja pitämään sitä hetken ja siitä sitten palkkasin vapauttamalla ja annoin sitten iskeä kiinni leluun. Aika kivasti se otti kapulan ja piti sitä, joten tässä edistymistä ja en usko, että ongelmaa on sen jälkeen, kun tottuu, että se painaa hieman enemmän, mutta nyt tämä tuli mitä pahimpaan aikaan, kun kaikki pitäisi onnistua 100 % varmuudella, eikä epävarmuutta saa tulla mukaan.
No tästä seurasi tuolle illalle ikäviä seurauksia, kun Toivo ei suostunut sitten ohjatun kapulaa ottamaan kädestä itse vaan piti hampaita tiukasti yhdessä eli tuo iso kapula oli kalahtanut ikävästi hampaisiinkin ja varsinkin tuon pakkopidon aikana jouduin oikeasti vähän laittamaan kapulan suuhun. Tämäkin oli sitten tuon illan aikana vietävä loppuun ja en antanut vaihtoehtoja !
Torstaina aamulla aloitin sitten heti ohjatun kapulalla pitotreeniä kummankin koiran kanssa, jotta Inkan into tarttuisi Toivoon ja onneksi Toivo jo alkoi olemaan mukana hommassa ja ei enää väistänyt. Illalla sitten jatkoin samalla teemalla ja nyt Toivo sitten otti kapulan jo ihan itse kädestäni ja käytin apuna myös vanhaa kapulan antotapaa, joka merkkaa, että kun käsi on keksiosassa niin sitä ei tavoitella ja kun vapautan keskiosan ja annan käskyn niin sen saa itse ottaa.
Toivo ei onneksi oli niin hirveän pehmeä, että se kovin kauaa muistaa huonot asiat, mutta ei se mikään kovakaan koira ole, joten ei tällaista saisi sattua. Tehtiin tuolla ohjatulla myös nostoja suoraan ja 90 asteen kulmissa.
Tein myös metallilla pitoa, nostoa ja ihan sitä samaa kuin aikaisemmin, että olen kyykyssä ja laitan kapulan maahan, tuijotan kapulaa ja lelu on toisessa kädessä, odotan Toivon tarjoavan nostoa ja pitoa itse ja sitten vapautan.
Toivo oli kaikissa noutojutuissa ihan hyvin mukana, mutta vähän arveluttaa, että jos paine nousee ja on palkkaamattomuus alla niin kuinkahan tässä käy nyt lähiaikoina. Ajan kanssa tämä tietysti korjaantuu, mutta se ei nyt tällä hetkellä paljoa lohduta.
Kotitreeninä sitten tehtiin seuraamisen peruuttamista, ylikäännöksiä vasemmalle ja ylikäännöksiä vasemmalle niin, että ohitettiin tolppa. Aika kivaa työtä Toivolla ja kun olisikin hallilla aikaa tällaiseen pieneen näpertämiseen, kun mun olohuoneessa tilaa on vaan muutama metri suuntaansa !
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti