keskiviikko 14. marraskuuta 2007

11.11.2007 jälkeä Nurmijärvellä ja esineruutu


Sunnuntai aamuna kävimme hakemassa Teboililta Nannan ja Jaska sakemannin kyytiin ja lähdimme ajamaan kohti Nurmijärveä ohjattuihin jälkitreeneihin. Mukana mulla oli Inka ja Rommi. Hieman jännitti kuinka Rommi kulkisi pitkästä aikaa metsässä, pellolahan Pia on kulkenut mukana, mutta metsässä ollaan oltu vain parikertaa koko syksynä ja ketään ei ole ollut mukana.


Tänään meitä oli mukana jäljestämässä Rommi ja minä, Nanna ja Jaska sekä Merita ja dobberityttö Lilli. Ykä teki ensin Jaskalle avoimen luokan jäljen ja Nanna Rommille. Mä tein sitten Lillille janaharjoituksen ja Ykä toisen janan.


Rommi olikin ensimmäisenä vuorossa, jana ei mennyt ihan niinkuin odotin, Rommihan on tehnyt ihan kohtuullisia janoja nyt. Lähti hyvin, mutta otti takajäljen ja toiseen suuntaan lähteminen ei meinannut onnistua, ensimmäisessä kulmassa oli hieman sähellystä, mutta sen jälkeen homma parani. Toisesta kulmasta posautti sitten yli vauhdilla ja lähti jäniksen jäljelle, no siihen oltiin varauduttu, kun Nanna oli joutunut tekemään kulman aikaisemmin juuri tuon rusakon takia. Siinä jouduin sitten hieman auttamaan Rommin eteenpäin. Kepit nousivat varmasti, itse jäljestys ei ollut kovinkaan tarkkaa, reagoi tuuleen voimakkaasti, mutta todella nuo kepit nostaa hyvin. Janan jälkeen ja kulmien jälkeen oli hieman pätkä namia, mutta ei toiminut kuten omissa treeneissä eli nyt oli enemmänkin häiriöksi eli kääntyi niiden kohdalla tulosuuntaan. Viimeinen kulma sujui vakuuttavasti, todella hyvin ja polkujen ylitys on selvästi parantunut. Ykän mielestä ei kannata viljellä sitä namia Rommille metsään, enemmän näyttää olevan häiriöksi, joten parempi lisätä keppimäärä esim. 10:n keppiin, jotta saa palkkaa useammin jäljeltä.


Seuraavaksi lähdettiin Jaskan jäljelle. Jana ei mennyt täydellisesti, mutta täytyy sanoa, että itse jälkityöskentely oli mahtavaa katsottavaa. Alussa neiti oli hieman turhan innokas, mutta näkee, että sille se jälki on todella tärkeä. Voi hitsi, kun olisi Rommin kanssa tehnyt sitä jälkeä alusta asti, tuo ilmavainun käyttäminen kun on nyt niin vahvaa sen takia kun aloittimme ensimmäiseksi sillä hakuharjoittelulla. Rommi palaa tiukanpaikan tullen siihen ilmavainuun.


Lillin janaharjoitus oli aikalailla samanlainen kuin mitä itsekkin olen tehnyt. Ykä suositteli laittamaan Lillin autoon ennenkuin laittaa toiselle janalle.


Jälkien jälkeen olikin esineruutua ja nyt pääsi Inkakin mukaan. Rommin kanssa meillä on ollut ongelmana jonkin aikaa, että ei hae innokkaasti kuin sen yhden esineen. Ykä neuvoikin, että en palkkaa kuin vasta kolmannen esineen eli muista sai vain kehun ja lopussa sitten oikea riemu päälle ja kunnon palkka. Olin ekalla meinannut palkata, jolloin Rommi näki mun nakit ja toisella lähetyksellä palasi siihen kohtaan, josta lähetin eli etsi maasta nakkeja ja ei millään meinannut aluksi uskoa, että ei niitä siellä ole. Vähän siis mietitytti tuleeko tästä mitään, mutta kyllä se sitten lopulta toimi ja jätkä toi sen kolmannenkin esineen. Apuohjaaja käytettiin eli ruudun perällä käytiin, mutta palkkaa ei herunnut ennen kolmatta esinettä. Ykä ohjasi mua myös liikkumaan siinä etulinjalla eli ensin vein koiran siihen kulmaan ja itse etenin linjaa pitkin ja niin edelleen. Loppuun Ykä lähti sitten ruutuun viemään Rommin nähden esineitä ja mä lähdin viemään Rommia autoon.


Inkan kanssa oli aluksi hieman ongelmaa, uusi paikka ja uudet ihmiset. Ei oikein ruutiineista huolimatta tajunnut homman nimeä. Nanna kävi muutamaan otteeseen ruudussa ja lopulta saatiin sieltä kaksi esinettä. Loppujen lopuksi sekin meni ihan kivasti, kun Inka tajusi, että esineruutuahan tämä on. Esineen luovutus toimii kivasti kummallakin koiralla. Kun lähdin viemään Inkaa autoon Ykä lähti viemään taas esineitä sinne ruutuun Inkan nähden.


Ennen kotiin lähtöä kävin juoksuttamassa Inkaa ja Rommia metsässä, niillä näytti olevan oikein hauskaa. Harmi kun ei ollut kameraa mukana.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti