perjantai 27. helmikuuta 2009

27.02.2009 lenkkeilyä


Rommi pääsi päivälenkille ensimmäisenä ja päästin sitten oivaan aikaan ulos, kun edellä meni Nikke ja Santtu eli Rommin perivihollinen ja sen jälkeen vielä pölyhuiska tulee vastaan, eikä mulla tietty ole kuonokoppaa tai no on mukana nylonkoppa, mutta se on taskussa.


Onnistuin onneksi ennakoimaan ja väistin metsän puolelle, ettei jouduta kohtaamaan sitä pikkukoiraa suoraan ja iso pakettiauto jäi onneksi siihen meidän väliin. Kyllähän se Rommi siinä riehui ja haukkui, mutta en tiedä johtuiko se vielä Santusta, jonka hajuvanassa metsään siirryimme vai haistoiko sen pölyhuiskan.


Aika selvästi huomaa missä vaiheessa siirrytään omalta alueelta pois, koska sen käytös muuttuu niin ratkaisevasti. Hyperenergisyys laantuu ja tilalle tulee kontaktinhakuinen ja rauhallinen koira. Kotiin tullessa varmuuden vuoksi otin Rommin seuraamaan, jotta se ei ehtisi näkemään vastaantulijoita ennen minua. Hassu jätkä, seuraisipa sen treeneissäkin noin suurella innolla, pitääköhän vaihtaa nakit Froliciin ;-) !


****


Pablon ja Inkan kanssa mentiin ensin metsään hieman juoksemaan ja haistelemaan sekä sen jäkeen kierrettiin meidän alalenkki. Asfalttikentälle jäätiin hieman harjoitelemaan seuraamista ja täyskäännöksiä. Kummankin koiran vire erinomainen ja kontakti hyvä.


Kotona otin vielä pihalla Inkalla alokasluokan hyppyä narupallo palkkana ja Pablon kanssa avoimen luokan hyppyä ihan vaan Frolicin voimalla. Rommi raukka joutui tyytymään vaan katsomaan, kun hoidon jälkeen ei saa riekkua.

26.02.2009 Rommilla fysioterapia


Duunipäivän sitten mietin kokoajan tuota Rommin tilannetta ja myöskin harrastamista sen kanssa. Tokokisakin on jo varattu kipulääkkeen tauon ajalle (pidetään taukoa kun otetaan ne uudet kilpirauhaskokeet).


Olen myöskin ilmoittanut Rommin Aktiivicolliet Ry:n tottiskoulutukseen ja Scy Ry:n tokoleirille, mutta katsotaan nyt. Inka lähtee varmaan mukaan kanssa ja jaan ehkä meidän koirapaikan niiden kesken, katsotaan nyt.


Nyt tänään mietin sitä, että kannattaako mun enää harrastaa Rommin kanssa eli pitäisikö mun lopullisesti siirtää se syrjään Suskin koulutuksista ja pk-ryhmästä. No ainakin agility taitaa jäädä kokonaan pois, täytyy keskustella siitä vielä fysioterapeutin kanssa. Toisaalta noista treenivideoilta on paljastunut kuinka hyvältä ja aktiiviselta Rommi vaikuttaa, joten en oikein tiedä. Myöskin sillä on niin paljon hyvää pohjaa rakennettu, että en haluaisi luovuttaa.


Entäs sitten Pablo, realistisesti, mitkä meidän mahdollisuudet on ihan oikeasti, pitäiskö mun antaa olla noiden ylempien luokkien kanssa. Riittahan aikoinaan mua kehoitti keskittymään Inkaan, jos haluan edetä tosissaan, lähinnä oli kyse Rommin ja Inkan väliltä valitsemisesta.


*******


Töiden jälkeen otin vain Inkan ja Pablon lenkille kaksistaan. Pölyhuiskakin oli siinä pihalla rääkymässä ihan viimeistä päivää flexin päässä, mutta ei nuo siitä välittäneet.


Kotiin palattua vaihdoin vaatteet ja otin Rommin mukaani, kuonokoppa sai jäädä hyllylle ja laitoin valjaat ja kuonopannan sekä niistä sitten kummastakin oman remmin. Eihän me päästy kun roskikselle kun tuli vastaan Jack Russelin terrieri ja Rommi alkoi remmirähjäksi, no minkäänlaista vaaraa minulle ei Rommista tässä tilanteessa ollut, mutta ikäväähän käytöstä tuo on.


Jonkun matkan kuluttua totesin, että en pidä tuosta kuonopannasta ja nappasin sen pois. Muutenkin Rommin kanssa lenkki oli ihan mukava, ainakuin tuli ihmisiä vastaan niin otan sen sivulle ja kontaktiin, en houkuttele mitenkään namilla. Se vaan tietää, että siitä tulee namia ja samajuttu koirien kanssa. Dobberikin, joka kärkkyi Rommia ohitettiin ihan löysällä remmillä seuraamalla ilman mitään kiinnostusta vajaan kahden metrin päästä.


Minua huvitti kovasti kotiin tullessa kuin naapurin pieni tyttö kysyi, että "onko tuo se jota ei saa silittää" ja minä "on". Kutsuin Rommin sivulle ja taas tyttö kysyy "se pyörii sun ympäri" ja minä "juu, mä pyysin sen pyörimään" ja tyttö "mitä sä säädät sen remmin kanssa" ja minä vastaan "no kun mä yritän ohjaa sen rauhassa tästä ohi, kun se on vähän kipeä" eli se remmillä säätäminen tarkoitti sitä mun namikättä Nolostunut !


********


Iltalenkille Rommi pääsi sitten fysioterapiaan ja Risto hoiti taas muut pissalle.


Rommilta ei löytynyt mitään sellaista kunnon kipua tai jumia mistään. Mutta selässä yhdessä kohtaa oli hiukan lämpimämpi kohta, jota mun täytyy kotona seurata eli jos tunnen sen olevan lämpimämpi niin laitan siihen kylmöpussin 10 minuutiksi tai pakasteesta jotain 5 minuutiksi. Hoidon loppupuolella se kohta ei enää ollut kuuma, kohta ei ole ristin kohdalla vaan aavistuksen edempänä, jossain 4 nikaman lähettyvillä.


Selästä löytyy ihan hyvät lihakset ja selkä on kuulemma ihan vahva ja muuallakin löytyy lihasta sieltä mistä pitääkin. Rommi on kuulemma ihan hyvässä kunnossa ja rasvaa on ihan sopivasti. Etupään lavan päällä vähän ohuet lihakset, mutta alapuolelta löytyy kunnon lihakset, joten käyttää etupäätä. Sanoi, että yleensäkin colliella ei ole tuossakohtaa niin paljoa tyypillisesti lihasta kuin joillain muulla rodulla. Etupää on myös joustava.


Takajalan vääntö alkaa sieltä lonkasta asti ja kertyy lisää siitä alhaalta, mutta tosiasiassa se kintereen alaosan vääntö ei ole niin paha kuin miltä näyttää, kun jalkaa tarkastellaan ylhäältä asti. Ei kuitenkaan ollut sillälailla levoton hoidon aikana, että voitaisiin ajatella kipuilevan paljon. Takapäässä kuitenkin on virheasento ja keskustelumme päätteksi päätettiin jättää agility pois, mutta pk-puolen harrastuksiin ei vielä otettu kantaa, pidetään vaan nyt vähän aikaa taukoa hyppyyttämisestä varsinkin kun on liukasta, mutta eihän mulla olisi ollut aikomuskaan sitä näillä keleillä hyppyyttää tai ottaa vinoestettä.


Istumaan ja maahan mennessä käyttää itseään symmentrisesti eli juuri kuten pitääkin. Hoidon aikana siinä kohtaa missä oli se kuumotus niin alkuun vähän liikkui hermostuneesti ja sama alkuun siellä takana, mutta äkkiä rauhoittui ja piti vaan sellaista matalaa mielihyvä mutinaa kokoajan.


Muutenkin koko reissu meni hyvin, eläinkaupassa oli myyjälle ihan ystävällinen ja suhtautui hyvin Tamaraan, varsinkin sen jälkeen kun sai namia. Muuttui vaan niin aktiiviseksi ja tarkkaavaiseksi saatuaan namppaa, ettei meinannut rauhoittua hoidettavaksi, joten lisää nappaa sai vasta lopussa. Oli hieno poika koko reissun ajan !


Juteltiin myös tuosta kipulääkkeestä ja vähän mietin sitä, että en näe sen syöttämiselle kovin olevan mitään perustetta, koska se ei selvästikkään ole pahassa lihasjumeissa tai kipupaikkojakaan ei ole, ellei sitten löydy mitään selvää sairautta, kuten se kilppari. Suurta eroa ennen kipulääkettä en näe, ainoastaan aamun läähätys vähempää, mutta mitenkään liikkeisiin ei ole tullut nopeutta, ei venyttele sen enempää, leikkii yhtä paljon kuin ennen ja ruokahalu on aina ollut hyvä. Lähinnä pelkään enemmän kipulääkkeen sivuvaikutuksia pitemmällä tähtäimellä tai sitä, että ei enää sitten tarvittaessa ole kipulääkeellä tehoa. Mietin myös sitä vaihtoehtoa, jos sille syöttäisi kipulääkettä kuureina, kuten näiden liukkaiden kelien aikaan, kun takajalat lipsuu tai vastaavaa.


Nyt syötetään lääkettä kuitenkin vielä maaliskuun ja sitten pidän 2 - 3 kk taukoa ja seuraan tilannetta (suositeltiin pitämään taukoa ennenkuin otetaan se uusi kilpparitesti).


Myöskin puhuimme siitä, että parasta on käyttää Rommille vain valjaita ja tukena pantaa, jos se hiiltyy liikaa, niin siitä voi hieman hillitä menoa. Mutta kuonopanta kannattaa jättää pois.


Rommille varattiin uusi aika kahden viikon kuluttua ja silloin hoidetaan jo vähän syvemmältä. Sen jälkeen varmaankin varataan aika osteopatiaan huhti- tai toukokuulle. Nyt kuitenkin kaksi päivää ollaan sairaslomalla, ei riekkumista tai pitkiä lenkkejä !


 


 


 

25.02.2009 kotona sisällä treeniä


Töiden jälkeen ajoin Sipooseen lenkille. Taas törmättiin useampaan irtokoiraan matkan varrella. Olihan minullakin koirat auki, mutta kun kuulin vähän ääntä (puhui puhelimeen) niin, kutsuin koirat luokseni ja laitoin kiinni. No saatiin sitten lapinkoiranpentu (jo aikuisen kokoinen) ja sekarotuinen narttu laumamme jatkoksi ja omistaja rupatteli puhelimeen, ei meinannut saada nuorempaa luokseen. Meni sitten jatkamaan puheluaan vähän syrjemmälle ja me jatkettiin matkaa. En itse vetänyt herneitä nenään, kun omat koirat eivät noihin mitenkään epäluuloisesti suhtautuneet.


Samaan kaksikkoon törmättiin taas hetken kuluttua, mutta nyt en vaivautunut edes ottamaan koiriani kiinni, vähän vain pidin Rommin namilla liimattuna kiinni itseeni ja komensin Inkan ja Pablon pysymään vierelläni. No onneksi tälläkertaa eivät sitten ihan iholle tulleet, mutta omistaja oli yhä puhelimessa. Seuraavaksi törmätään kahteen Gorkiin, joista nuori uros lähti tunkeutumaan meidän laumaan, jonka sitten estin menemällä koirien eteen ajamaan sen pois, tässä vaiheessa Rommikin vähän alkoi haukkua, mutta siinäkään sävy ei ollut kovin uhkaavaa.


No lopulta Gorgien matkassa ollut mies sai koiransa kiinni ja me päästiin ohi ja ilokseni koko laumani oli ihan leppoisassa tunnelmissa, ei edes Rommi mitenkään pöhissyt. Mieskin pyysi ystävällisesti anteeksi ja ei siinä mitään.


Kotona otin vähän tottista eteisessä Inkan kanssa:



  • Seuraaminen / kirjahyllyn vieressä, seuraten Inkan asentoa eteisen lasiovesta / erinomainen kontakti

  • Jääviä liikkeitä / kisamaisesti, seuraten lasiovesta liikkeen suuntaa, seuraaminen jäävissä parempaa kuin pelkässä seuraamisessa / liike nopea

  • Kaukokäskyt / täytyy tehdä läheltä, takapalkka


Inka oli hyvässä vireessä siihen asti kun kaivoin noutokapulan. Otti suuhun ilman, että tarvitsi avaa suuta ja piti ihan hyvin, mutta kun yritin saada nostamaan niin lähti karkuun ja sitten alkoi taas se väistäminen, joten mun oli pakko laittaa se pitämään, kylläkin hellästi suun avaten ja vähän auttaen leuasta pitämään. Inkaan ei tehoa edes tuo kateus, jolla Pablon on saanut toimimaan.


Tässä välissä otin sitten kapulan pitoa kaikille, kun yritin saada Inkan tosiaan kateuden voimalla pitämään, otti näin välillä, mutta sitten lähti taas livohkaan.


Pablon oikein rynni treenaamaan, mutta hommasta ei oikein tullut mitään, koska Pablo hieman passivoitui taas kerran.



  • Seuraaminen / kirjahyllyn vieressä, vire laskee tekniikan treenaamisessa

  • Jäävät liikkeet / tarjoaa merkeistä huolimatta mulle 3 - 5 sarjoissa muutaman oikean liikkeen jälkeen maahanmenoa

  • Kaukokäskyt / tahtoo istumisesta vajoamaan maahan ja korvat luimussa, ei kuuntele käskyä


Tässä vaiheessa mun on lähdettävä jäähylle ja otettava Rommi kehiin. Rommi taas vähän ylivireessä, keskittyminen olisi voinut olla parempaakin, mutta tosiaan tehtiin noita samoja kuin edellisestkin, mutta lisäksi kaukokäskyissä otettiin seisominen mukaan ja laitoin riman etutassujen eteen.



  • Seuraaminen / kirjahyllyn vieressä

  • Seuraaminen, sivuaskeleet / nyt tuli pitkästä aikaa vähän erilaisia variaatioita, sähellystä

  • Seuraaminen, peruutus / aloitin niin, että vein namin alakautta, jotta ei istuutuisi

  • Jäävät liikkeet, sarjat + kisamainen / vauhti hyvä liikkeen suorituksessa

  • Kaukokäskyt avo / takapalkka ja palkkaus sivulta

  • Kaukokäskyt seiso / rima etujalkojen edessä, itse noin puolen metrin päässä, ihan kelvollista suorittamista, maahanmenon avustin namilla rinnan alle eli hieman työntämällä

  • Tunnarin oma käskyyn reagointia


Rommin jälkeen otin Pablon uudelleen ja nyt otettiin vaan helppoja ja kivoja juttuja:



  • Tunnarin oma käskyyn reagointia ja pitoa

  • Noutokapulan luovutus

  • Luoksetulon eteentulo noin 3 - 6 metrin matkalta


******


Iltalenkille oli ollut tarkoitus lähteä autolla, mutta olin niin väsynyt, että päätin lähteä kävellen ja laitoin varmuuden vuoksi Rommille kopan päähän. Lenkki meni sitten niin päin kuusta kuin olla voi. Heti kun päästiin ulos niin se pölyhuiska meni edellä ja Rommi aloitti välittömästi hyökkäilyn ja haukkumisen.


Se pikkukoira ärjyi, karjui ja rääkyi, joten multa paloi päreet ja käskin Rommin todellakin pitämään kitansa kiinni, en koskenut Rommiin muuten kuin jouduin valjaista sitä aika voimakkaasti vetämään taaksepäin sekä käskin rauhoittumaan. Rommi meni maahan makaamaan ja oli lopultakin suu supussa. Päästiin taas liikkeelle ja se pikkukoira käveli edellä puhisten, jolloin jätkä alkoi taas häntä tanassa uhoo, jolloin räjähdin totaalisesti, en tietysti koskenut Rommiin, mutta käskin sen pitää sen suunsa kiinni ja komensin sen viereen kävelemään.


Inka ja Pablo oli kokoajan ihan rauhallisia, jos jotain hyvää oli nähtävissä. Pääsimme siis jatkamaan matkaa ja olin oikein tyytyväinen, koska olin saanut Rommin kävelemään sivulla hiljaa ja remmi löysällä tuosta koirasta huolimatta ja kun he jatkoivat metsään ja me toiseen suuntaan niin saatoin antaa Rommin jatkaa matkaa pitkällä remmillä. No jos homma olisikin tähän jäännyt niin mikäs siinä.


Vastaan tuli pariskunta, jotka ihastelivat koiria ja olivat kovin iloisia kun Inka ja Pablo menivät innolla heidän luokseen ihailtavaksi. Rommia en päästänyt kun se vähän siinä haukkui ja uhitteli. No käskin Rommin maahan rauhoittumaan ja kun se näytti siltä, että oli taas rauhoittunut ja halusi päästä tutustumaan, ajattelin, että mikäs siinä, kun sillä on koppa päässä. Sinne se sitten meni häntä heiluen ja ystävällisen oloisena hyppäsi sitä miestä vasten tervehtimään. Aivan varoittamatta ja yhtä-äkkiä se sai hirveän hepulin ja raivarin, täysin syyttä, mitään uhkaavaa liikettä ei mies tehnyt. Pyöri raivon vallassa ympäri ja yritti purra, mutta turhautui entisestään kun koppa esti hyökkäämisen.


Vaikka sillä oli koppa, niin täytyy sanoa, että kauhistutti miten hillitön sen raivo oli. Jos koppa olisi jostain syystä irronnut niin tilanne olisi ollut hirveä. Loppulenkin olinkin aika järkyttynyt ja kotiin tultaessa en voinut oikein edes katsoa Rommia ilman, että alkoi ahdistaa. Rommikin sen herkkänä koirana vaistosi, koska läähätti kovasti ja tuijotti mua hakien tukea, ilme vähän sellaisena kysymysmerkkinä. Kaipa se haistoi musta sen, että en kestänyt edes sen näkemistä, varsinkin kun kättä särki taas muistuttaen puremasta.


Koko illan tuntui niin ahdistavalta. Mitä mä teen sen kanssa, pitäisikö tehdä viimeinen päätös, kun en siihen voi enää luottaa ja nyt alkaa jaksaminen ja ymmärtäminen loppua. Ristohan olisi sen lopettanut jo aikoja sitten omien sanojensa mukaan, ei luota siihen pätkääkään ja samoin moni muukin on sanonut, että se olisi joutunut piikille jo aikoja sitten. En kuitenkaan tarkoita tällä, ettei Risto Rommista pitäisi, vei vaan jonkin aikaa, ennenkuin hän pystyi suhtautumaan Rommiin sen pahan puremisen jälkeen, mutta silloinkin varmaan se pahin ärtymys kohdistui siihen irtokoiraan tai oikeastaan sen omistajaan, joka välillisesti koko episodin aiheutti.


