28.11.2007 tottista kotona

Samoja puuhasteluja taas illalla, kapulaa taas kerran Inkalle ja Rommille.

Inkan kanssa kontakti harjoitusta niin, että istuin itse sohvalla. Takapääharjoitusta ja käännöksiä sekä eteentuloa metrin parin päästä.

Rommin kanssa otettiin myös yksi luoksetulon pysäytys eteisessä (Rommi pysähtyy oikein liukumalla), kaukokäskyjä, maasta seisomaan nousemisharjoituksia, takapääharjoituksia, eteentuloa, käännöksiä paikallaan yms. !

Pablo harjoitteli kovalla innolla "viekkuun" käskyllä parin askeleen seuraamista, kaukokäskyjä ja takapäänharjoituksia. Muutama luoksetulo suoraan mun takana olleelle palkalle (käsky "kom") !

Muuten sitten tulikin vaan töiden jälkeen juoksutettua koiria narupallojen perässä metsässä ja illalla oltiin puolentoistatunnin remmilenkillä.

26. - 27.11.2007 tottista kotona

Tarkoitus oli mennä Viilariin Pian kanssa tottistelemaan, mutta Pia pääsikin eläinlääkäristä jo aikaisemmin ja näin ollen pääsi kentälle sen verran aikaisemmin, että en ollut vielä itse valmis lähtemään, kun pakkomielteen tavoin mun piti taas samaan aikaan tuijottaa Mcleodin tyttäriä televisiosta.

Harjoittelin sitten illalla olohuoneessa käännöksiä, kontaktia ja kapulan pitämistä Inkan kanssa. Samoin Rommi harjoitteli kapulan nostamista eri kulmista ja käännöksiä. Pablon kanssa tehtiin myös jotain pientä.

Tiistaina vein Inkan Isälle päivähoitoon. Kätevää kun neiti pääsi aamupäivällä ja iltapäivällä lenkkeilemään ja kävin töiden jälkeen sitten noukkimassa tyttösen kotiin. Inka sai jäädä hetkeksi yksin kotiin naudanmahapalaa mutustelemaan, kun vein jätkät ulkoilemaan. Kotiin palattuani pääsivät sitten koko porukka omalle pihalle ihailemaan maisemia.

 

 

25.11.2007 Jälkeä Sipoossa

Rommilla oli tämänvuoden viimeiset ohjatut treenit Sipoossa.

Merita teki Rommille jäljen, jossa oli kaksi kulmaa ja kahdeksan keppiä, jana meni ihan kivasti ja otti jäljen ylös oikeaan suuntaan, ensimmäinen kulma hyvin ja samoin toinen kulma. Jäljestäminen itse oli erittäin hyvää, nenä pysyi hyvin maassa ja pysyi hyvin jäljen päällä (ei siis namia ollenkaan) ja Ykän mukaan vauhti oli hyvää, tälle koiralle se optimaallinen, ei saa olla yhtään nopeampi tai hitaampi. Parasta kuulemma oli Rommin jäljellä pitämä vauhti ja sen kiinnostus itse jälkeä kohtaan. Tähän kuulemma on hyvä lopettaa ja Rommin on jäätävä tauolle. Olen samaa mieltä, niin hyvin se meni.

Rommi oli iloinen tuodessaan kepit, häntä heilui iloisesti sekä lähti hyvin jatkamaan kepiltä, hieman tekee jännän kaarroksen, mutta palaa aina siihen kohtaan mistä nosti kepin. Kahdeksasta kepistä nousi vain 6 keppiä, mutta siitäkin huolimatta olen tyytyväinen, kaksi keppiä jäi aivan peräkkäin, niiden välillä oli ehkä 15 - 20 metriä, ei reagoinut kumpaankaan ollenkaan, viisi ensimmäistä löytyi hyvin ja samoin se viimeinen. Ykän mukaan ei saanut niistä kahdesta kepistä hajua, tuulella asiaan vaikutusta ja ensimmäinen keppi oli jännästi vähän mättään takana eli tuollaisen takia saattaisi jäädä koulutustunnus saamatta, mutta Ykä sanoi, että mun ei tossa tilanteessa nyt kannattanut jarruttaa liinasta, koska muuten se piti jäljestä hyvää huolta ja sen työskentely oli koko sen jäljestyshistorian parasta :o). Ongelmahan tähän asti on ollut juuri tuo, että kepit ovat olleet niin paljon tärkempiä ja motivaatio itse jälkeen liian heikko.

Saatoin myös iloita siitä, kuinka se ei reagoinut pätkääkään autojen lähettyviltä tulleesta äänensorinasta. Metsässä oli jonkinlainen kilpailu, ei hajuakaan lajista, mutta maastossa liikkui muutama ryhmä ihmisiä kävelysauvojen kanssa ja heillä oli kait yhdellä aina kilpailunumero. Ehdotin, että olisko kävelysauva suunnistusta ;o) !

Nyt sitten Rommi jää ansaitulle tauolle ja keskittyy esineruutuun ja tottelevaisuuden harjoitteluun.

24.11.2007 Esineruutua Rajamäessä ja jälkeä Kivistössä

Aamulla lähdettiin Rajamäelle jäljestämään Katin kanssa, mutta noin viisi kilometriä ennen Rajamäkeä meidät yllätti talvi. Koko alue oli aivan valkoinen lumesta, se sitten siitä jäljestä. Mukana oli siis Inka ja Rommi sekä Katin Geena.

Teimme sitten kanssa kolme esineruutu kaistaletta, noin 10 x  50 metriä. Inkalle tällä kertaa näytettiin jokainen esineen vienti. Inka oli innoissaan ja vauhti oli mukavaa, luovutti käteen asti ja hommasta jäi hyvä maku. Loppupalkkana patukka.

Rommin suoritus vuorostaan ei ollut lähellekkään saman veroinen kuin eilen. Ensimmäinen lähetys oli lupaava, mutta esine ei meinannut nousta, ei niin millään, mutta lopulta saatiin homma toimimaan ja palkkasin vaan kehuilla ja tuntui kuin Rommi olisi ollut tohkeissaan kehuista, mutta seuraava lähetys ei tuottanut tulosta, irtosi kyllä, mutta mitään ei noussut. Homma meni peräti lopulta sijaistoiminnolle eli haisteli jälkiä yms. vastaavaa. Oikeastaan ainoastaan se, että mä kävin itse ruudussa tuotti tulosta. Varsinkin viimeisen kaistaleen kanssa tehtiin hommia aikatavalla. Kati sanoikin, että oli ihailtavaa, katsoa kuinka mun maltti piti ja hain sieltä lopulta sen onnistuneen suorituksen. No täytyy kyllä itsekkin sanoa, että jossain matkan varrella sitä malttia on tullut lisää. Lopulta palkkasin sitten namilla ja Frisbeellä kolmannesta esineestä. Hyvin se Rommi kestää tuon "paukuttamisen", sijaistoiminto ei ole tietenkään mitenkään hyvä juttu, mutta viimeisen onnistuneen luovutuksen jälkeen leikki oli vapautunutta.

Geenan suoritus olikin aivan mahtavaa katsottavaa, tuohon kun mekin päästäisi :o) !

Inkan ja Rommin vatsa tuntui olevan hieman sekaisin, lähinnä varmaan Riston tuomien herkkujen vuoksi, on naudanpalalihaa ja karitsan jauhelihaa sekä kananmaksaa. Vähän huono juttu Rommin huomista jälkitreeniä ajatellen.

Päätimme sitten palata pienen lenkkeilyn ja kaupassa käynnin jälkeen takaisin kotiinpäin jäljestämään ja kävimme Kivistössä tekemässä Inkalle sellaisen 326 askeleen pituisen jäljen, jossa oli kuusi keppiä (keppien alla tulitikkukoteloa hieman pienempi muovirasia) ja yksi kulma. En antanut jäljen vanheta kovin kauaa, kun en osaa arvioida kuinka tämä ilma vaikuttaa jälkeen. Otin myös ensimmäisen kerran janan, siis noin metrin päästä lähetyksen. Inka otti jäljen hyvin ja 5 ensimmäistä keppiä ilmaisi maahanmenolla ja viimeisen ilmaisi lähinnä puolittaisella maahanmenolla, kulmasta suoriutui hyvin, suurempia kaarroksia tekemättä. Oikein mukava suoritus, loppupalkkana kissanruokaa ja Inkan punainen "jälkipatukka".

Geenan jälki ajettiin Inkan jälkeen ja se oli mielestäni alokasluokan jälkeä vastaava. Geenakin suoriutui jäljestään oikein hyvin.

Jäljestyksen jälkeen suuntasimme vielä ampumaan koko porukalle. Inka suhtautui kuten ennenkin, joten mun helpotus oli suuri, sen edellisen Kivikon kentän jälkeen. Kolme laukausta, katsoi äänen suuntaan, mutta reagoi vähemmän viimeisellä laukauksella. Pystyi myös toimimaan antamieni käskyn mukaan ja söi namia halukkaasti sekä loppuun leikki patukalla aivan vapautuneesti. Olen onnellinen vai miten sen voisi sanoa :o). Rommille ammuttiin kaksi laukausta seuraamisen yhteydessä ja kaksi paikallaolon yhteydessä, seuraamisessa ei reagoinut ollenkaan, paikallaolossa ennen ampumista liikutti toista korvaansa :o) ja ampumisen aikana kiinnitti katseen äänen suuntaan, mutta kroppa ei liikkunut, pysyi rauhallisena ja toisen laukauksen aikana oli vielä maltillisempi. Muutenkin se oli tosi suloinen siellä kentällä, hieman lievitti sitä esineruudun pettymystä.

Illalla käytiin koko porukalla Purinalla, mutta en saanut kuin Rommin kanssa onnistuneen kokonaisuuden. Pablon suoritus ei oikein tänään ollut vakuuttava. Puomi tuntuu olevan Pablosta todella epämielyttävä, ei mennä kuin remmissä. Viime kesään asti sillä ei ole koskaan ollut ongelmia esteiden kanssa vaan se on ollut varma suorittaja, toki kontaktit on voineet "kolahdella", mutta mitään epäröintiä ei ole ollut. Pablo on aina rakastanut Purinalla oloa, mutta nyt yrittää väistää puomia minkä kerkii ja samalla se näkyy sitten kaikessa. Heti kun pääsee puomista kauemmas, niin alkaa palautua ja saatiin peräti nähdä hienoa seuraamista, mutta nyt näyttää, että joudun peruuttamaan itsenäisyyspäivän kisan ja jättämään Pablon joksikin aikaa tauolle. Ounastelen myös, että sillä voi olla kesäisestä puomilta putoamisesta ja Keravan hallilla sattuneesta puomilta putoamisesta selässä tai yleensä takapäässä häikkää, annan nyt olla jonkin aikaa levossa ja käytän sitten tutkittavana. Arjessa ei tuota ongelmia, mutta niinhän se ei viimeksikään näkynyt kuin hyppyissä, kun sillä oli selässä/lantiossa ongelmia.

Inkalla oli ongelmia  lähinnä muiden mennessä hallin toisella kentällä agilityä ja samoin Satun Safi ja Fani tuntui olevan kiinnostavimpia kuin minä :-( , osasyynä varmaan myös eilisen ja tämänpäivän aktiviteetit !

Pablo harjoitteli agilityn lisäksi:

• Seuraaminen "viekkuun" käskyllä ympyrää ja lyhyt suora (hyvä kontakti, seuraaminen väljää)

Saatiin me kuitenkin Inkan kanssa harjoiteltua seuraavia liikkeitä:

• Ruutu
  
• Takapääharjoitus oikealla jalalla vasemmalle
  
• Tokohyppy suorapalkalla
  
• Liikkeestä istumista
  
• Muutama eteentulo läheltä
  
• Lyhyttä seuraamista (juuri seuraamisen aikana kiinnosti muut koirat liikaa)
  
• Agilityesteitä ja pieniä radanpätkiä (puomia, esteitä, putkea, A-estettä, keppejä)

Rommin harjoitukset:

• Ruutu (ensimmäinen lähetys huono, toinen parempi, seisoi myös käskystä)
  
• Luoksetulo (ensimmäinen vino, ei palkkaa, toinen parempi, josta palkka)
  
• Seuraaminen, käännökset ja täyskäännös (mun liikkumisessa parannettavaa)
  
• Tokoeste pysäyttämällä (2) (pysäytys onnistui, viereen siirtymisessä hieman etujalat liikkui)
  
• Hyppynouto matalalla esteellä (2)
  
• Nouto (1)
  
• Luoksetulo pysäyttämällä "seis" komennolla ja heittämällä lihanpalan Rommin taakse, pysähtyi oikein jarruttamalla :-), hauska mies ! (1)
  
• Tuijan avustamana nouto kapulaa heittämällä meidän välillä, Rommi sai varastaa, palautus laukalla, oikein hyvä (1)
  
• Tuijan avustamana nouto niin, että heitin kapulan Tuijan lähelle ja Tuija päästi Rommin kapulalle, laukan nosto vaati mun peruuttamisen
  
• Agilityesteitä (A-este, puomi, hyppyesteet, kepit, putki yms.)

Olin treenit suunnitellut etukäteen, mutta jotenkin oli tänään tuo järjestelmällisyys kadoksissa, puhti itseltä poissa.

Iltalenkki tehtiinkin Satun kanssa läheiseen koirapuistoon, jossa porukka sai hetken leikkiä keskenään. Inka oli aivan onnessaan, näkihän hän lemppari ystävänsä.

23.11.2007 Jälkeä Tuusulassa ja esineruutu

Pidin tänään vapaapäivän töistä ja koko päivä menikin koirien kanssa puuhastellessa. Heti herättyäni ajoin Tuusulaan ja tein Inkalle jäljen pellolle. Alku sivutuuleen ja loppu myötätuuleen, pelto oli melkoisen kostea ja paikoittain vetinen. Vettä tihkutti heikosti taivaalta ja sää oli muutenkin aika kolea, jälki vanheni noin 20 - 30 minuuttia.

Jokaisella askeleella oli namipala ja jäljellä oli nyt ensimmäinen ihan kunnollinen kulma. Mittaa jäljelle tuli noin 320 askelta. Inka työskenteli aika kivasti ja söi melkein jokaiselta askeleelta, mutta vieläkin muutamia nameja jäi pellolle. Nyt on selvästi kuitenkin alkanut jo ottamaan kunnon rytmitystä, eikä pyri ylittämään toista jalkaa sekä nenä pysyy maassa. Muutamaan otteeseen otti hieman läheltä tulleesta metelistä häiriötä (jokin metallista lähtevä ääni, en tiedä mikä). Kulma onnistui oikein mallikkaasti, huomasi heti, ettei jälki jatku ja etsi maltillisesti lähtemättä jäljeltä, mihin suuntaan se jälki jatkuu. Loppuun olin jättänyt kepin, lähestyessä keppiä noin 5 metrin matkalta Inka ei ottanut enään namia askelilta, kepin ilmaisi istumalla, no heh !

Palkaksi sai hieman koiranmakkaraa rasiasta ja heittelin Inkalle Frisbeetä !

Seuraavaksi ajoin hieman toisaalle tekemään Rommille jäljen metsään ja jäljen vanhenemista odotellessa kävimme lenkillä. Jäljelle tuli mittaa noin 400 - 500 askelta, kulmia kaksi kappaletta ja keppejä 9 kappaletta, en tarkalleen tiedä kuinka kauan se vanheni, varmaan noin 45 minuuttia. Jana oli noin viidentoista metrin päässä. Janalta lähti noin 10 metriä hyvin, sen jälkeen kaarsi hieman takajälkeä kohden, mutta tavoitettuaan jäljen, lähti oikeaan suuntaan, ensimmäinen keppi nousi hyvin nihkeästi, jouduin jarruttamaan, mutta loput kepit toi hyvin, kaikki siis ilmaisi (kepit olivat käyttämättömiä, ainoastaan taskussani ennen jäljen tekoa hieman yli puolituntia). Ensimmäinen kulma oli lähellä kahden polun risteämää, onnistui hyvin, toisen kulman olin tehnyt aika ikävästi, kun tuli tie vastaan, jota en halunut ylittää, joten aikalailla vaikea siitä tuli kun jouduin hieman tekemään sellaisen mutkan jota en olisi halunut tehdä, muutenkin risteäviä polkuja oli keksipätkällä suunniteltua enemmän.

Alkumatkan Rommi jäljesti todella hyvin, hyvä vauhti ja nenä pysyi tiukasti maassa, ensimmäisen kulman jälkeen hieman seikkaili jäljen päällä, taaskin tuulella oli vaikutusta, seuraavan kulman jälkeen tilanne oli sama, olin merkannut jälkeä aika vähän, mutta itselleni se oli vaan hyvä, luotto kasvoi koiraan, vaikka se hieman taas tuntui tekevän siksakkia jäljen päällä. Aivan lopussa se jäljesti taas hyvin. Loppupalkkana koiranmakkaraa ja "samoilua" metsässä.

Olin Rommiinkin erittäin tyytyväinen, aina keppiä tuodessaan sen häntä viuhoi iloisesti ja halukkaasti jatkoi matkaa, joten nyt näyttää ihan kivalta. Ollaan selvästi kuitenkin edistytty esim. polkujen ja metsäteiden ylitykset eivät tuota enään ongelmia.

Jäljestyksen jälkeen ajoin hieman tietä eteenpäin ja kävimme ajotien toisella puolella lyhyellä lenkillä. Sen jälkeen vaihdoin taas paikka ja tein esineruudun, melko leveän. Rommin kohdalla talloin vain ruudun reunat ja jätin ruudun taakse viisi pientä esinettä, joihin en ollut itse ollenkaan koskenut, olivat siis muovipussissa, josta pudotin ne. Itse ruutu jäi tallomatta ihan epähuomiossa, esineiden heiton jälkeen vaan yksinkertaisesti unohdin. Rommin palkkasin kuten Ykä viimeksi neuvoi eli kehuin vain kahden ensimmäisen aikana ja kolmannella sitten oikein superkehut ja namia sekä loppuun frisbee. Toisella lähetyksellä hieman epäröi ja kääntyi muutaman mertin päässä katsomaan, mutta parilla uudella käskyllä eteni. Tasaista työtä, noin 20 metriä ravia ja sitten siirtyy laukkaan, palauttaa hyvällä vauhdilla, vielä kun saisi lähtemään vauhdilla heti lähetyksen jälkeen (ennen lähti alusta asti hyvällä vauhdilla, mutta jo pitkän aikaan on tehnyt tälläisellä kaavalla hommia). No näin tällä kertaa, sama se mikä se tyyli, kuhan hakee :o) !

Ennen Inkan vuoroa tallasin ruudun ja laitoin yhden esineen lähemmäs. Yritin lähettää Inkan ensimmäiselle suoraan, mutta jouduin sitten käymään ottamassa hajun esineestä. Hajunoton jälkeen lähti hyvällä vauhdilla ja toi reippaasti takaisin esineen. Palkkasin ensimmäisestä namilla ja lähetin uudelleen. Haetutin vielä toisen esineen ja sitten patukkaleikki palkaksi.

Viimeisenä oli sitten Pablo, jonka esineruutu olikin sitten oikein mielenkiintoinen. Kaikkien kolmen kanssa teen ensiksi rutiinin ennen ruutuun lähetystä ja sen esineen Pablo toikin valtavalla innolla. Ensimmäinen lähetys ruutuun onnistui, mutta kääntyy noin 20 - 30 metrissä ja lähtee viipottaa ruudun toista reunaa kohden, no käytiin ottamassa haju suoraan edessä olevasta esineestä ja sen jälkeen lähti hyvin, mutta taas kääntyi ja jouduin pyytämään takaisin, uusi lähetys, joka onnistui, mutta eihän se lähtenyt sinne minne osoitin, vaan haki ruudun toisesta reunasta aivan kulmasta takaata esineen. Seuraavalla lähetyksellä suuntasi koko ajan sinne toiseen reunaan eikä edes taakse. Käytiin ottamassa taas hajua keskellä olleesta esineestä, ei vaan onnistunut, ohitti puolessa välissä olleen esineen useampaan kertaan, ei reagoinut siihen mitenkään, vaikka seisoi vieressä, varpaat koskivat melkein esinettä. Lopulta rupesi passivoitumaan, mutta päätin etten anna periksi, me haetaan se, vaikka joutuisin lähettämään aivan vierestä, tästä tilanteesta ei kyllä kiemurtele pois. No tosiaan lähetinkö lopulta kahden metrin päästä ja nousihan se. No sen jälkeen annoin jätkän olla mukana kun keräsin ruudun merkit.

Lopuksi päästin koirat juoksemaan lähellä olevaan metsään, puhdistuivat sammaleessa oikein kivasti, joten ei kotiin päästyä tarvinnut viedä suihkuun mäntysuopapesuun.

Illalla vielä harjoiteltiin noutokapulan pitämistä, kaukokäskyjä, luoksetuloja ja muuta pientä puuhastelua. Rommin kanssa otin sisällä myös kaksi luoksetulon pysäytystä ja pysähtyy tosi näppärästi.

21.11.2007 laiskottelua ja pientä puuhastelua

Jotenkin olen aivan hirveän väsynyt, treenit on jääneet vähemmälle ja ollaan keskitytty enemmänkin remmilenkkeilyyn. Pablo on mielissään ja kyllä se Rommikin pitää pitkistä parituntia kestävistä lenkeistä, mutta tuo Inka ei sitten yhtään, se rakastaa vaellusta metsässä vapaana tai lähimetsässä juoksentelua Rommin kanssa.

Hieman olemme tämän viikon aikana maanantaina ottaneet Rommin ja Inkan kanssa liikkeestä istumista ja lyhyttä seuraamista, Rommilla pääpaino kontaktissa. Eilen otin taas myös Rommilla ja Inkalla seuraamista ja liikkeestä istumista sekä Rommin kanssa luoksetuloa. Tuntuu kun Rommi olisi kokonaan unohtanut tuon liikkeestä istumisliikkeen, Inkalta sujuu ihan näppärästi, mutta Rommi arpoo seisomisen ja maahanmenon välillä ja välillä jolkottaa mun vieressä, lähinnä se on myös hämillään, koska otan sitä liikettä vähän vapaamuotoisemmin kuin aikaisemmin. No kyllä se tästä !

Pablon kanssa ei olla sitten tehty sunnuntain jälkeen mitään treenijuttuja, mutta eipä sen tarvikkaan. Toivottavasti tottistreenien ohella ehtisin hieman ottaa Pablolle Purinalla muutamia esteitä, vähän vaan yrittäen korjata taas niitä Keravan hallilla syntyneitä ongelmia.

18.11.2007 Tottista Ojangossa ja metallikapulan onnistunut pitoharjoitus kotona

Aamulla oli treffit Pian ja Sulo pk. collien sekä Tessa malin kanssa Vantaalla. Inka sai myös hetken ennen treenejä peuhata Sulon kanssa, tekee ihan hyvää Inkalle hieman leikkiä vieraidenkin koirien kanssa, kun ei ole pitkään aikaan ehditty Satun ja lk. collie tyttöjenkään kanssa lenkille. Rommikin yllättäti aamulla, kun kävi moikkaamassa Piaa oikein iloisesti, ei mitenkään yleistä Rommille, meinaan näin aikuisempana se harvemmin antaa ihmisellä noin avointa ystävällisyyttä, lähinnä on ennemminkin varauksellinen.

Ensimmäisenä treeninä otimme koirille vinoesteen:

Rommi:

• Matala vinoeste narulelulla, pidän namilla vierellä
  
• Korkea vinoeste narulelulla, pidän namilla vierellä

Rommin esitys vinoesteellä tyydytti minua, korkeammalla vinoesteellä ei ongelmia ylityksessä.

Inka:

• Matala vinoeste liinassa (apuohjaaja), minä itse narulelun kanssa esteen toisella puolella

Aluksi Inka vähän varoi estettä, johtuen siitä edellisestä Viilarin kentällä tapahtuneesta useammasta esteeltä alasliukumisen takia. Saatiin päätettyä harjoitus onnistuneesti ja Inkakin tuli esteen kivasti alas asti eli ei hyppää alas liian ylhäältä.

Pablo:

• Matala vinoeste, aluksi hyvin haluton, mutta kun kuljin rinnalla niin onnistui, ylitti oikein reippaasti
  
• Nouti tällä kertaa suhteellisen hyvin, kun Purinalla ei nostanut kapulaa ylös maasta (kapula kevyempi ja suurempi maavara)

Seuraavaksi harjoiteltiin ruutua:

Pablo:

Vietiin namikippoon muutama nakki yhdessä, erittäin hyvin etenee suoraa, maahanmeno varma ja kutsusta tulee luokse ihan reippaasti. Paikan siirroissa palkkasin namilla kun tulee sivulle itse ja ottaa kontaktia.

Rommi:

Vietiin manmikippoon muutama nakki yhdessä, palattiin lähetyspaikkaan seurauttamalla temmonvaihdoilla, erittäin hyvin etenee ruutuun, vauhti ok, mutta meni ruutuun sivusta. En yrittänytkään pysäyttää seisomaan tai käskeä maahan.

Ruudun jälkeen otimme myös Rommilla maahanmenoa apuohjaajalla. Pia piti Rommia liinassa ja itse menin aika kauas, josta annoin käskyn. Palasin palkkaamaan. Toisen kerran sama juttu takapalkalla. Jo oikein muistan niin otimme 3 toistoa, lopuksi rupesi hieman ennakoimaan, joten ei voi ottaa montaa kerralla. Hieman oli hukassa uudesta palkkaustavasta.

Inka:

Vietiin namit yhdessä ruutuun, etenee suoraan ja palkkaus siis suoraan taas kupista, kutsuin luokse

Muistaakseni tässä välissä otin Rommin kanssa pienen hetken leikkiä patukalla auton vieressä. Tavoitteena oli Rommin aktiivinen toiminta niin, että Rommi tuntee itsensä vahvaksi, kaksi kahvainen patukka toimii ihan kivasti.

Seuraava harjoitus estehyppy:

Rommi:

• Noutokapulalla matalasta tokoesteestä, annoin varastaa, aluksi yritti kiertää, mutta saatiin ihan hyvä hyppy ja nouto aikaiseksi, palkkasin suoraan edestä.
  
• Muutama heittonouto laukan nostattamiseksi
  
• Hyppy, jätetään koira esteen eteen ja nami esteen taakse, tarkoituksena, että hyppy suuntaa ylöspäin, ihan kohtuullisesti onnistui, hieman kun kohotin korkeutta niin hipaisi estettä, otettiin uudelleen matalammalta

Inka:

• Vauhtinouto, kapulalla hetsaaminen, tavoite kapulan palautus laukalla, patukalla leikkimistä
  
• Hyppy liinalla (apuohjaaja), itse esteen takana ohjaamassa patukalla hyppyä, aluksi likka yritti kiertää estettä kummaltakin puolelta. Onnistui paremmin kun liikkun sen vieressä, hypyssä on aika kivasti voimaa ja viettiä. Kyllä se tästä.

Pablo:

• Luoksetulo läpijuoksuna, "kom" käsky, vapautus ja palkka mun takana kipossa

Pablon ja Rommin kanssa harjoittelin vielä luoksetulon pysäytystä (ensimmäistä kertaa).

Pablo:

• takapalkalla, ensimmäisestä luoksetulokäskystä lähti palkalle ja Pia joutui nostamaan kipon, mutta jätkä ehti vetää yhden lihapullan ja samalla kun Pia otti kupin niin Pablo paineistui aikalailla :-(. Seuraavasta lähti luokse "tänne" käskyllä (en halunut käyttää uutta "kom" käskyä tähän vielä), seisahtui heti käskystä, mutta muuttui selvästi varaukselliseksi, irtautuminen palkalle tuntui todella vaikealta, jouduin menmään itse sen kanssa sinne kun ei oikein uskaltanut enään mennä sinne, kun viimeksi puututtiin siihen "varastamiseen". Toisen yrityksen aikana sitten jo ennakoi, ei oikein toimi näin, ehkäpä parempi, jos saa mun luonna jonkin superpalkan (maksalaatikkoa ?)
  
• Viimeinen sitten läpijuoksuna "kom" käskyllä ja palkka suoraan mun takaa kiposta

Rommi:

• Yritin pelkällä Stop käskyllä ja käsimerkillä, ei onnistunut, tuli vaan kohti
  
• Seuraava yritys niin, että nostin käden ylemmäs ja annoin käskyn "seis" ja heitin pallon, jätkä pääsi vähän jyvälle asiasta
  
• Seuraava yritys menikin nappiin, "seis" käsky tehoaa stop-käskyä paremmin

Loppuun otin kaikille kolmelle eteenmenon. Rommille ja Inkalle pallolla ja Pablolle namikupilla.

Rommin kohdalla heittelin palloa auton edessä, Rommi siis autossa boxissaan. Heitin Rommin nähden pallon Pialle, joka vei sen sitten kentän laidalle, Rommi sai seurata pallon vientiä auton ikkunasta. Pian palattua otin sivulle, muutaman metrin seuraaminen ja lähetys. Hyvin lähti ja vauhdilla, mutta vinoon. Mietin, että olisi ollut hyvä nähdä videolta, että menikö sinne mihin mun kroppa ja käsi näytti vai ihanko vaan suunnisti ilman syytä vinoon. Käskystä palasi takaisin ja yhtä kovaa, hieman mentiin lähemmäksi ja uusi lähetys, vieläkin jaksoi mennä ihan hyvää vauhtia, taas aavistus vinoon, mutta nyt paikallisti jo pallon ja vapautin leikkimään.

Inkan kohdalla Pia vei pallon myöskin, mutta hieman lähemmäs ja Inkan nähden. Ihan koulutustasoon nähden kiva suoritus, lähestulkoon suoraan eteneminen ja innokkaasti. Jalkapallo tuntuu Inkalle myös hyvältä palkalta eteenmenoon, tyttönen kylläkin taisi leikki pallolla ihan itsekseen kun toi sen ensin meille. Annan tuoda pallon, mitään käskyjä maahanmenoa tai vastavaa en anna vielä ja muutenkin harjoitellaan se osuus muualla.

Pablon kanssa vietiin kippo yhdessä ja siitä sitten lähetys. Päivän paras eteenmeno, suoraan ja varmasti. Hieman oli kuitenkin vauhdissa näkyvillä tuo luoksetulon pysäytysharjoitus, koska vauhti ei ollut yhtä hyvää kuin edellisessä harjoituksessa Viilarissa, jossa se oli lähestulkoon räjähtävää (siis kun puhutaan Pablosta).

Treeneissä pääsikin vierähtämään yli kaksituntia, mutta koirat olivat vain aivan lyhyitä pätkiä kerrallaan sekä näkivät toistensa suorituksia, jospa se hieman nostaisi viettiä. Ainakin toimii Inkan kohdalla ;o) !

Ennen kotiin lähtöä käytin koirat sitten hieman pissalenkillä lähimaastossa, eipä kovasti enään jaksaneet peuhata, vaikka vapaana saivatkin olla, lähinnä jouduin siis itse liikkumaan ja koirat enemmikseen haistelivat.

Lisäys:

Illalla harjoiteltiin vielä metallikapulan pitämistä (kateuden voimalla). Istuin sohvalla lihapullat pöydällä ja pyysin Rommin eteeni pitämään metallikapulaa (kapulan keskiosa peitetty ohuelti itsekiinnittyvällä tarralla), Rommilla ei tähän asti ainakaan ole ollut ongelmia metallikapulan pitämisessä, mutta Pablo ei suostu pitämään kapulaa yhtään, suun avaaminenkin tuntuu mahdottomalta. No Rommin kapulaa pitäessä, ilmestyi Inka ja Pablo kummallekkin sivulleni. Siitä sitten siirsin kapulan Inkalle ja hitto soikoon, mikä työvoitto, otti kapulan suuhun, piti hetken ja sai palkan, siis ensimmäinen ihan kunnon pitäminen ja vielä metallikapulalla, he heee ja tein vielä pari toistoakin ja piti piti, jipiii, me ollaan aikataulussa, se lopultakin tajusi, missä se juju on !

Pablo ei aluksi suostunut pitämään taaskaan, avasin suun ja laitoin kapulan suuhun, mutta sylki heti ulos. No kun ei tullut namia niin sitten Pablokin hetken katseltuaan Inkan ja Rommin touhua, avasi suun ja piti hetken ja onnistui uudelleenkin. Kateudella on voimansa !!!!!!!!

17.11.2007 Agilityä Keravalla

Aamulenkin yhteydessä otin Rommin ja Inkan kanssa hieman tottista läheisellä asfalttikentällä. Ihan vaan seuraamista ja liikkeestä istumisharjoituksia Rommilla, muutama eteentulo läheltä ja Inkan kanssa pelkkää seuraamista laumavietillä ja lopuksi kunnon kehujen jälkeen namipalkka.

Puolenpäivän jälkeen lähdin Pablon kanssa Keravalle agilitytreeneihin. Valitettavasti ei kouluttajaa tänään ollut, olisin jättänyt kyllä väliin, jos olisin tiennyt. Pablolle ei käytännössä ole tuosta hallitreenistä oikein iloa, joten täytyy miettiä kannattaako mun enään sen kanssa sinne mennä. Täytyy Susalta kysyä, jos voisin kokeilla toisella koiralla, vaikka Rommilla. Purinalla talvella edistyimme huimasti ja Pablo on siellä niin täynnä tarmoa, joten mielestäni me mennään enemmänkin takapakkia tuolla Keravalla. Ei Pablolla mattoalustan kanssa ole ongelmia, mutta pelkään näiden harjoitteiden vaan hidastavan sen menoa ja tekevän siitä varovaisemman. Tänäänkin tapahtui yksi pahan näköinen jalkojen lipsahdus, ei se sen kummenmin menoa haitannut. Puomia kokeilin kuitenkin, kaksi kertaa mentiin yli, mutta nihkeää se on, joten täytyy noita kontakteja ottaa kun käydään Purinalla tottistreeneissä.

Keravalta ajoin sitten Itäkeskukseen katsomaan uutta Mustia ja Mirriä sekä ostamaan uudet lenkkikengät, oikein kunnon Kuoman "mummokengät". Tuntuivat pirun hyvältä jalassa, joten ehkäpä kehtaan pistää pimeällä jalkaan ;o) niin, ettei kukaan huomaa !

Risto oli käyttänyt Inkan ja Rommin lenkillä. Olivat tavanneet pitkäkarvaisen blue merle collie nartun Diman 11 kk, jonka kanssa Inka oli sitten leikkinyt. Hieno juttu, että tyttö sai remuta uuden ystävän kanssa oikein kunnolla.

Illalla käytiin vain pikkulenkillä Paulan kanssa, eipä mitään sen ihmeempää.

11.11.2007 jälkeä Nurmijärvellä ja esineruutu

Sunnuntai aamuna kävimme hakemassa Teboililta Nannan ja Jaska sakemannin kyytiin ja lähdimme ajamaan kohti Nurmijärveä ohjattuihin jälkitreeneihin. Mukana mulla oli Inka ja Rommi. Hieman jännitti kuinka Rommi kulkisi pitkästä aikaa metsässä, pellolahan Pia on kulkenut mukana, mutta metsässä ollaan oltu vain parikertaa koko syksynä ja ketään ei ole ollut mukana.

Tänään meitä oli mukana jäljestämässä Rommi ja minä, Nanna ja Jaska sekä Merita ja dobberityttö Lilli. Ykä teki ensin Jaskalle avoimen luokan jäljen ja Nanna Rommille. Mä tein sitten Lillille janaharjoituksen ja Ykä toisen janan.

Rommi olikin ensimmäisenä vuorossa, jana ei mennyt ihan niinkuin odotin, Rommihan on tehnyt ihan kohtuullisia janoja nyt. Lähti hyvin, mutta otti takajäljen ja toiseen suuntaan lähteminen ei meinannut onnistua, ensimmäisessä kulmassa oli hieman sähellystä, mutta sen jälkeen homma parani. Toisesta kulmasta posautti sitten yli vauhdilla ja lähti jäniksen jäljelle, no siihen oltiin varauduttu, kun Nanna oli joutunut tekemään kulman aikaisemmin juuri tuon rusakon takia. Siinä jouduin sitten hieman auttamaan Rommin eteenpäin. Kepit nousivat varmasti, itse jäljestys ei ollut kovinkaan tarkkaa, reagoi tuuleen voimakkaasti, mutta todella nuo kepit nostaa hyvin. Janan jälkeen ja kulmien jälkeen oli hieman pätkä namia, mutta ei toiminut kuten omissa treeneissä eli nyt oli enemmänkin häiriöksi eli kääntyi niiden kohdalla tulosuuntaan. Viimeinen kulma sujui vakuuttavasti, todella hyvin ja polkujen ylitys on selvästi parantunut. Ykän mielestä ei kannata viljellä sitä namia Rommille metsään, enemmän näyttää olevan häiriöksi, joten parempi lisätä keppimäärä esim. 10:n keppiin, jotta saa palkkaa useammin jäljeltä.

Seuraavaksi lähdettiin Jaskan jäljelle. Jana ei mennyt täydellisesti, mutta täytyy sanoa, että itse jälkityöskentely oli mahtavaa katsottavaa. Alussa neiti oli hieman turhan innokas, mutta näkee, että sille se jälki on todella tärkeä. Voi hitsi, kun olisi Rommin kanssa tehnyt sitä jälkeä alusta asti, tuo ilmavainun käyttäminen kun on nyt niin vahvaa sen takia kun aloittimme ensimmäiseksi sillä hakuharjoittelulla. Rommi palaa tiukanpaikan tullen siihen ilmavainuun.

Lillin janaharjoitus oli aikalailla samanlainen kuin mitä itsekkin olen tehnyt. Ykä suositteli laittamaan Lillin autoon ennenkuin laittaa toiselle janalle.

Jälkien jälkeen olikin esineruutua ja nyt pääsi Inkakin mukaan. Rommin kanssa meillä on ollut ongelmana jonkin aikaa, että ei hae innokkaasti kuin sen yhden esineen. Ykä neuvoikin, että en palkkaa kuin vasta kolmannen esineen eli muista sai vain kehun ja lopussa sitten oikea riemu päälle ja kunnon palkka. Olin ekalla meinannut palkata, jolloin Rommi näki mun nakit ja toisella lähetyksellä palasi siihen kohtaan, josta lähetin eli etsi maasta nakkeja ja ei millään meinannut aluksi uskoa, että ei niitä siellä ole. Vähän siis mietitytti tuleeko tästä mitään, mutta kyllä se sitten lopulta toimi ja jätkä toi sen kolmannenkin esineen. Apuohjaaja käytettiin eli ruudun perällä käytiin, mutta palkkaa ei herunnut ennen kolmatta esinettä. Ykä ohjasi mua myös liikkumaan siinä etulinjalla eli ensin vein koiran siihen kulmaan ja itse etenin linjaa pitkin ja niin edelleen. Loppuun Ykä lähti sitten ruutuun viemään Rommin nähden esineitä ja mä lähdin viemään Rommia autoon.

Inkan kanssa oli aluksi hieman ongelmaa, uusi paikka ja uudet ihmiset. Ei oikein ruutiineista huolimatta tajunnut homman nimeä. Nanna kävi muutamaan otteeseen ruudussa ja lopulta saatiin sieltä kaksi esinettä. Loppujen lopuksi sekin meni ihan kivasti, kun Inka tajusi, että esineruutuahan tämä on. Esineen luovutus toimii kivasti kummallakin koiralla. Kun lähdin viemään Inkaa autoon Ykä lähti viemään taas esineitä sinne ruutuun Inkan nähden.

Ennen kotiin lähtöä kävin juoksuttamassa Inkaa ja Rommia metsässä, niillä näytti olevan oikein hauskaa. Harmi kun ei ollut kameraa mukana.

10.11.2007 Purinalla tottista

Lauantain agilitykisat sitten jäivät meiltä väliin tuon jalan takia, parempi antaa sen parantua rauhassa. Ajomatka ja melkein viisituntia kisoissa sekä lisäksi kaksi pyrähdystä radalla olisivat olleet kipeälle jalalla liikaa.

Sen sijaan kävin Itäkeskuksessa ostamassa isäinpäivälahjan isälle ja syömässä Sipen ja Tarjan kanssa. Illalla suunnistin Purinalle tottikseen koko lauman kanssa.

Pablon otin ensimmäisenä ja vielä toisen kerran viimeisenä. Pablon harjoitukset:

• Sivulletuloja (ohjasin namilla edestä sivulle, käsky "viekkuun")


• Parin askeleen seuraaminen


• Hyppy suorapalkka


• Nouto (voi hitsi, kapula oli sama kuin ennenkin, jonka nurmelta, hiekalta ja sisällä kotona tuo, mutta nyt ei ottanut suuhun, muuten kuin mun edestä kun annoin suoraan eli ei nostanut maasta, hallin hiekkako sitä ällötti vai mikä, kapulan maavarahan on aikas pieni. Ensikerralle on otettava ohjattu kapula mukaan ja katsotaan tuoko sen !)

Seuraavana oli Rommi, palkkana nakit, patukka ja jalkapallo:

• Seuraaminen


• Nouto ( hetsaamalla, tavoite: palautus laukalla, tulos ok)


• Hyppynouto (ok)


• Hyppy suorapalkalle (aivan esteen edestä, tarkoitus hypätä ylös, palkka aivan esteen takana, ei koskenut esteeseen, heitti takajalat kunnolla ylös)


• Paikallaolo (kaksi koiraa rivissä, lyhytkarvainen collie narttu, Tuija ja Taika otti samalla hyppynoutoa ja agilityputkea, häiriköin Rommia liikkumalla, kävelin taakse, pysyi hyvin paikallaan)


• Eteenmeno (Ei muistanut pallon jääneen kentän reunalle, käytiin uudelleen katsomassa, en ottanut valmistelevaa osuutta, pallolle meno hieman hidas)


• Loppuun leikki jalkapallolla

Sitten Inka, palkkana nakit ja patukka:

• Takapääharjoitusta oikealla jalalla vasemmalle kiertäen (ok)


• Seuraaminen (muutama ihan lyhyt seuraaminen, kahdeksikkoa, palkkana patukka)


• Hyppy (suorapalkka)


• Lyhyt paikallaolo (2 m)


• Maahanmeno (peruutin itse, ei käsimerkkiä, välillä käännyin menosuuntaan ja käsky siitä, alkaa sujua oikein kivasti)


• Luoksetuloa (apuohjaaja Tuija x 2, ei iske patukkaan enään samalla teholla kiinni, tietää, että vedän patukalla eteen istumaan ja näin ollen ennakoi sitä, vauhti kuitenkin oikein mukava)

Lopuksi sitten otin vielä Pablon tekemään agilityä, kun sen ensimmäinen harjoituskerta ei sujunut toivomallani tavalla. Loppuun seuraamista ilman käskyä, odotin Pablon vaan ottavan kontaktia itse ja sijoittavan itsensä mun viereen oikeaan kohtaan, josta sitten kehu ja palkka.

09.11.2007 pähkäilyjä

Aamulla töihin lähtiessä jäi oven taakse aikamoinen konsertti, voi naapuri parat. On se vaan niin ihana, ettei noi meidän omat koirat järjestä tälläistä eroahdistus rumpaa.

Tänään olisin saanut peruutuspaikan tokokisoihin Porvooseen Pablolle, mutta hetken harkittuani tulin siihen tulokseen, että pysytään aikaisemmin tehdyssä päätöksessä ja pidetään taukoa kevääseen asti. Tärkeintä on, että Pablolla on kivaa ja tällähetkellä en osaa sanoa olisiko näin virallisessa kisassa maneesissa, joten kun ne harvat treenit, jotka olemme tehneet edellisen kisan jälkeen ovat olleet niin positiivisia ja koira valtavan iloinen, niin jatketaan ihan vaan sen vahvistamista. Kisaan ehditään kyllä myöhemminkin ja uusien käskyjen kera. Maneesia en niinkään vierasta, samassa maneesissa ollaan kaksi starttia agilityssä tehty ja hieman tottistakin siinä sivussa.

Tänään olen myös pähkäillyt kokopäivän, että uskaltaisinko lähteä huomenna Riihimäelle agilitykisoihin. Jalka tuntuu välillä ihan hyvältä, mutta taas toisaalta päkiän kohdalla on outoja tuntemuksia vieläkin ja varsinkin kun kisassa on niin paljon osallistujia ja päivä venyy siellä noin 5 tunnin mittaiseksi sekä lisäksi ajomatkat niin se voi olla liian rasittavaa tuolle koivelle. Lyhytkin seisominen tuntuu rasittavalta, toki mä voin tuolin ottaa mukaan, mutta kuitenkin.

