07.10.2012 Scy:n järjestämä tokokoulutus/Jessica Svanljung

Masentaa......... isolla M:llä !

Inka oli täysi sika siellä Jessicalla.... halusi kyllä hallille pirusti ja mutta ekassa satsissa odotellessa vinkui ja vire oli ihan väärä, kesken ohjatun karkas siitä mun sivulta katseleen ja haistelee kaikki ihmiset ja lähti mua karkuun, raahasin pannasta takasin. Merkin osas hyvin, mutta siinä se sitten olikin. Ekassa satsissa teki Z:n oikein hyvin ja asennot olivat oikeita ja seuraaminen hyvää ja palkkasin sitten kunnon kehuilla. Seuraavaksi luoksetulo, ei näyttänyt huonoa kaksiosaista maahanmenoa luoksetulossa vaan teki tietty hyvin, mutta vinkas jo kun kävelin poispäin, huoh !

 

• OHJATTU NOUTO alku, kapuloiden vienti + merkki / laitoin nameja Inkan jalkojen eteen ja Jessica lähti viemään kapuloita, kun eka kapula laskettu niin annoin luvan Inkan ottaa namit, tähän asti piti intensiivisesti kontaktia. Inka söi namit ja vapautti itsensä, kun annoin käskyn lähteä merkille...... kävi haistelemassa kaikkien housuja, ei kuunnellut mua vaan juoksi karkuun ja jatkoi uudelle haistelu kierrokselle, jolloin nappasin pannasta ja raahasin takaisin aloitusmerkille. Homma uusiksi ja nyt hienosti merkille (tälläkertaa olin myös tehnyt valmistelut merkkiä varten)....... sama uusiksi niin, että Jessica hieman ekalla kapulalla huuteli Inkaa, jotta katsoisi ekan kapulan ja hienosti merkille. Tämän jälkeen kokeiltiin ilman namitusta, mutta alkoi vinkumaan, joten keskeytin homman ja jatketaan omissa treeneissä namitusta.
• Z:ta I - M - S / aloitti seuraamisen hyvin ja asennot teki ihan kelvollisesti, istuminen olisi toki voinut olla nopeampi, mutta muuten seuraaminen hyvää ja jäi hyvä fiilis.
• LUOKSETULO maahanmeno / katsottiin Inkan kaksiosaista maahanmenoa, ei tietty tehnyt nyt huonosti, oli oikein hyvä pudotus maahan

Toisella satsilla iltapäivällä Inka oli niin hirveä, että tympii koko harrastus........... taas veti hallille innoissaan, odotteli nätisti ja vire oli matalampi ja ei stressannut niin pahasti kuin ekalla eli ei äännellyt, mutta sen ilmeestä näki kyllä myöhemmin, että nyt oli pahasti stressaantunut treenin lopussa.

Tarkoitus oli tehdä kisamainen hyppy, kaukot ja Z, jotta saatais esille se laamailu Z:ssa. No toki saatiin sekin, mutta se ei tehnyt mitään muutakaan hyvin. Sikaili hypyn, heitin kapulan, hyppäs hyvin....... lähti jonnekkin vasemmalle seikkaileen, palas takasin ja otti kapulan ja kiersi esteen, jota ei ole tehnyt koskaan...... ei ikuna ja tämä on mulle punainen vaate. Mä hermostuin ja jätin sen kisamaisen siihen...... joten otettiin hyppy uudelleen, aina sama kuvio ja sivusta Jessican kautta mun luokse. Sen jälkeen avustetusti yksi onnistunut. Ai niin, jossain vaiheessa siellä seisoi myös häiriö ihmisiä esteen toisella puolen. Kaukot 5 m kohtuullisesti, mutta siinäkin yhteen tarvittiin yksi korjaus alkuun ja kun menin sivulle niin se nousi ennenkuin ehdin edes asettumaan ja tätä ei myöskään ole tehnyt ennen, joten alkoi nousta savu korvista ulos meikäläiseltä. Sitten se Z:ta...... karkas taas katsoo ihmisiä ja minä jouduin sitten taas vetämään sen pannasta pois ja kieltään. Z:ssa ei osannut enää mitään vaihtoa, ekaan annoin kaksi käskyä, istumisen seisoi ja ei lähtenyt maasta seuraamaan...... sitä sitten siinä jumpattiin hetki ja pannasta sekä komentamalla saatiin se jatkaan töistä ja hyvästä seuraamisesta sitten palkka. Jessica sanoi, että Inka oli ihan omissa maailmoissaan Z:n alussa ja ei aktivoitunut ollenkaan, katseli vaan kevythäkistä otettua toista koiraa, jonka häkki oli siinä sivussa ekalla Z:n suoralla ja seuraamismatkallakin ekalla suoralla seuraili vaan koiraa. Jessica sanoikin, että ymmärtää hyvin miksi minulle tulee välillä kisatilanteessa epätoivo, kun se aivan yhtä-äkkiä vaipuu tälläisen tilaan, että haihattelee ihan omiaan.

Sen jälkeen vielä hyppyä uudelleen, niin että saatiin onnistumaan ja muutaman kerran sitten hypyn kautta siirtymä sinne Z:n alkuun hipoen ihmisiä ja Inka ei saanut kiinnittää heihin huomiota, tekivät myös kujan, jonka läpi siirryttiin Z:n aloituspaikkaan. Huh, kun vaikeaa, mutta jotenkin onnistuttiin.
Sitten keksin ottaa loppuun hiukka ruutua, jottei päättyis niin ikävään fiilikseen. Inka ei osannut sitten ruutua, ei niin että Jessica näytti, ei niin, että mä näytin, se antoi itsestään loistavan kuvan tai siis meistä. Millään ei hahmoittanut sitä ruutua, vaaleanpunaiset törpöt ja valkoinen nauha, ruskean kirjava matto alla.

Ei yhtään narttua enää tähän taloon. Usko loppuu kokonaan. Jessica sanoi, että nyt ruvettava vaatimaan, se ei enää saa moikata ketään, ei edes haahuilla. ARgh............ eihän se koskaan noin paha ole ollut, mutta tekisi mieli heittää hanskat tiskiin.

Vielä kuukausi sitten tuon koiran kanssa oli kiva tehdä hommia, mutta nyt hauskuus on kaukana, vaikka tiedän, että suurin osa kenkkuilusta johtuu Inkan juoksusta, mutta kun siellä on pohjalla myös sitä Inkan ihan normaalia haihattelua kanssa, joka nyt korostuu. TÄSTÄ LÄHIN TUO EI KYLLÄ enää moikkaile treenikentällä ketään ja sillä selvä, eikä se lähde luvatta yhtään minnekkään, argh....... se mitä pyydetään tekemään niin tehdään, eikä luisteta siitä millään verukkeella !