Mä jaksaisin paremmin, jos Risto viitsisi edes iltaisin viedä noi kaksi muuta ulos viikolla säännöllisesti ja mä pääsisin Rommin kanssa kahdestaan iltalenkille. Päivisin jaksan kyllä viedä ne erikseen ulos tai lähteä koko joukon kanssa muualle. Yleensä iltaisinkin lähdetään autolla reissuun, mutta aina se vaan ei onnistu.


Ja pystynhän minä ja Risto viemään ne kaikki kolme yhdessä ulos varsinkin, jos Rommilla on koppa päässä, mutta kun Rommi ei opi siinä mitään, varsinkaan oikeaa mielentilaa ja en haluaisi käyttää sillä tuota kuonokoppaa. Enkä haluaisi, että Inka ja Pablo joutuu tilanteisiin, joissa joudun komentamaan Rommia, varsinkaan nyt kun kumpikin noista on taas ns. aisoissa.


No pakko vaan yrittää jaksaa, onneksi tätä ongelmaa ei ole muualla, jolloin en kyllä tiedä mitä sitten tekisi, jos se riehuisi reviirin ulkopuolella.

24.02.2009 Viikissä tottistreenit


Tänään oli sitten Rommin vuoro taas lähteä yksinään pk-ryhmän tottistreeneihin Viikkiin parkkipaikalle ja muut koirat jäivät sitten Riston kanssa kotiin.


Rommin treenit (hatara muistikuva, en kirjoittanut treenilappua ja nyt en enään täysin muista mitä treenattiin)



  • Seuraaminen, lumivallia vasten / vieras häiriökoira treenasi seuraavassa välikössä / haukuttamalla haettiin vähän lisävirettä / en oikein tyytyväinen kontaktiin ja paikka seilaa, liian kaukana

  • Seuraamista ympyrällä / lähtö lennosta ja samalla muut treenikaverit ohitettiin vähän sieltä sun täältä (ei henkilöryhmä kuitenkaan)

  • Liikkeelle lähtöjä, palkka jo puolikkaasta askeleesta

  • Jääviä liikkeitä / merkit käytössä

  • Kaukaa maahan käskyjä / koira apuohjaajalla ja toinen apuohjaaja palkkaa heittämällä namin jalkojenväliin

  • Luoksetuloa


Treenien loputtua kävin hieman saattamassa Katia kotiin kävellen, jotta Rommi pääsisi samalla iltapissalle. Autolle palattuani otin vielä vähän muutaman liikkeen, koska en aivan ollut tyytyväinen Rommin suoritukseen yhteistreeneissä. En tarkalleen muista mitä otin, mutta pääosassa olivat seuraavat harjoitteet:



  • Kaukokäskyt avo / oikein hyvä

  • Seuraaminen tolppaa kohden / ohjaajan leuka ylhäällä / jo parempi


 

torstai 26. helmikuuta 2009

23.02.2009 iltalenkillä tottista


Kävin illalla Viikissä lenkillä ja taas sai koirat painaa pellolla vapaana ja käytiin vielä sitten lenkilläkin oikein kunnolla. Autolle palattaessa otin kaikilla kolmella tottista.


Inkan kanssa treenasin pääasiallisesti seuraamista ja täyskäännöstä sekä jääviä liikkeitä. Autossa onneksi oli patukka mukana ja vähän namia (Natural Menuta).


Rommin kanssa leikittiin patukalla ja vähän kanssa seuraamista kohti tolppaa, ohjaajan pää pystyssä kunnolla. Jääviä liikkeitä, joista taas löytyi nopeutta. Käytin merkkejä kertoakseni seuraavan liikkeen.


Pablon kanssa samaa juttua seuraamista, jääviä liikkeitä ja kaukäskyjä, oikein iloinen reippailija tänään tämäkin kaveri. Taisin ottaa yhden luoksetulon pysäytyksenkin, jos oikein muistan.

22.02.2009 maneesitreenit


Tänään taas päästiin Petikkoon maneesiin ja viedokamerakin taas otettiin mukaan eli Marjaana ja Samu pääsivät kameran taakse töihin. Voi, että mä odotan,että saan Samulta sen pätkän meidän treeneistä ja Marjaana uhosi kuvaavansa ulkotreenit aina kunhan kevät koittaa.


Rommin kanssa aloitettiin seuraamisella ja ei ihan mennyt putkeen, kun hallin jätökset tuntuivat tälläkertaa herättävän huomiota ja muutenkin seuraamisen kanssa on ollut vähän ongelmia, taas kerran. Jouduin ottamaan käsiavun käyttöön ja näin pienellä avustuksella saatiin hommaan hieman parempaa kontaktia. Jotenkin ite sähläsin tänään enemmänkuin viimeksi.



  • Seuraaminen, täyskäännös / tekee sellaisen jännän ylimääräisen koukeron takana eli väljyyttä (Missä remmi ?, huomasin jälkikäteen, että mulla ei ollut remmiä, viime kerralla tarkoituksella vapaana, mutta ei nyt pitänyt olla)

  • Seuraaminen / tavallinen, juoksu, hidas

  • Jäävät liikkeet / kisatyylisesti suoraan edeten / ensin ilman rutiineja, jolloin suoritus todella hidas tai väärä asento / annoin merkit, jolloin huomattavasti parempi

  • Luoksetuloja / läpijuoksu

  • Iskunoutoja (alkuun hyviä, lukuunottamatta ohjaajan säätämistä, mutta sitten tuli ongelmia, kun Rommi yski maneesin pohjaa suusta, videolta tuli todistettua, että toistoja liikaa)

  • Luoksetulon pysäytys / hitaampi kuin odotin

  • Luoksetulo loppuun, ei tahdo mennä maahan, jos painostan katseella, täytyy muistaa pysyä suorassa


Treenien jälkeen ajettiin Keravalle katsomaan kuvatut videot ja samalla syötiin vähän suolapalaa. Rommi vietti aikaansa Marjaanan ja Samun takapihalla huomattavasti reippaampana kuin edellisellä kerralla, jolloin kyttäsi vaan sisälle. Pääsi myös hetkeksi sisälle ja hyvin näyttävät tulevan yhä Geenan kanssa juttuun.


Yleisesti ottaen videolta katsottuna näytti taaskin Rommin yleisilme paremmalta kuin miltä itsestä tuntui.


Illalla en jaksanut sitten lähteä agilityyn Purinalle. Rommi oli kanssa aivan poikki ja sitten en ehtinyt käyttää autoakaan isällä, vien sen vasta maanantai aamuna hänelle.

lauantai 21. helmikuuta 2009

21.02.2009 kotona tottista eteisessä


Otin kahdet treenit tänään eteisessä kaikilla haukuilla. Eteisen peili ja lasiovi toimivat apuohjaajana. Treenattiin vähän kaikenlaista.


INKA


Inkan kanssa tuli tehtyä muutamaa ihan uuttakin asiaa, kuten kaukokäskyjen seisomaan nousua istumisesta ja maasta (läheltä). Sehän heittää takamusta ja ei liiku mihinkään, häh, mistä se on oppintu Kieli ulkona, olenko mä tosiaan opettanut vai onko se seiso -käsky niin tuttu !!!!!!!!!!


Samoin tunnarin oma käskyä, että tunnarikapulan tuomista. Noutokapulan 650 gr ja metallikapulan pitoa, kumpaakaan ei kuitenkaan nosta (lukuunottamatta ulkona puukapulan vauhtinouto).


Ja kiitos, kiitos Suski, tänään sisällä täyskäännös täydellinen (mun mitapuun mukaan). Pidin narupalloa olkapään kohdalla, joten oli kunnon apu, mutta kuitenkin se peppu kääntyi ihan kunnolla, ihanaa !


Kontaktia ja seuraamista otettiin paljonkin, apuna kirjahylly, jotta ei päässyt loittonemaan tai asettumaan vinoon. Tein niin, että palkkasin jo heti liikkeelle lähtiessä eli en edes ehtinyt astua yhtä askelta. Myöhemmällä treenikerralla otettiin jo kaksikin askelta.


Sivulletulot on aikalailla hukassa noiden täyskäännösharjoituksien vuoksi eli heittää takapäätä vähän liikaa taakse ja näin on joko vinossa tai sitten tulee liian eteen. Pallopalkalla tulee aika tarkkaan oikeaan kohtaan. Vaikea palkata sisällä pallolla, kun on silloin vähän äänekäs Tukittu ja pelkään naapureiden häiriintyvän, vaikka mitäpä mä siitä, kun yläkerran kultsu on tälläviikolla pitänyt useamman päivän serenadia ja omistaja tasan tietää, kuuluu meinaan ulos ja näin auton vasta lähtevän, vaikka jätkä älämölöö tosissaan ylhäällä.


PABLO


Pablon kanssa noita samoja seuraamisjuttuja hyllyn kanssa ja kaukokäskyjä, seisominen on hankalaa, koska tahtoo edetä hiukan, voi helskutti kun olen sen näköjään sallinut. Tänään sain kuitenkin istumisesta seisomaan oikeaa liikerataa jätkän muistiin.


Nosti mulle metallikapulan maasta ja luovutti, hi hiiii, enpä olisi vuosi sitten uskonut, mutta me ihan oikeesti edistytään, olisittepa nähneet vielä jokin aika sitten sen ilmeen, kun piti ottaa tuo suuhun. Tunnarin oma -käskyä harjoiteltiin, ei tuota ongelmia. Kaikkia kapuloita piti hyvin mun edessä, kuhan pidän oman leukani pystyssä.


Takapääharjoitukset on aivan täysin hukassa, ei tule sitten yhtään mitään, peruuttamistakin harjoiteltiin, vaikka tarkoitus olisi, että laitan kiertämään kun peruutan.


Paljon muutakin taidettiin harjoitella, mutta tuossa nuo mieleenpainuvimmat.


ROMMI


Samaa puurtamista Rommin kanssa kun muidenkin. Otin nyt myös 1 kg kapulan nostoa ja luovutusta (täytyy muistaa pitää leuka ylhäällä, pitää silloin paremmin ja korostaa tsipillä oikeaa pitoa ja näyttää hyväksyntä hieman ylikorostetusti, mutta ei olla liian innostava, ettei ala pito heikkenee). Kontaktissa näkyvillä parannusta !


Tunnarissa ei tahdo lähteä ekalla oma -käskyllä, mutta työstetään lisää kunhan ehditään.


*******


Auton kanssa taas ongelmia, näyttää siltä, että ilma ei pysy toisessa takarenkaassa, vuotaako venttiili ?!


Täytyy huomenna viedä isän luokse tarkastukseen ja sitten mahdollisesti rengas korjaamoon viikolla. Toivottavasti en joudu ostamaan uutta vannetta, pahus, jos tää on se rengas, joka jo korjattiin. Todella harmillista, kun huomenna olisi illalla agility ja aamulla se maneesi petikossa. Katsotaan aamulla onko mulla enää ilmaa renkaassa eli päästäänkö matkaan, täytyy käydä petikossa bensa-asemalla tarkistamassa tilanne, ettei jäädä matkan varrelle.

perjantai 20. helmikuuta 2009

19.02.2009 tokoa Heurekalla


Pian kanssa treffattiin tokon merkeissä Heurekan parkkipaikalla. Mukana taas tietty koko lauma. Pialla tänään vaan Sulo kun Tessa parantelee haavaansa.


Tälläkertaa Pablo sai aloittaa ja ohjelmassa oli seuraavia harjoituksia:



  • Seuraaminen ja seuraamiseen lähdöt

  • Ruutu (Pia vei namit)

  • Jäävät liikkeet, maahanmeno (erinomainen)

  • Luoksetulon pysäytys / kaksoiskäskyllä / puunkierrolla / kolme pysäytystä / yksi läpijuoksu viimeisenä


Inkan vuoro seuraavana:



  • Seuraaminen / yksi askel (namilla epätäsmällistä ja sivulletulo heikentynyt, tulee takapääharjoituksien takia hieman vinoon, erittäin harmillista, koska sivulletulot suoria tähän asti)

  • Seuraaminen / pallopalkka näkyvillä olkapään kohdalla / paljon parempi perusasento ja ohjautui oikealle paikalle paremmin / liike nopeutuu myös

  • Jäävät liikkeet / ongelmia, tarjoaa väärää / viritysmerkin jälkeen oikea suoritus / Täytyy ottaa muutama kerran pallopalkalla kuten aikaisemmin, kun haettiin Riitan koulutuksissa sitä nopeutta

  • Ruutu, Pia vei pallon ruutuun, jolloin pidän pannasta kiinni / käytin vihjesanaa / vaadin istumaan ennenkuin lähetän

  • Yksi lähetys ruutuun niin, että vein pallon itse Inkan odottaessa lähetyspaikassa, lähetin sivusta ja eteni suoraan ruutuun


Inkan kanssa tuli vähän liikaakin leikittyä saalislelulla treenien aikana, mutta en voinut vastustaa kiusausta, kun näki taas sen selvästi nauttivan hommasta, eipä sillä kyllääntymistä ollut näkyvillä !


Viimeisenä, mutta ei vähäisempänä meitin Rommi pommi, joka olikin vähän hermot riekaleina, kun joutui odottamaan vuoroaan näin kauan. Haukkuminen aivan hillitöntä taas. Otin vähän sitä haukuttamista tuossa ohessakin, mutta nyt oli vähän vaikeampaa hallita haukkua muuten.



  • Kontakti häiriöllä

  • Seuraaminen / kontakti ei niin vahvaa, kuin toivoisin

  • Ohjatun noudon suunnat namikupeilla / Pia vie namit, ensin lähetettävään ja käy nostamassa sitä toista myös / käännän merkille ja käännän 2 x päätä kuppia kohden / lähetys "hae" -käskyllä / vauhti oikein kiva ja paluu kupilta vapautuksella vauhdikas / 2 x vasen ja 1 x oikea

  • Ruutu / Pia vei alustalle namit / yksi kerta niin, että Pia vei namit Rommin huomaamatta eli lähetys ilman alkuärsykkeitä / vauhti silloinkin ihan hyvä / muistin antaa virityssanan

  • Jäävät liikkeet kisatyyliin / maahanmeno hidas, istumisen kautta / seisominen istumaan jne. / ei yhtään hyvältä näytä => tiistaina oli parempi => Unohdinko antaa merkit ???????? (VIDEO SUNNUNTAINA, JÄÄVÄT JA MUISTA ANTAA MERKIT ENNEN LIIKETTÄ !!!!!!!!!!!!)


Treenien jälkeen päästin pojat ja Inkan leikkimään. Rommi oli vähän ns. äreänä, johtuen hirveästä namihimostaan. Aivan älytön, kiipeili pitkin Pia ja vahti kuin haukka, että saiskos namia !


No toki Rommi Inkan kanssa jaksoi paini- ja juoskuleikkiä harrastaa, mutta kamala namin kiilto vähän väliä silmissä ja meinasi vetää Pian tupakatkin. Erittäin harvoin näkee sen olevan noin "seko" !


Laitoin pojat sitten autoon ja Sulo tuli heilastelemaan Inkan kanssa, vähän paremmin pääsivät jo eteenpäin treffeillään. Mitä nyt Inka ihmetteli Sulon haukkumista ja Sulo vähän tukeutui meihin kun likka välillä tunkeili. Vähän vielä pitävät kuitenkin toisiinsa etäisyyttä ja leikkiyritykset kesyjä, mutta kyllä se siitä.


*****


Lenkkirintamalla yhä jatketaan muualla lenkkeilyä auton voimalla. Toisinaan ajan tuonne pieneläinklinikan pihalle ja jatkan sieltä Viikkiin pellolle ja metsään, eipä pahemmin muita ole lenkkeilemässä siellä näkynytkään näin illalla, joten koirat ovat saaneet olla lenkillä vapaana. Itse käytän otsalamppua, vaikka aika hyvin näkeekin lumen ansiosta.

torstai 19. helmikuuta 2009

17.02.2009 Heurekalla tottista


Marjaana laittoi päivällä viestiä, että kiinnostaisiko treenit Heurekalla kuitenkin, vaikka Kati ei pääsekkään.


Olin kyllä ajatellut, että tämä viikko olisi ihan lepoa torstaita lukuunottamatta, mutta päätin sitten, että voisihan sitä ottaakkin, kun kerta joudun viemään koirat iltalenkille autolla.


Koko lauma siis autoon ja heurekan parkkipaikalle liukastelemaan. Otin kaikilla koirilla aivan lyhyet treenit.


Inka



  • Kontakti häiriöllä

  • Seuraaminen / vain yksi askel / nami palkalla

  • Takapäänkäyttö

  • Seuraaminen / vain yksi askel / narupallo palkalla

  • leikkiä narupallolla


Nyvin tuli esille, että kumpi vietti Inkalla on vahvempi, kyllä se on se saalis. Marjaanakin sanoi, että koira muuttui silmissä ja ihmetteli miksi namilla ylipäätänsä edes otan mitään. No syyhän siihen oli se tarkkuus ja Suksin koulutuksen ensimmäinen kerta, jolloin Inka ei pystynyt leikkimään.


Pablo



  • Kontakti häiriöllä

  • Seuraamiseen lähtö / palkkaus nopeasti

  • Seuraaminen noin 5 - 10 askelta

  • Jäävät liikkeet avo / maahan => nopea ja pysyi hyvin paikallaan, kun menin taakse

  • Jäävät liikkeet avo / Seiso => istui ekalla, toisto parempi, mutta äänensävyn kanssa oltava tarkka


Pablo osoitti taas mukavaa virettä ja halukasta suorittamista.


Rommi



  • Kontakti (autosta tultua paljon hallitsematonta haukkua)

  • Sivulletuloa (haukkua)

  • Haukuttamienn (namilla ensimmäistä kertaa ja toimii palloa paremmin, hieman härkkimällä ärsytin ja aavistuksen lisäsin painetta, yllätys yllätys toimi)

  • Seuraaminen (5 - 15 askelta) / on jo suorempi ja kontakti aavistuksen parempi

  • Jäävät liikkeet / toko avo / seisomiseen kanssa tarjosi istumista / pysyy taakse mennessä paikoillaan, annan vielä avun eli sanon paikka kun ohitan tai kehun

  • Luoksetulo / aavistus ennakointia


Rommi tosiaan haukkui älyttömästi alkuun, mutta haukuttamisen kautta sain sen sitten aisoihin, meinaan lopputreenin ihan suu tukossa, jos ei pyydetty. Tänään ainakin vaikutti, että namipalkka on kyllä sille ehkä kuitenkin parempi kuin pallo. Jalkapalloa tulisi ehkä käyttää harkiten tietyissä liikkeissä, kuten luoksetulo, eteenmeno tai iskunoutoja treenattaessa.