Huomenna illalla olisi myös Purinalla tottisvuoro, mutta sen ehkä saisi siirrettyä toiseen kertaan, jos lähden kisoihin, katsotaan nyt. Purinalle en millään ehdi, jos lähden Riihimäelle, kun ehdin kotiin vasta aika myöhään, todennäköisesti vasta yhdeksän aikaan illalla.

08.11.2007 hyppyharjoitus Rommilla

Käytiin töiden jälkeen pissalenkin ohessa Viilarin kentällä. Pablo ja Inka saivat tyytyä olemaan kentän laidalla. Rommin kanssa otettiin muutamaan kertaan jyrkkää vinoestettä edestakaisin, niin että kävelin sen vieressä.

Hyppyesteen otin niin, että laitoin Rommin istumaan esteen taakse ja namilla ohjasin sen esteen yli itse peruuttamalla ja ohjaamalla namilla niin, että kohotin käden ylös. Kohtuullinen hyppy, korkeus oli noin 91 cm, joten siinä tällähetkellä tuntuu olevan se kipuraja eli hyppy kulkee tuon korkeuden kohtuullisesti, sitten alkaa ne vaikeudet. Täytyy miettiä pitäisikö mökille ostaa kevättävarten vanerilevyä kahdella eri korkeudella 90 cm ja 105 cm. Ne voisi sitten laittaa hyppyesteeseen lautojen sijaan ja katsoa kuinka sujuu, kesällähän tosiaan lautaesteestä tuo 105 cm hypättiin ihan hyvin. Kuitenkin kyse on vain 9 cm, että päästään metriin. Samalla voisi kyhää pari agilityestettä, jotka laitetaan tuon esteen kummallekkin puolelle, jotta saadaan ponnistamaan oikealta kohdalta, vähän samalla tavoin kuin kesällä merkkasin laudoilla mistä kohtaa täytyy ponnistaa. Hyppy vaan taas suuntautuu liian pitkäksi ja matalaksi, kun pitäisi saada se kohdistumaan korkeammalle ja ponnistamaan vahvemmin ylöspäin. Sain ohjeen kouluttajalta, että laitan esteen edestä hyppäämään matalalta suoraan ylös ja nami taakse, siitä vaan sitten muodostuu se ongelma, että ponnistaa esteestä, käääääk !

Illalla laumamme vahvistuikin kahdella pienellä villakoiralla Sandralla ja Topiaksella. Viime hoitokerrasta olikin jo aikaa, mutta hyvin sulautuivat taas pikkukaverit porukkaan. Topi varsinkin liimautui taas kiinni minuun ja lopulta istuin kahdenistuttavassa sohvassa Pablo mun jalkojen takana toisessa päässä ja kaksi ipanaa mun päällä, että sillai, vähän sanoisinko tungosta. Inka vähän oli hämillään toisten röyhkeydestä, mutta ei sekään sen kummempaa asiasta kommentoinut, tyytyi vaan ihmettelemään. Jopa ruokailukin sujui yllättävän hyvin, koko porukka ruokaili hienosti porukassa ja ipanatkin söivät, vaikka Risto sitä etukäteen vähän epäili.

06.11.2007 Inka osteopaatilla

Tänään oli Inkan osteopaatilla käynti. Varattiin jo kuukausi sitten aika, kun Inka mutusteli noita etutassujaan ja kirputti lonkkaansa ajoittain. Nythän Inka oli antanut jo muutaman viikon tassujen olla rauhassa.

Lantion alueelta löytyi tiukkuutta, joka on aiheuttanut kipua ja lantion asento oli käsiitääkseni jo hieman muuttumassa. Epäilinkin jotain vastaavaa oireiluun olevan syynä, kun eläinlääkärit eivät löytänyt mitään ja antoivat Inkalle antibioottikuurin tukemaan siksi aikaa kun päästään osteopaatin hoitoon.

Nyt sitten jäätiin seurailemaan tilannetta. Herkkä koira vastaa hoitoon hyvin ja voi olla, että tämä yksi kerta on riittävä, mutta toinen kerta voidaan vielä ennen joulua käsitellä, jos minusta siltä tuntuu ja vastaavia oireita vielä esiintyy. Todennäköisesti tämä yksi kerta kuitenkin oli riittävä, hieman kuulosti, että se toinen kerta olisi enemmän minua varten :o), jokatapauksessa hoitoon mennään, jos tuntuu siltä, että tarvetta on. Ongelma saattaa olla pitemmältäkin ajalta, usein kuulemma saatta kestää pitempikin aika "onnettomuudesta" ennenkuin oireet alkavat, joten epäilen kuitenkin tietäväni mistä ongelma on saanut alkunsa (vieraan lauman koiran aiheuttama ruhjevamma vuoden alussa), mutta ainahan tietenkin loukkaantuminen on voinut sattua ihan, jossain muuallakin, likkahan juoksee välilläkuin päätön kana ja heittelee kuperkeikkoja :o) !

Oli kuitenkin hyvä, että sieltä löytyi jotain näinkin selvä ongelma ja kun itsekkin on alkanut jo pystymään lukemaan koiraa sen ollessa hoidettavana (Rommin hoitojen aikana), niin pystyy huomaamaan milloin hoidettava alue on kipeä. Inka käyttäytyi erittäin hyvin ollakseen ensimmäistä kertaa hoidossa, siis minkäänlaisessa hoidossa yleensäkään. Maare sanoikin Inkaa hienoksi ja täysipäiseksi tytöksi :o) !

Vielä kevennykseksi sen verran, että meitin pikkuneiti sitten tiirasi itseään hoitopaikan peilistä oikein tosissaan suuresta seinällä olevasta peilistä, ensin ennen hoitoa ja heti hoidon jälkeen useampaan otteeseen. Mua alkoi naurattaa ihan tosissaan, se oli niin veikeän näköinen katsellessaan itseään, aivan kuin olisi ihaillut näkemäänsä :o ja ei olisi kyllästynyt siihen ollenkaan !

 

04.11.2007 tottistelua koko päivä

Aamulla heti kun oli valoisaa suuntasin Viilarin kentälle koirien kanssa, esteet ohjelmassa. Oli kylläkin pieni yllätys tuo kuinka kylmää oli.

Rommin kanssa aloitettiin ja vietiin jalkapallo ensin kentän reunalle, seuraavat harjoitukset:

• Seuraamista, aivan lyhyt pätkä, kontakti pysyi, mutta parempikin se olisi saanut olla
  
• Hyppynouto, 80 cm korkeus, ihan kelvollinen suoritus, vauhtia ja voimaa puuttuu, mutta otti kapulan varmasti, hyppäsi varmasti takaisin ja luovutus hyvä (palkka namilla) ok
  
• Tokohyppy namialustalla x 3, vapatus, odottaa luvan pitäen kontaktia, hyvä hyppy
  
• Vinoeste patukalla samoin kuin eilen, mutta yritti väistää esteen, toinen yritys ja kelvollinen suoritus, mutta en yhtään tyytyväinen, Rommilla näkyvillä haluttomuutta (liukkaus ?), pidetään pieni tauko, kunnes on sulaa ja tehdään jossain muualla kuin Viilarissa ja otetaan vain vinoeste, ei hyppyestettä silloin (Täytyy miettiä tuleeko ongelma tuosta uudesta harjoitustyylistä, meinaan ei ole pitkään ollut mitään kiipeämisongelmia vai onko fyysisiä ongelmia, no ainakaan eilen ei ollut)
  
• HYPPYESTE, 1 m vanerieste, minkäliä älynväläyksen sainkin ja nyt harmittaa oikein tosissaan, olisi pitänyt jättää homma tuohon yhteen noutoon kapulalla, joka onnistui niin hyvin. Ei suoriudu, yritti väistää/kiertää/pysähtyä, yritin patukalla ja namilla, heittämällä ja itse esteen taakse menemällä ja patukalla ohjaamalla, mutta vain kerran sain yli, kun laitoin remmiin. Varsinkin esteen edessä kannustaminen lamauttaa, joten sitä en saa tehdä. Kesällä hypännyt yli 1 m 15 cm koskematta esteeseen, joten pitäisi onnistua fysiikan puolelta. No lopulta luovutin ja siirryin takaisin hyppyesteelle ja siellä taas sain matalammasta ylityksen puhtaasti (tällä kertaa vaan juoksin sivulla mukana). (Ei paljon lohduttanut)
  
• Eteenmeno pallolle valmistelevalla osuudella,, erinomainen (Nyt pitäisi keksiä jokin virittävä juttu eteenmenoon, jotta koira tietäisi mitä seuraavaksi tulee), loppuun leikki jalkapallolla ja autoon

Inka harjoitteli seuraavaksi ja vietiin myös pallo ensin kentän reunalle:

• Seuraamista, ympyrää jne. (hieman väljää, kontakti hyvä)
  
• Hyppyeste patukalla, 80 cm, (ok)
  
• Tokohyppy namialustalle, (ok)
  
• Korkea vinoeste, (harmi, harmi, likka yritti pariin otteeseen sisukkaasti ja liukui esteestä alas, olin kyllä kokeillut estettä, mutta ei se noin liukkaalta tuntunut, varsinkaan kun todellisuudessa Rommin meno siitä yli oli kuitenkin ihan kepeän näköistä ja oletan, ettei sen haluttomuus johdu esteen liukkaudesta, vaan että siinä oli jotain muuta, no se nähdään muutaman päivän tai viikon kuluttua, jos kelit antaa mahdollisuuden kokeilla esteitä uudelleen)
  
• Muutama kokeilu täyskäännöstä, parantamisen varaa vielä on
  
• Takapääharjoitus oikealla jalalla vasemmalle kääntyen, oikein hyvä
  
• Eteenmeno pallolle, pieni valmisteleva osuus, ensimmäinen yritys oli liian kaukaa, mutta en käynyt näyttämässä vaan lähetin lähempää ja nyt onnistui, lyhyt leikki jalkapallolla

Vielä hieman närästi tuo vinoeste, joten vein Inkan matalalle vinoesteelle, joka oli lumen peitossa. No siitä mentiin yli pariin otteeseen sisukkaasti, joten annoin Inkan kantaa autolle patukan.

En ollut yhtään tyytyväinen Rommin ja Inkan harjoitukseen. Seuraavaksi täytyy malttaa oma mieli ja lyhentää treeniä, vain joko hyppyeste tai vinoeste. Ei kumpaakin samalla kertaa vielä. Rommin pelkkää noutoa saatava petrattua, lähinnä vauhtia ja voimaa, motivaatiota lisättävä. Noutohan oli vielä jokin aika sitten niitä Rommin iloisimpia suorituksia, mutta vieläkin maksetaan oppirahoja siitä yhdestä artikkelista, jossa kehoitettiin koiraa vetämään pää pois kapulasta, eikä niin, että ohjaaja vetää kapulan pois. Juuri tänään juttelin tästä kouluttajan kanssa ja hänkin sanoi, että tämä ehkä sopii juuri jollekkin suojelua harrastavalle koiralle. No minä poloinen uskoin kun tuomari kirjoittaa ja tästä maksan nyt sitten kipeästi.

Pablo sitten tarjosikin parhaan annin:

• Luoksetulo uudella käskyllä, jalkojen takana piilossa kuppi, jossa lihapulla (ok)
  
• vein Pablon kanssa juomakupin kentän laidalle täytettynä peräti yhdellä lihapullalla. No sitten lähdin kohti esteitä ja Pablo tarjosi itse kontaktia ja siitä palkka. Meinasi varastaa lihapullakupille, lähti täydellä vauhdilla kohden ja minä pysäytin. Jatkoin kohti esteitä ja aina kontaktin tarjoamisesta namia, ei mitään käskyä
  
• Tokohyppy namialustalle, ok
  
• Eteenmeno, pieni valmisteleva osuus, erinomainen suoritus, suora eteneminen ja erinomainen vauhti

Palasin autolle vähän pitempää kautta, ensin vapautin ja annoin käydä pissalla. Sen jälkeen mentiin autolle taas niin, että aina tippui namia, kun otti kontaktia. Voi kuinka lämmitti mieltä, erinomainen Pablo.

Treenien jälkeen ajoin Sipooseen lenkille ja koirat sai juosta vapaana. Inka ja Rommi välillä juoksivatkin oikein reippaasti, tänner vaan tömisi. Kotiin palattuani en vieläkään malttanut rauhoittua, annoin koirien levätä ja hauskuutin naapureita, tallustelemalla pihalla edestakaisin, harjoitellen käännöksiä oikealle ja vasemmalle sekä täyskäännöstä kumpaankin suuntaan. Lopulta hain Rommin ja sama juttu koiran kanssa. No kun Inkakin oli tyrkyllä niin muutamia takapääharjoituksia sen kanssa ja täyskäännöstä hidastettuna ja muuta pientä puuhastelua.

Päivällä innostuin sitten vielä ohjattuihin koulutuksiin menosta ja niin sitten Inkan ja Rommin kanssa suunnattiin harjoittelemaan. Ensimmäisenä oli Inka, joka piti häiriöstä huolimatta kontaktia ihan kivasti ja otin sen kanssa muutaman askeleen seuraamista. Koulutuksen alussa otettiin ampumista ja kouluttaja valitettavasti jäi siihen meidän keskelle ampumaan ja pyysi meitä puuhaamaan seuraamista koirien kanssa, yritin viedä Inkan vähän syrjemmälle. Yleensä sama kouluttaja on ampunut huomattavasti kauempaa ja Inkakin on tainut kerran tai kaksi olla paikalla ja ei ole ollut mitään ongelmia, laukaus tälläkertaa kuulosti siinä "montussa" normaalia ikävämmältä ja paljon kovemmalta. Inka selvästi odotti seuraavaa laukausta, yritin leikkiä, mutta ei innostunut ja laukauksia taisi tulla neljä tai viisi eli meille se kaksi siinä kerralla olisi riittänyt. Aika nopeasti kuitenkin sain sen jatkamaan seuraamista, mutta kesti vähän turhan kauan ennenkuin leikki vapautuneesti. Seuraaminen oli ainakin muutaman paikalla oleen kaverini mielestä oikein mukavan näköistä ja paikallaolossa yllätti mut positiivisesti, niin paljon häiriötä ja pysyi kuin liima maassa, vaikka käänsin selkäni kun jätin sen eli pyörähtelin mennessäni. Olemma jonkin verran noita ampumisia ottaneet kahdella eri kentällä ja ne ovat sujuneet hyvin, vaikka ei Paulakaan kovin kaukana ole ollut, kun on ampunut, mutta tämä ei ollut kovin onnistunut harjoitus, seuraava ampuminen tehdään kuten ennenkin. Paulan kanssa jutellessa illalla, Paula ihmettelikin, kun ei Inka yleensä ole reagoinnut laukauksiin mitenkään. No joka tapauksessa ei mene lukkoon tai paniikkiin, joten ei tässä mitään hätää.

Kävin sitten välillä vaihtamassa koiraa, Rommi toimi tänään häiriöstä huolimatta aivan mahtavasti, tuosta aamusesta huolimatta, kyllähän se koira huomaa, vaikka kuinka peittelet harmistustasi niillä esteillä, onneksi kuitenkin oli loppuun heittää Rommin lemppari eli eteenmeno tai paremminkin se "jalkapallo". Jätin paikallaoloon kuten tokossa ja jätkä piti katseen herkeämättä mussa, vaikka vieressä ohjaaja leikki koiransa kanssa ja kentällä samaan aikaan sen edessä eli mun takana harjoiteltiin kouluttajan kanssa noutoa ja muut puuhasivat odotellessa omiaan. Istumaan nousi varmasti ekalla käskyllä ja seuraaminen oli erittäin hyvää ja piti kontaktin hyvin. Olin niin tyytyväinen kuin vain voi olla. Tasamaa nouto sujui kuten odotin, palauttaa ravilla. Toisen kerran hetsasin ja kun Rommi palautti niin peruutin, jolloin palautti kapulan laukalla, tälläkertaa panostettiin siihen, että muistan sanoa "irti" käskyn ennen kuin otan kapulan :o). Myöskin kehoitti hieman tönimään kapulaa, jotta ei tiputa sitä, no hieman olen kapulaa välillä sisällä kotona töninyt. Kyselin kouluttajalta neuvoa hypyssä oleviin ongelmiin ja ohjeena oli, että haetaan tasamaanoutoon sitä motivaatiota lisää ja en ota sitä korkeaa estettä ennenkuin koiran motivaatio on kohdallaan, vauhti kovempi ja korvat koholla matalamalla korkeudella.

Pohdittiin myös sen hyppytekniikkaa ja todennäköisesti se ei pysty siitä esteestä menmään, jos hyppy on linjaltaan pitkä eli nyt harjoitellaan matalalla esteellä ylös suuntautuvaa hyppyä, niin että nami esteen taakse ja hyppy lähtee ilman vauhtia ihan esteen edestä ilman vauhtia suoraan ylös. Rommin kanssa siinä vaan tulee ongelmaksi, että yrittää ottaa tukea esteestä, joten saas nähdä minkälainen este täytyy kehittää. Koko kesähän me harjoiteltiin juuri sitä ylössuuntautuvaa hyppyä ja silloinhan se suoritti sen esteen, nää ongelmat oikeastaan on tullut siitä Viilarin kentän vaneri esteestä, joka meinasi kerran lähteä Rommin matkaan kun hyppäsi, samalla ylitti sen toisen säädettävän tokotyyppisen esteen aivan yhtä korkeana, mutta nyt ei mene sitäkään tuosta metrin korkeudelta, joten vaneri estettä en edes hetkeen yritä.

Noudon jälkeen otin sitten sitä hyppyä ihan esteen edestä, ei vaan onnistunut, ottaa tukea esteestä. Pätkä seuraamista ympyrää ja rytminvaihdoksia. Loppuun jätin kentän toiseen päähän maahan ja luoksetulon suoraan eteen ja siitä sivulle, erinomainen suoritus, vauhti hyvä, eteen aivan suoraan ja tiivisti oikeaan kohtaan sivulle. Hetki paikallaoloa ja sitten vielä toinen luoksetulo, niin että kouluttaja piti, heitin patukan, mutta ei olisi voinut vähempää kiinnostaa, voin vain kuvitella Rommin tokaisevan "namia tänne ja sassiin, hae patukka itse, mä haluun sapuskaa" !

