28. - 29.05.2018 jälkeä ja esineitä

Maanantain ja tiistain olin saldovapaalla, koska minulla oli aika Peijakseen Esofaguksen (ruokatorven) pH:n ja impedanssin mittauksen pitkäaikaisrekisteröintiin maanantaina ja tiistaina laitteen poisto. Aika oli puoliltapäivin, joten ehdin hyvin ennen sitä Tuusulaan treenaamaan.

Otin koko koiralauman mukaan, mutta vain Toivo pääsi treenaamaan ja muut sitten lyhyelle lenkille Toivon treenien jälkeen. Tein ensin lyhyen jäljen Toivolle kuudella kepillä, mutta ennen jäljen ajoa tein esineruudun 20 x 50 metriä.

• ESINERUUTU / 20 x 50 metriä, ruudun lopulla polku, joka piti ylittää / ensimmäinen esine ilman näyttöä, toiselle tein näytön / esineitä ruudussa kolme alkuun + vein yhden ensimmäisen lähetyksen jälkeen / meni takarajalle, mutta palasi kohti minua ekan lähetyksen jälkeen ja paluumatkalla sai hajun keskellä olleesta esineestä. Toisen löysi sitten takakulmasta, kun vein esineen aika lähelle sitä takakulman esinettä.
• JÄLKI / Jana vasemmalle, ehkä noin 20 - 25 metriä, aurinkoinen päivä ja kuivaa, lämpötila turhan korkea jo, kolme kulmaa ja yksi polun ylitys (kallio siinä kohtaa), vanheni ehkä noin 40 - 50 minuuttia / jäljen mitta siinä 400 askeleen paikkeilla / jana oli hieno ja jäljesti ihan kivasti, sekä kaikki kepit nousivat varmasti

Tiistaina sitten aamu odoteltiin kotona, että pääsisin laitteen poistattamiseen Peijakseen. Olin aika väsynyt, koska yöllä en ollut saanut unta sen ikävän tunteen vuoksi, jonka laite aiheutti tai lähinnä se nenästä ruokatorveen menevä letku. Lisäksi en osaa nukkua selällään ja kyljellään oleminen aiheutti aika äkkiä ikäviä tunteita kurkussa. Kaiken kaikkiaan muutenkin koko episodi oli sellainen, että ei huvita ikinä enää joutua vastaavaan. Letkun laitto ensin nenän kautta mahalaukkuun ja sieltä siirto ylemmäs ruokatorveen oli todella epämiellyttävää, varsinkin kun ensin ei toisesta sieraimesta löydetty reittiä. Itse olin valmis heittämään hanskat tiskiin jo alkumetreillä.


NUMMELASSA


No tiistaina sitten päästiin koirien kanssa reissuun iltapäivällä Nummelaan koko koiralauman kanssa ja tässä muutama Pian ottama kuva pikkuisesta Tarmosta ja Inka prinsessasta.

Teimme Pian kanssa esineruutu kaitaleen ja sinne vietiin kaksi työhanskaa, jotka Pian Jari oli hajustanut.  Tällä kertaa pyysin Pia viemään yhden hanskan vielä vasempaan kulmaan ja lähetin Toivon sitten sinne. Hyvin lähti suoraan, mutta kaarsi yläkautta ohi esineen, eikä siitä saanut hajua. Toisesta kulmasta sitten nousi esine ja pääsin kunnolla palkkaamaan ja kehumaan. Toinen lähetys ilman näyttöä ja nyt Toivo irtosi alkuun hyvin, mutta aika läheltä sai, jonkun hajun ja pysähtyi etsimään välittömästi. Siitä sitten lopulta jatkoi ylemmäs ja toinen hanska löytyi ja siihen sitten lopetettiin.

Pia teki Toivolle sitten ns. keppi jäljen, kuusi keppiä suoralle ja alkuun pitkä jana. Ehdin juuri Jarille manata, että minua kauhistuttaa nuo janat, että jos koira ei menekään tarpeeksi suoraan tai tuulee muuta ongelmaa, kuten jokin harhajälki siinä janalla.

• JÄLKI / jana vasemmalle, 6 keppi, erittäin kuuma ja helteinen päivä, Toivo lähti hyvin, mutta hieman vinoon, jolloin yritin saada suoristamaan, seurauksena, että aiheutin koiralle epävarmuutta, kun se jäi vielä puuhun kiinni / no täytyy sanoa, että en oikeasti olisi tiennyt kuinka olisin saanut tuossa toimia, jos näin kävisi, lähetin Toivon siinä janalla kolmeen kertaan ainakin eteenpäin ja jälki löytyi ja ihan hyvin lähti oikeaan suuntaan / kepit löytyivät helposti ja vaikka niistä usea oli pitkässä varvikossa ja joutui ihan kunnolla etsimään. Tietysti viimeisen kepin kanssa oli ongelmia, kun jälki heti kepin jälkeen kääntyi tiukasti vasemmalle tiheän kasvillisuuden takia, jouduin sitten hieman pidättelemään Toivoa, jotta viimeinen keppi saatiin paikallistettua / no onneksi kisoissa ei kepit saa olla lähellä kulmia

Lopuksi sitten käytiin Pian ja Jarin kanssa Kiinalaisessa syömässä. Olipas muuten tullut jo hirveä nälkä ja ruokailun jälkeen sitten lähdin ajelemaan kotiin ja loppuilta menikin lähestulkoon nukkuessa.