Vastaavasi hypyssä ja vinoesteellä patukkaa, sellaista pyöreää juuttipatukkaa, jossa naru. Jäävät liikkeet, seuraaminen ja tarkkuutta vaativat tehtävät toimii kuitenkin namilla paremmin !


SCY:n pk-toimikunnan koulutuksessa Vierumäellä Marko Koskensalo silloin sanoikin, että Rommilla voisi käyttää myös namia palkkauksena saaliin vaihtoehtona eli sen ravinnonhankintavietti on tarpeeksi vahva, mutta yrittäisi vielä kaivaa sitä saalistakin esille, koska sillä sitäkin on, mutta tosiaan namikin olisi tälle koiralle hyvä palkka.


Saalishan Rommilla jäävissä liikkeissä toimii huonosti eli jää saalis niin päälle, että liikkeet hidastuu ja jää vaanimaan, vaikka ei saakkaan saalisärsykkeitä. Muutenkin Rommi vahvemmin reagoi potkivaan liikkeeseen kuin siihen käden heittoon.


Inka taas vastaavasti toimii kyllä paremmin saalisvietin kautta, mutta sitä hieman tällähetkellä tulppaa vieraat paikat ja ihmiset, vaikka se ei mitenkään ole paikkoja tai ihmisiä kohtaan arka. Inkan kanssa eron näkee esim. jäävissä liikkeissä, kun Rommin liike jää vaanimaan, Inkan liike terävöityy.


No sitten Pablo :-), kanavointi varmaan tai laumavietti olisi ollut paras vaihtoehto. No toisaalta, kun se oli nuori niin eipä sillä laumavietillä pahemmin olisi tainut eteenpäin päästä, kun ne hajut ja kuseminen niiden päälle, voitti kaiken muun ja vähän tahtoo vieläkin olla aika vietävissä, kun Pablo toisinaan elää siellä haavemaailmassaan niiden ihanien tyttöjen kanssa, joita me muut ei taideta oikein nähdä Silmänisku !.

15.02.2009 ulkoilua


Sunnuntaina ulkoiltiin Sipoossa ja ilmakin oli todella nätti, aurinko paistoi ja koirat saivat kirmata metsässä vapaana. Ainoastaan rauhan rikkoi kaksi isoa sakemannia, jotka eivät pysyneet omistajallaan hanskassa.


Sieltähän ne kirmasi kielloista huolimatta luoksemme tai oikeastaan Pablon luokse, koska Rommi oli mun luonna ja Inka kanssa. Pablo hieman taempana hajujensa lumoamana. Rommi ei inahtanutkaan ja Inka älähti, mutta uskoi, kun komensin viereen. Pablo jäi vaan yksin paskaan paikkaan, toinen niistä sakemanneista poistui Pablon luota melkein heti omistajan kutsusta (ilmeisesti narttu), mutta toinen jäi mittelemään voimiaan Pablon kanssa, seisoivat kyljet vastakkain, ehkä noin 30 cm väliä ja sakemannilla niskakarvat pystyssä.


Pablon kroppa kanssa jähmettynyt ja häntä ylhäällä tanassa, tuumaakaan ei näyttänyt väistyvän. Mua kauhistutti niiden kokoero, sillä Pablon paino on varmaan puolet siitä sakemannista. Mietin hetken uskallanko rikkoa jännitteen kutsumalla Pabloa, mutta tein sen kuitenkin ja Pablo lähti tulemaan luokseni ja onneksi se sakemanni päätti olla lähtemättä perään.


*****


Mikäköhän tässä taas on, kun juuri viikolla oltiin vastaavassa tilanteessa ja silloinkaan ei sakemannin kokoinen ja koulutusta vaativa koira pysy hallinnassa, aika huolestuttavaa. Nyt tänäänkin koirat oli kuitenkin sellaisen matkan päässä, että käskyt olisi pitäneet ehtiä tajuntaan, koska mekin mentiin tavallaan ihan erisuuntaan. Olisi komentanut, vaikka maahan.


 

14.02.2009 Katin kanssa seminaarissa


Aamulla lähdettiin Katin kanssa Juha Korrin viettiseminaariin Porvooseen, jos saisi vähän apua tähän kouluttamiseen. Seminaari vastasi aikalailla odotuksia ja varsinkin Juhan pitämä alkuluento oli hyvä, vaikka se ei kauhean syvällinen ollutkaan vieteistä tai tottelevaisuudesta, joka kuuluukin sitten jo tottelevaisuus seminaarin aihepiiriin. Juhan ulosanti ja puhe on niin selkeää, että asioita on aikalailla helppo ymmärtää.


Tässä joitakin asioita, joita seminaarista jäi mieleen:



  • Tutustu pentuun / mikä vietti vahvin ?

  • Opeta pentua leikin varjolla / ei käytetä käskyjä / ohjaa namilla tai (saalislelulla) / noin 7 kk iässä aletaan lisäämään käskyjä (tämä ikä mun muistikuva, en täysin varma)

  • Saalis menee aina poispäin koirasta, ei koskaan tarjota saalista koiralle, ei se pupukaan juokse suuhun / kun koira vastustaa anna alkuun voittaa heti, vähitellen vahvista niin, että koiran vastustaessa anna periksi eli koira vahva, sitten taas vähän jännitettä ja kun koira vastutaa anna sen voittaa rätti, anna kantaa sitä rättiä hetken ja leikki jatkuu (tai kannetaan rätti autoon)

  • Pennun kanssa voi harjoittella ns. patsastelua eli lenkillä metsässä jähmettyy (paskanjäykkä ohjaaja se kivoin ohjaaja, seuraa jotain tosi hauskaa) ja odottaa kun pentu alkaa kinnostua, kun se tulee lopulta katsomaan, otetaan nopeasti lelu ja aloitetaan saalisleikki / samaa asiaa tehdään kentällä, joku tuo vaikka koiran kentälle ja ohjaaja valmiina patsastelee, kun koira tulee luo niin aloitetaan leikkimään

  • Aluksi kun tullaan treenikentälle niin rakennetaan pennulle sitä mielentilaa ja virettä, ei niinkään liikkeitä / leikin ohessa pentu oppii oikean paikan, vahvistetaan laumaviettiä esim. vauhtiluoksetuloilla yms.

  • Saalisvietissä kolme osaa / kaikki koirat ja rodut eivät ilmennä kaikkia kolmea osa-aluetta, eikä se edes ole toivottavaa / toiselle riittää pelkkä vaaniminen, toiselle puru ja/tai taistelu, toiselle kantaminen / jollakin siis taas kaikki kolme vaihetta



  1. Vaaniminen

  2. Saalispuru (isku)

  3. Kantaminen



  • Valitse koiran mukaan, jos se pelkkä vaaniminen on "se juttu" niin, sitten se on se eli koiran mukaan palkkaus, ei sen mukaan mikä helpoin ohjaajalle tai mikä treeniporukan mielestä on oikea palkka / siis tunnista koirasi vahvuudet ja heikkoudet

  • Jos saalis- ja ravinnonhakuvietti on yhtä suuret niin valitse se millä pääset helpommalla / saalisvietti valitaan useimmiten siitäkin syystä, että patukka- ja pallo saattaa roikkua autossa mukana, mutta namit sattuu olemaan kaupan hyllyllä / Juhan koirat koulutettu tottiksessa alkuun namilla ja siitä siirrytty saaliiseen sopivassa vaiheessa / Nykyisen kanssa päätynyt tottiksessa namiin, joten ei se nami nyt niin peikko ole :-)

  • Testaa kumpi vietti vahvempi / mitä viettiä edullisempaa käyttää / esim. leiki lelulla ja pistä lelu piiloon (vaikka käsi rinnan kohdalle ja lelu piilossa kädessä) / Tarkastele kuinka pentu reagoi, luovuttaako heti vai jaksaako tuijottaa intensiivisesti pitkäänkin (esim. 5 min) eli tutustu kuinka paljon se haluaa sitä palkkaa, jota tarjoat / Sama sitten namilla

  • Vahvista laumaviettiä / jos haluaa käyttää pelkkää laumaviettiä niin, sitten ei tarjoilla mitään namia tai lelua, edes ei namia missään taskussa, jotta koira ei odota jotai muuta kuin mitä sitten saa

  • Koiralla, jolla ei kumpikaan vietti ole vahva tai sitä ei ruoka tai saalis kiinnostaa, voidaan käyttää kanavointia / Koira vastaa toisella vietillä kuin millä se homma aloitetaan (esim. haetaan vireen nostoa agression kautta eli esim. haukuttamalla ja samalla hakemalla joidenkin koirien kohdalla kiukkua esiin, vähän härkkimällä koiraa, tavoite kuitenkaan ei ole, että koira alkaisi käyttäytymään agressiivisesti) (Tästä enemmän kun saan vähän pohdittua asiaa ja juteltua Suskin kanssa)

  • Saalisvietti voi tulppaantua tietyissä tilanteissa, jolloin tulppaava asia on poistettava / se voi olla paikka, ihmiset tai ohjaajan jännittäminen tai ohjaaja vaan itsessään / totutetaan koira halliin eli vain käydään hallissa, ilman, että vaaditaan saalistuskäyttäytymistä tai tottisliikkeitä, jos halli on se mikä tulppaa vietin / lisätään häiriötä hissukseen / tai ohjaajan käytöstä muutetaan

  • Koiraa pitää muistaa palkata treeneissä vaihtelevasti ja koiran mukaan / sellaista paikkaa ei saa jäädä esim. seuraamiskaaviosta, ettei koiraa olisi koskaan palkattu, jossain kohtaa

  • Koira oppii helposti, että tässä kohtaa ei sitä palkkaa koskaan kuitenkaan tule

  • Koiraa pitää muistaa palkata satunnaisesti, kun se alkaa jo jotain osaa, muuten liikkeisiin ei tule nopeutta eli jätetään palkkaamatta, jos koira suorittaa jonkin liikkeen hitaasti, mutta kun tekee sen nopeammin niin saa palkan esim. maahanmenon harjoittelu (sarjassa)

  • Käytä vain joko saalis- tai ravinnonhankintaviettiä, älä sekoita / tällä tarkoitetaan, että kun palkkaat seuraamisesta namilla niin älä yhtä-äkkiä läväytä limasta patukkaa koiralle palkaksi / voit kuitenkin esim. seuraamisen palkata saalispatukalla ja jäävät liikkeet namilla samalla harjoituskerralla !!!!!!