Nytpä sitten kotona on hyvin väsyneitä oppilaita, tämä ei kyllä tule tavaksi, vaikka näytti vaan Rommilla olevan viimeinen harjoituskerta häiriöistä huolimatta aivan mahtavalta.

03.11.2007 Tottista ja tokoluento

Aamu menikin Pian kanssa Ojangossa tottiksen merkeissä.

Ihan ensimmäiseksi otin Pablolla agilityä. Hinkkasimme siis A-estettä, keinua, puomia ja keppejä. Vähän Pablo oli ihmeissään kun itse liikuin vain kävellen tuon jalan takia, puomilla hieman yritin juosta, mutta jalka ei vielä oikein tuntunut hyvältä. Eipäs tietenkään jätkä mitään virhettä tehnyt, ainoastaan kepeillä ei ollut kunnolla vauhtia, mutta taisi osaksi johtua mun hitaasta liikkeestä. Meillä olisi ollut Keravalla ihan treenitkin, mutta jätin ne väliin tuon jalan takia.

Rommin kanssa harjoittelimme vinoestettä, ensin matalammalla ja sitten korkeammalla. Teimme sen niin, että koira sivulle, heitin patukan esteen yli, sen jälkeen jätin koiran ja menin esteen sivulle ja samalla kun annoin kiipee käskyn niin "hakkasin" estettä innostuneesti, kun meni yli osoitin patukkaa ja pyysin tuomaan ja samalla sitten ohjasin taas hieman estettä "nuijimalla", että ylistäs tämä ja kiirehdin sitten esteen taakse vastaanottamaan koiran ja vapautin sen leikkimään patukalla (en siis ottanut eteen istumaan). Tämä oli meille ihan uusi juttu ja nyt mietitään tarkkaan kannattaako tätä keinoa jatkaa.

Tämän jälkeen otin Rommin sivulle ja kontaktiin, Pia häiriköi meitä narulelulla, mutta Rommi piti kontaktin hyvin ja uskaltauduin ottamaan myös muutaman askeleen ja vieläkin sujui ihan kivasti.

Rommin harjoitteet:

• vinoeste
  
• Tasamaanouto, hetsasin kapulalla ja päästin perään
  
• kontakti sivulla ja kontakti seuraamisessa, häiriön alla

Tauko

• Ruutu, vietiin yhdessä nami alustalle

Tauko

• Hyppyeste kapulalla (annoin namin ennen kun sai luvan hypätä), matala este, suoritus ok
  
• Tokohyppy suoraan palkalle, namialusta, suoritus ok
  
• Korkea hyppyeste kapulalla

Tuosta korkeasta hyppyesteestä on kehittynyt ongelma. Kesällä ylitti yli metrin, mutta nyt ei sitten millään ja piru vie nyt sitten ensimmäisessä hypyssä jäi tukkaa kiinni esteeseen ja sen jälkeen koko homma meni pilaalle. Todella huono juttu. Lopuksi otin matalalla tokoesteellä muutaman läpihypyn.

Inkan kanssa tehtiin myös tuota vinoestettä lelulla, ensin matalaa ja sitten korkeampaa. Ainoa ero oli, että Pia piti Inkaa sen jälkeen kun olin lelun heittänyt. Myöskin tehtiin hieman kontaktiharjoitusta häiriöllä, kuten Rommille. Tokohyppyä suoraan palkalle ja ruutu.

Inkan harjoitus:

• Vinoeste, matala ja korkea
  
• Kontakti, häiriöllä (apuohjaajalla narulelu)
  
• Ruutu (nami viedään yhdessä), kutsuin ruudusta iloisesti pois
  
• Tokohyppy (namialusta)

Pablon kanssa harjoittelin ruutua ja ennen Pablon vuoroa seurasimme sivusta ensin Pian Sulon ja Tessan suoritusta. Sen jälkeen veimme namin yhdessä Pablon kanssa ja lähetys ruutuun ja käskin maahan, sekä sitten vapautin. Pablon vire ja iloisuus lämmitti mieltä, kaikkein positiivisin tänään.

Pablon harjoitteet:

• Ruutu, vietiin nami yhdessä, muista kehua ajoissa, käskin maahan (erittäin hyvä)
  
• Tokohyppy, palkka namialustalta
  
• Sivulle tulo uudella käskyllä
  
• Parin metrin seuraamisia uudella käskyllä
  
• Luoksetulo uudella käskyllä (ei toistoja)

Ennen treenejä Pablolla oli ongelmia jyrkällä vinoesteellä, lähti ihan iloisesti ylitykseen ja harjalla takajalka jotenkin lipesi, mutta selvisi ihan hyvin esteestä, mutta tavallaan sitten hieman muuttui epävarmaksi ja itsevarmuus katosi, yritin uudelleen kovasti kannustaen, mutta en saanut vastakaikua vaan Pablo passivoituu, joten lähdettiin suoraan vaan agilityesteille ja katsellaan asiaa taas sitten uudelleen myöhemmin. Harmin paikka kun teki melkeinpä oma-aloitteisesti ylityksen vielä muutama minuutti tuota ennen hakuradan lähellä olevasta vinoesteestä.

No joka tapauksessa eilen Pablo sai mut hyvälle tuulelle tuosta innokkaasta työhalustaan, vaikka jyrkkä vinoeste tuottaakin ongelmaa.

Ilta tulikin vietettyä HSKH:n tokoluennolla, luennoitsijana Virve Sormunen. Luennon jälkeen olikin sitten tokojaoston kokous, josta en tiennyt, kun en kuulu tokon postituslistalle. No nyt sitten kuulun ja näköjään ilmoittauduin myös samalla kiinnostuneeksi tokokoulutusohjaaja kursille. Tarkoitus olisi sitten, että jos seura maksaa kurssin niin ottaisimme hoitaaksemme pentu- ja arkitottelevaisuuskursseja. Kerroin kyllä, että ensivuoden aikana mulla ei ole rahkeita kouluttaa, mutta se hoituisi sitten sijaistamalla muita kouluttajia, jos saadaan homma toimimaan. Tarkoitus kun kuitenkin olisi saada omia koiria hieman myös kisaamaan ensivuonna.

02.11.2007 Tottistelua hieman

Tämä viikko menikin sitten ihan hukkaan, kun alkuviikon olin sairaslomalla kipeän jalan takia. Agilitytreenit jouduin perumaan tiistailta ja nyt näyttää siltä, että en uskalla huomenna mennä treeneihin Keravallekkaan. Maanantai ja tiistai oli täysi liikkumiskielto. Isä kävi päivälle viemässä koirat ulos ja Risto vei illalla.

Viikolla taisin yhtenä päivänä harjoitella hieman noutoja sisällä ja keskiviikkona töiden jälkeen täytyi hieman ottaa tottista läheisellä asfalttikentällä Inkan ja Rommin kanssa. Ihan vaan seuraamista ja maahanmenoa. Siitähän jalka taas hieman hermostui ja hyvä kun pääsin edes kotiin, kun tuntui vihlovaa kipua jalkapöydässä ja jalkapohjassa.

Torstaina kävin isän luonna vaihdattamassa autonrenkaat talvirenkaisiin. Isän ahertaessa kävin sitten läheisessä metsässä lenkillä koirien kanssa, vähän paremmin näytti jalka kestävän, mutta välillä alkaa vieläkin vihlomaan.

Tänään sitten taas kävin tuolla asfalttikentällä ottamassa Inkalla ja Rommilla tottista.

Rommi:

• Seuraamista ja käännöksiä


• Maahanmenoa (peruutin itse)


• Istumista (ei olla taidettu harjoitella pitkään aikaan, tarjoaa maahanmenoa)


• Luoksetuloa

Inka:

• Seuraaminen ja pysähtyminen


• Sivulletuloa


• Maahanmenoa välillä peruuttaen ja välillä suoraan sivusta


• Luoksetuloa läheltä (kädet sivuilla, kuitenkin hieman eteenpäin sijoitetut, yrittää suoraan sivulle)


• Paikallaoloa

Kotona sitten jatkettiin kaikkien kolmen kanssa noutoa. Inkan kanssa litteän patukan pitoa ja jätkät sitten pitivät metallikapulaa ja 650 gr kapulaa, sekä nostivat sitä mun eteen erilaisista kulmista. Pablo harjoitteli sivulle suoraan pyörähdystä uudella käskyllä ja samoin kahden askeleen seuraamista. Myöskin luoksetuloa harjoiteltiin uudella käskyllä. Oikein innokas jätkä, joten meillä oli ihan kivaa Pablon kanssa.

Rommi harjoitteli kaukokäskyjä ja sivulla oikeaan kohtaan tuloa sekä luoksetulon loppuasentoa ja Inkan kanssa kontaktin pitoa ja luoksetulon loppuasentoa.