  • Jos koira vuotaa seuraamisessa, on edetty sen koiran viettiin nähden liian nopeasti

  • Jos koiran kontakti herpaantuu jo äkkiä, on edetty sen koiran viettiin nähden liian nopeasti

  • Matala viettinen koira (seminaarin lk. collie) ja saaliin kehittäminen, jos ei ala vahvistua 2 viikossa niin palataan namiin / treenit pidetään lyhyinä, jos koiran vietti ei kestä eli esim. 5 x viikossa, 3 krt päivässä vain muutama sekuntti saalisleikkiä ja siinä samalla jokin harjoitus, kuten sivulle tulo


Paljon varmaan tuli muutakin asiaa, mutta kaikkea en nyt heti muista, täytyy täydentää tarvittaessa.


Muuten ei olla pahemmin treenattu, kuin vaan kotona sisällä. On otettu kaukokäskyjä, sivulletuloa, jääviä liikkeitä, muutaman askeleen seuraamista, kapuloiden pitoa ja takapäänkäyttöä.

perjantai 13. helmikuuta 2009

12.02.2009 Inkalla fysioterapia


Töiden jälkeen olikin sitten kiire käyttää koirat ulkona. Äkkiä tuollainen 40 minuutin lenkki Pablon ja Inkan kanssa ja sitten Rommin kanssa leikittiin alkuun talon toisellapuolella narulelulla ja Rommi kävi samalla pissalla.


Sen jälkeen lähimetsään, jolloin laitoin hetkeksi kopan Romille, kun mentiin oman pihan ylitse. Otin sitten metsässä pois tuon laitoksen ja vähän aikaa vaan käveltiin. Pidin Rommin vapaana ja samalla pidin silmällä ympäristöä tarkkaan. Tein myös muutaman namiruudun lumihankeen, jotta saa vähän pääkopalleen työtä ja vähän leikittiin myös piilosta.


Kotiin mennessä törmättiin yhteen koiraan (oli tarpeeksi kaukana), mutta silloin otin Rommin namilla haltuun ja ei ehtinyt keskittyä toiseen koiraan. Ei muutenkaan ollut sellainen koira, johon Rommi kovin ärsyyntyy.


Meidän pihalla vuorostaan oli äiti pikkuisen tytön kanssa, juuri ja juuri osaa kävellä. Vein Rommin heidän ohitseen nami seuraamisella tai sanoisinko ennemminkin imuttamalla. Kovasti ihaili kun on niin kiltti ja tottelevainen. Minun oli pakko tehdä näin, koska tiedän Rommin aikaisemmin ottaneen tästä parivaljakosta kovastikkin paineita, enkä halua tuottaa noin pienelle tytölle traumoja koirista.


Olenkin ihmetellyt, että kovin helposti hän jättää noin pienen lapsen isojen koirien lähelle. En nyt tarkoita, että pitäisi väistää, mutta itse pitäisin kyllä huomattavasti tarkemmin lapseni kauempana vieraasta koiralaumasta, koska siinä ei jää koiralle eikä lapselle tilaa väistää.


Ehkäpä hän ymmärtää seuraavilla kerroilla, että eivät jää seisomaan ihan meidän eteen, kun sanoin, että "on pakko tehdä näin, kun tämä ei pidä ollenkaan lapsista". En jaksanut alkaa selittää, että kyllähän tämä toisita lapsista pitää yms. pälä pälä, mutta halauan varmistaa, ettei tunkee ihan suoraan eteen seisomaan.


****


Inka kävi vuorotaan Tamaralla fysioterapiassa. Likan nivelet ja selkä on ihan kunnossa ja kehui, että näin pitkäselkäiseksi koiraksi on vahva lanne. Liikeradat normaaleita ja lihaksistoa ihan kunnolla sekä ryhdikäs kroppa. Kapoinen kylläkin, kuten colliet tyypillisesti.


Vasemmanpuolen lihaksistossa oli kuitenkin hieman herkkyyttä, voinee johtua liukastumisesta tai toisen koiran kanssa leikkien tiimellyksessä sattuneesta kolahduksesta. Näin oikein omin silmin, kuinka olkapään läheltä alkuun väreili ja myöskin häntäluun jonkun istumaluun alla herkkyyttä sekä yhdessä kohtaa jalassa, ei kuitenkaan lonkan kohdalla, kuten itse olin arvellut. Nivelet kuitenkin liikkuivat ja oivat hyvin joustavia, joten jatkossa voin venytellä itse ja hieroa myös vähän. Suositteli, että tullaan jonkin ajan kuluttua käymään vähän seurannassa (sanoinkin, että tullaan, varsinkin kun agility alkaa säännöllisesti).


Nyt kuitenkin on seuraavaksi Rommin vuoro tulla venyteltäväksi ja hoitoon. Kun olaan Tamaralla käyty niin varaan sille vielä sen osteopaatin maalis- ja/tai huhtikuulle !


 

11.02.2009 pelkkää lenkkiä


Käytiin tänään kokoporukan voimin ulkoilemassa Puotinharjun/Myllypuron maastoissa. Vein auton ensin Itäkeskukseen. Rommi tuntui olevan vähän taas levoton alkuun ja jouduin sitä kerran palauttamaan järjestykseen, kun hyökkäili nuoria tyttöjä kohden. Sen jälkeen asettui ja käytiin koirapuistossa (toki ei ollut muita koiria).


Lenkki oli tuollainen puolitoistatuntinen kaikenkaikkiaan. Muuten oli rentouttavaa, paitsi aivan lenkin lopulla hiihtäjiltä karkasi sakemanniuros, joka muutaman ojan ja metsäpläntin ylitettyään, meinasi liittyä joukkoon. Rommi ja Pablo ei ollut huomaavinaan, mutta Inka vähän älähti ja sanoin sille lopun kyllästyneenä, että "mene pois" !


Onneksi se lähti, koska oli aika iso uros ja ei mitenkään ystävällisen oloinen, yöks, että mä inhoan tuollaisia ihmisiä (en siis koiraa). Mitään eivät teheet, kertaakaan eivät kutsuneet sitä, tosi kivaa. Pelkästään kun se otti ja lähti niin kuului "Et mene" ja siinä kaikki !


Yritä nyt sitten tässä turvata koirasi kulkeminen ilman stressiä, voi helskutti Huuto !

10.02.2009 Viikissä tottista


Otin Inkan ja Rommin treeneihin mukaan. Inka osallistui treeneihin ja Rommi lähti iltalenkille mukaan. Risto hoiti sitten Pablon iltalenkityksen.


Olen vienyt Inkan ja Pablon yhdessä lenkille lähelle kotoa ja Rommin sitten yksin, ajan ensin muutaman kilometrin päähän ja siitä sitten lähdetään lenkille, tänään jätin auton jäähallille. Kaksistaan lenkkeily sujuu oikein hyvin ja Rommi pysyy hyvin rauhallisena.


No palataanpa treeneihin. Inka aloitti ensimmäisenä ja ohjelmassa takapäänkäyttöä ja seuraamista. Emme kuitenkaan päässeet alkua pidempään, kun vein Inkan jo autoon. Inka on tällähetkellä sen verran herkkä, että keskittyminen herpaantui huutamisesta, joten päätin jatkaa myöhemmin uudelleen. Toki Inka olisi pystynyt jatkamaan, mutta oma kireys ja koiran keskittymisen herpaantuminen ei ollut omiaan treenaamiselle, joten ratkaisin asian mieluiten näin.


Tämän vuoksi aloitimme viimeisenä uuden yrityksen, joka sujuikin ihan kivasti. Hieman tuo namipalkkaus laskee viettiä, mutta keskittyy hyvin.



  • Seuraaminen / vain askel kerrallaan, alkaa korjaa jo itse, jos menee yli

  • Takapääharjoitus / kello taakse ja eteen, vähän menee liikaa taakse, muutama oikein täysosuma saatiin

  • Jääviä liikkeitä / ihan kelvollisia / terävyyttä tulee liikkeisiin kun käytän lelua, joten omaan makuuni namipalkan kanssa ei ollut ihan parasta Inkaa

  • Eteentulo / namiavustuksella / ok


Muiden lähdettyä otin hieman Rommilla seuraamista ja jääviä liikkeitä, nyt ihan sitten suoralla ja jättämällä. Liikuin myös Rommin taakse jättöliikkeissä palatessani koiran luokse. Vire ei kovin hyvä, vähän oli häsläämistä ja keskittyminen ei ihan parasta.


Loppuun vielä iltalenkki Viikissä. Annoin alkuun vähän leikkiä kaksistaan vapaana ja sen jälkeen kävelimme Tiedekeskuksen alueella.

09.02.2009 lenkillä Roihuvuoressa


Tänään Inka ja Pablo pääsivät tutustumaan kaverin 5 kk:n vanhaan Japaninpystykorva narttupentuun "Minjaan" !


Kävimme pienellä lenkillä ja reippaasti Minja jaksoi olla mukana. Kovin olivat koirat innoissaan toisistaan, varsinkin Pablo Minjasta. Sekin sitten selittyi seuraavana päivänä, kun Virpi soitti, että Minjalla alkoi juoksu, hu hu 5 kk:n ikäisenä jo !


 


 

08.02.2009 tottista Pihlajamäessä


Pk-ryhmän kanssa kokoonnuttiin Pihlajamäessä parkkipaikalla. Rommin vuoro tänään oli viimeisenä.


Harjoitusohjelmassa oli seuraavia liikkeitä:



  • Kontakti häiriöllä (apuohjaajat käveli, ei leluja yms.)

  • Takapääharjoitus / kello taakse ja eteen (kontaktia joutui auttamaan kädellä eteenpäin käännyttäessä9

  • Henkilöryhmä / muutama lähestyminen ja läpimeno

  • Maahanmeno kaukana ohjaajasta / Samu apuohjaajana

  • Luoksetulo / vauhti / Samu apuohjaajana / palkkaus taakse


Hieman myös leikkiä pallolla ja haukuttamista, haukkui helpommin, mutta muuten hieman huonossa vireessä ja saattoi huomata ylimääräisen haukkumisen lisääntymistä.


***


Treenien jälkeen Rommi ja Geena pääsi yhteislenkille. Valitettavasti joutuivat lenkkeilemään remmissä, mutta hyvin näyttävät tulevan juttuun, luottavat toisiinsa jo paremmin.


Illalla olikin sitten Purinalla taas agilityä ja matkaan pääsi vain Rommi poika. Hyvin jätkä selviytyi niin radasta kuin tekniikkatreeneistä. Valitettavasti kuitenkin Rommi sai jonkinlaisen kammon puomia kohtaan (se sama puomi kuin kisoissa).


Ehti suorittaa puomin vauhdikkaasti jo kolme kertaa ennenkuin tuli ongelmia. Kesken puomin alkoi epäröimään ja puomi hieman "tärisi", jolloin toinen jalka lipesi. Nappasin äkkiä syliin, kun meinasi tippua. Sen jälkeen ei mennyt nousulankkua ylös asti, vaikka kuinka rohkaisin, joten harjoitelimme vain rauhallista ja paineetonta oloa kontaktipinnalla.


Vuoron päätyttyä kätiin läheisellä pellolla Rommin kanssa ja siitä sitten kotiin.

sunnuntai 8. helmikuuta 2009

07.02.2009 treenit Heurekalla


Pablo jäi Riston hoiviin lepäämään, kun me Inkan ja Rommin kanssa lähdettiin Heurekalle treeneihin. En ottanut Pabloa mukaan myöskään sen takia, että treenien jälkeen ajattelin mennä Sipooseen lenkille ja kävimme perjantaina töiden jälkeen koko porukalla samassa paikassa lenkillä ja selvästi mielestäni Pablo alkoi väsyä, vaikka valitsin lyhyimmän reitin.


Pia olikin jo paikalla ja samaan syssyyn Pian kaveri Tiinakin tuli paikalle kolmen mali uroksensa kanssa. Pia ei varottanut etukäteen yhtään, mutta näin saimme hyvää häiriötä niin Inkalle kuin Rommille, kun Tiinan malinoisuros oli siinä lähellä koko meidän harjoituksen ajan. Tiina vaikutti helposti lähestttävältä ja ihan mukavalta ihmiseltä.


Sain myös täyskäännökseen Tiinalta neuvoa ja antoi kommentillaan ihan hyvän huomion, jota aikaisemmin en itse edes ole tajunnut tai kukaan sanonut. Lisäksi tähän vaikuttaa myös lukemani Tie Tottelevaisuuteen kirjan neuvo. Eli mun toinen jalka jää liiaksi taakse ja koira joutuu sen kiertämään, tulee turhaa väljyyttä. Toki, jos Rommi olisi oikein nopea ja sähäkkä käyttömali niin mun jalasta tuskin haittaa olisi, mutta kun ei ole niin tässä ihan hyvä pointti.


Paikalla oli ihan hirveästi häiriötä, autoja tuli kokoajan. Lapsia lähes jokaisessa autossa ja niitä miehiä kanssa. Itse olin hieman hermona ja se näkyi hieman koiran säheltämisenä perusasennoissa. Rommi kuitenkaan ei kuulemma kiinnittänyt mitään huomiota muihin kuin minuun. Ihan treenien lopussa katseli ihan hiljaisena ja tarkkaavaisen autosta kun ohituskoululaiset tai mitä ne nyt oli, harjoittelivat meidän edessä (auton luukku auki).


Tiinaan suhtautui hyvin ja oikeastaan noin avoin ei ole koskaan ollut kenellekkään ensitapaamisella pitkään aikaan. Tiina sai jopa Inkan ja Rommin pienellä ärsytyksellä haukkumaan käskystä. Välillä tuntuu, että Inka on joissain asioissa aika älykäs kun siltä vaan vaaditaan, sen huomaa, kun sillä lamppu syttyy.


Inka olisi saanut myös leikkiä Tiinan nuoremman uroksen kanssa, mutta ei siitä mitään tullut. Meidän Inka on rasisti ja kiukkuinen akka, vähän näkyi myös epävarmuutta eli ei tykännyt innokkaasta kosijasta. Sulon kanssa kyllä oltiin ihan sopuisia, mutta kunnon leikkiä ei saatu aikaiseksi. Inka oli myös hyvin hämillään kun Pia ja Tiina heittivät sille lunta, jotta olisi ottanut kopin, vähän oli sen näkönen, että mitäs te mua pommitatte, voi pientä, pari onnetonta yritystä teki saadakseen lunta suuhun ja kovasti tytöt kehui.


No itse treeneihin:


Rommi


- Paikallaolo avo / Rommi, Sulo ja Eps / Tiina jäi näkyville ja Pia sekä minä piilossa / Rommi meni maahan vasta toisella käskyllä / hyvin pysyi, ei näyttänyt kovin levottomalta, mutta olisi voinut olla paremmin ryhdissä



  • Tunnari / sähellys, otti väärän, vaihtoi oikeaan ja toi hyvin, mutta edessä mälväsi ja minä lähdin mukaan / ei pitoharjoituksia samaan yhteyteen vielä, heti pois kapula vaan

  • Täyskäännös / kolmas oli parempi / kontakti parempi / ohjaaja harjoittelee ilman koiraa, pois ns. taka-askel

  • Seuraaminen, muutama askel, ei käännöksiä / oikein hyvä, kontaki ok

  • Seuraaminen, kello lumpaankin suuntaan / välillä oikein hyvin, mutta sitten liikayrittämistä, jopa kiersi peruuttamalla mut kokonaan ympäri, tosi liikkis, vaikka ei ollut tarkoitus / täytyy olla nopeampi itse ja vahvistaa vain sitä oikeaa suoritusta (apuohjaaja)

  • Kaukokäskyt / Ok, palkkaan menemällä viereen / takapalkalla ei toimi / jos koira menee vinoon maahan, mene itse vinosti toiseen suuntaan niin, koira korjaa kun nousee istumaan / hieman jalkaa eteen, että menee sivulta suoraan maahan

  • Luoksetulo avo / pakko ottaa läpi, otti häiriötä ja hidasti /pysäytyksellä ok, mutta hieman pysähtyy vinoon, oma ääni loppuluoksetulossa liian kimeä

  • Ruutu / Pia vei namit, ensimmäinen meni mun sähellykseksi häiriön takia ja koira ei tiennyt mitä oltiin tekemässä / tulee luokse ruudusta kovempaa kuin menee sinne, menee kuitenkin laukalla ruutuun


Inka



  • Seuraaminen (yksi askel) / vaaditaan oikea paikka / vähän protestoi kun palkkaa ei kuulunut ja alkoi turhaantua, mutta jatkoin vaatimista ja sieltähän se oikea paikka tuli

  • Ruutuun / Pia vei pallon ja leikkiä pallolla

  • Seuraaminen kello / aika hyvin, välillä menee liikaa taakse, vaaditaan oikea suoritus

  • Kaukot / takapalkan kanssa nousee paremmin / häiriön vuoksi pitää olla ihan edessä / Maahanmeno sivulta suoristettava, alkuun kokeilen hieman laittaa vasemman jalan aavistuksen edemmäs

  • Luoksetulo, suoraan sivulle


Leikkiminen sujui jo paremmin häiriöstä huolimatta ja suuntaus oli ihan hyvä.


*****


Kävimme treenien jäkeen tosiaan siellä Sipoossa lenkillä ja tehtiin nyt pidempi lenkki kun Risto hoiti Pablon lenkityksen.

05.02.2009 Pablolla fysioterapia


Kävimme Tamaralla torstaina fysioterapiassa ja kuten arvelin siellä oli lavan alueella syvällä revähdys. Pablo oli kuitenkin ihan hyvässä kunnossa muuten, lihaksisto kevyttä, mutta tasapainossa ja sitä on siellä missä pitääkin sekä elastisuus ihan hyvä. Joten nyt vaan pidetään sairaslomaa pari viikkoa agilitystä.


Päätin samalla jättää seuraavat agiliykisat väliin, koska haluan saada myös mielialan nousemaan harjoituksissa ennenkuin lähdetään kisaamaan.

04.02.2009 Tuusulassa lenkillä


Tänään lenkkeiltiin koko lauman kanssa Tuusulassa ja mukana matkassa oli Satu nahkatyttöjen kanssa. Voi kun teki taas koirille hyvää nähdä kaverit ja Rommi sai painaa täysin ilman mitään paineita aivan kuten halusi.


Matkalla törmättiin vielä Liisaan ja hänen nahkoihinsa. Harmi vaan kun Liisan uros ja meidän pojat eivät oikein vapaana pysty lenkkiä kiertämään yhdessä. Oli niin tyhmän tuntuista kun toinen joutuu menemään toiseen suuntaan. No tälläistä tämä on, vaikka mitään murinoita ei koirien kesken vaihdettukkaan.


****


Treenirintamalla ei ole tehty muutakuin harjoiteltu omalla pihalla Inkan kanssa Suksin ohjeiden mukaan ja poikien kanssa jotain pientä siinä sivussa kanssa.

03.02.2009 Inkalle antibiotit


Omalta eläinlääkäriltä soitettiin eilen, että Inkalla on kuitenkin viljelystä löytynyt virtsatulehdus, joten saimme 10 päivän antibioottikuurin.


Kävimme tänään myös lenkillä koko porukan voimin tuolla Vantaan joen ympäristössä. Harmillista, että vain yhdessä kohtaa pystyin päästämään koirat pellolle kirmaamaan, muuten täytyi huomioida hiihtäjät ja muut koiran ulkoiluttajat sekä hevoset.

01.02.2009 Petikossa tottista


Tänään oltiin Rommin kanssa Petikossa Maneesissa treenaamassa pk-ryhmän kanssa. Alkuun viritimme kentälle kehänauhan etureunaan ja Ruudun sekä viritimme videokameran käyttöön tai siis Marjaana ja Samu viritti kameran. Tämä oli meille ensimmäinen kuvaaminen tottistreeneissä. 


Maneesissa oli aika lailla hevosen lantaa (lue paskaa) ja hienoisesti alkuun haju oli kovin voimakas. Oli mielenkiintoista nähdä kuinka koiramme reagoivat. Rommi on kerran aikaisemmin ollut maneesissa (v. 2007) ja silloin hajut häiritivät kovasti. Silloin olimme Scy:n pk-toimikunnan järjestämällä tehotottispäivällä Vierumäellä. Koskensalon Marko laittoi meidät harjoittelemaan seuraamista niin, että mulla oli käsi koukoussa ja nyrkki lähellä olkapäätä ja nami kädessä sekä suurimman osan ajasta hän opetti meitä leikkimään tai sanotaanko, että piti ohjaajan liikkeessä niin, että ohjaajan jalat oli täysin muussia Nolostunut.


Kun otin Rommin autosta niin se oli hiukan hermostunut. Sen näkee siitä, että se taas haukkuu. Tämä kun oltiin niin hyvin saatu karsittua. Johtunee arjen konflikteista, joten en ole siitä vielä kauhean huolissaan. Se saadaan kyllä pois !


Ihan ensimmäiseksi otimme paikallaolon Geenan ja Rommin kanssa. Samu toimi liikkeenohjaajana ja tarkisti myös Rommin ns. pallit. Rommi hieman vajosi ennen maahan käskyä, joten tavallaan näyttää kun olisi ennakoinut tai vajonnut maahan. No siihen puututaan myöhemmin ja taisi hajut vähän kiinnostaa. Nyt harjoituksen tavoitteena oli kestää minun poistuminen maneesista. Kävin kerran palkkaamassa, mutta muuten oli erittäin hyvin ja nousi istumaan perusasentoon ihan hyvin.


Rommi oli ensimmäisenä vuorossa yksilöharjoitukseen, jonka aloitimme lyhyellä seuraamisella. Kati toimi meille liikkeenohjaajana koko harjoituksen ajan. Hieman Rommi poikitti vahvasti, johtuu ilmeisesti siitä, että minä torvi olen viikon lenkeillä harjoittanut sitä palkkaamista oikealla kädellä namilla, kun on pitänyt ihmisiä tai koiria ohittaessa kontaktin minussa. Muuten videolta katsottaessa olin erittäin positiivisesti yllättynyt miten hyvältä seuraaminen näytti, kontakti pysyi hyvin, lukuunottamatta toisen käännöksen jälkeen. Muut huomioivat, että kyttäsi mun vasenta kättä eli sen vuoksi kontakti herpaantui. Videolta paljastui myös muutama hyvä seikka ohjaajasta, joka kerrankin katsoi eteensä ja piti vasemman käden oikeassa asennossa, olisikohan ollut käsi siteessä helpompaa tönköttää sitä kropasta irti Nauru !


Luoksetulon pysäytys sujui mielestäni ihan hienosti, pysähtyi nopeasti ja oli tarkkaavainen, paska ei häirinnyt ja kokoajan liikkeiden välissäkin hyvin iloinen ja ohjaajakin näytti ihan nauttivan tilanteesta, kun katsoi videolta.


Noudossa piru parka pääsi varastamaan. Tuon kun Suski näkisi niin voi voi, että tulisi sanomista. No uusinta yritys oli aikas hieno, olin suu messingillä pitkään. Jätkä malttoi odottaa käskyä hyvin, vauhti kapulalle hyvä, ehkä hieman paremmin olisi voinut ottaa kapulan, mutta otti sieltä paskan keskeltä kuitenkin yhtään epäröimättä ja ote ei ollut mitenkään huono, palautti laukalla ja hyvin eteen. Sivulle ehkä aavistuksen voisi tulla suorempaan, jos muistan oikein, täytyy vielä tarkistaa videolta, kun joskus saan sen.


Kaukokäskyt otin kisamatkaa lähempään, mutta ei se kovin paljoa lyhyempi matka ollut. Hyvin nousi ja ilme erinomainen koko ajan. Hieman katseli liikkeenohjaajaa jokaisella kerralla kun antoi käsimerkin, liikkeenohjaaja seisoi koiran sivulla, ei takana.


Loppuun otin sitten ruutuun lähetyksen, vauhti tyypillistä Rommia ja vapautus ruudusta luokse. Tosi hieno koira, aivan mahtava fiilis !


Treenien jälkeen ajoimme Keravalle Marjaanalle ja Samulle katsomaan tottistreenit videolta. Paljon tietysti oli virheitä, mutta pidin kovasti Rommin vireestä ja iloisesta ilmeestä koko harjoituksen ajan.


Rommi pääsi myös sisälle taloon ja käymään pihamaalla. Käyttäytyi oikein malitillisesti, vaikka kuulikin perheen omat koirat ja Geenakin oli samassa tilassa. Alkuun Rommi oli portin takana keittiössä, mutta vähitellen Geenan kanssa samassa tilassa. Pyrimme toki, ettei synny mitään mustasukkaisuus kohtauksia kahden kuumakallen kesken, vaikka toinen tyttö onkin. Rommikin pääsi kunnolla tutustumaan Samuun ja Marjaanaan samalla. Voi vitsi, että se osaa olla liikkis, sopi niin hyvin kalustukseen, että Marjaana sanoi, että täytyykö heidänkin hankkia tuollainen pehkoliini tänne, kun sopii niin hyvin, he heee !


*****


Illalla vielä Pablon ja Rommin kanssa Purinalle agilityyn. Pablo oli kovin nihkeä ja jäi paljon jälkeen. Pyysinkin Susannaa katsomaan Pablon hyppyä ja todettiin, että se käy puoliteholla ja arastaa hyppäämistä. Esteet olivat nyt maxi korkeudella, vähitellen tuo epämukavuus näkyi sitten muutenkin eli kun Susanna yritti näyttää minulle miten hyppää, niin ei suostunut liikkumaan ollenkaan ja alkoi sitten muutenkin paineistua, joten vein Pablon autoon. Ennen kotiin lähtöä tehtiin parin esteen sellainen pieni iloinen juttu, ettei koiran mieliala jäisi niin negatiiviseksi.


Rommi vuorostaan oli ihan onnessaan. Jopa rata meni erinomaisesti ja tekniikkapuolella treenattiin keppeille sisääntuloa, rengasta, puomia ja pussia. Renkaan kummallakin puolella edessä ja takana oli hyppy ja harjoittelin niin, että juoksin vierellä sekä jätin Rommin sinne toisen esteen taakse ja vedin renkaan läpi niin, että olin itse sen toisen hypyn takana.


Samalla radalla oli 2 - 3 muuta koiraa, mutta niihin Rommi ei kiinnittänyt mitään huomiota. Oli hyvin keskittynyt koko hommaan. 


*****


Muuten viikonloppu lähinnä meni usean lenkin tiimoilla, kun vein Rommia suurimmaksi osaksi aikaa yksin ulos. Remmilenkit sujuivat oikein mallikkaasti kun liikuimme muualla kuin omalla reviirillämme.