Tultiin mökille koirien kanssa perjantaina illalla Riston ja Tomin kanssa. Alkuun perjantaina oltiin käyty Samin rippileirillä Nurmijärvellä. Risto siis poikaansa tapaamassa ja minä lenkkeilemässä koirien kanssa ja Tomi istui koko sen ajan autossa.
Lauantaina tein Rommille jäljen naapurin entiselle pellolle eli puistoon ja Inkalle taas vuorostaan Rommin jäljen sisälle pienen jäljen, jossa oli yksi kulma.
Rommin jälki:
- Noin 350 askelta
- Kaksi kulmaa
- Namia alussa jokaisella askeleella, sen jälkeen joka kolmannella tai viidennellä sekä välillä pätkiä, että namia on jokaisella askeleella
- Namina Natural Menu
- Jälki sujui hyvin, lukuunottamatta, että lopussa linnut hieman aiheuttivat häiriötä, kekittymiseen tuli pieni häiriö, jonka takia jouduin puuttumaan jäljestämiseen
Inkan jälki:
- Noin 150 askelta
- Yksi kulma
- Namia joka askeleella, paitsi kulmassa
- Namina Natural Menu
- Jälki sujui erinomaisesti, kulmakin sujui hyvin
Tottista otin jokaisella koiralla pihalla vuorotellen. Pablon kanssa harjoittelin avoimen luokan tottisliikkeitä ja jotain muuta pientä. Pääsääntöisesti varmaan jauhettiin tokohyppyä ja Rommikin aloitti avoimen luokan hypyn harjoitukset.
Rommi ja Inka myöskin saivat lisäksi harjoitella metrin hyppyä, joka Inkalta sujui puhtaasti ja Rommilla hieman kontaktia esteeseen. Inkan kanssa otin pitkästä aikaa myös seuraamista patukka palkalla ja huh heijaa, että kävi kuumana, suoritus olikin sen mukaista, todella täpäkkänä ja kyllä harmitti, kun päivällä huomasin, että juoksu oli alkanut. Neiti on niin hyvässä vireessä, että olin kovasti odottanut elokuun alussa olevaa tokokoetta ja bh-koepaikkakin oli jo lähes varma sekä sopiva luonnetesti katsottuna. No minkäs luonnolle voi, olin odottanut, että juoksu alkaisi vasta syyskuun alussa ja olin jo haaveillut, että saisin Inkan vielä ängettyä yhteen tokokokeeseen ennen juoksua tuon varatun paikan lisäksi. No minkäs teet, jää sitten mietittäväksi, että onko seuraava startti sitten avoimessa vai alokkaassa.
Pablo tekee yhä innokkaasti töitä, joten se joutuu nyt kantaman suurimman taakan mun harrastus- ja kilpailuhalusta, joten ei auta kun lähteä sen kanssa kisaamaan, vaikka seuraamista ei olla pahemmin harjoiteltu edes täyskäännöksen tai muidenkaan käännösten osalta. Rommin kanssa katsotaan sitten noita tokojuttuja loppusyksystä tai keväällä. Toki Rommikin jo osaa avoimenluokan liikkeistä suurimman osan, mutta kaukokäskyjen opetus alkoi kunnolla vasta nyt ja luoksetulonpysäytystä en halua vielä ottaa muuten kuin puun tai tolpan kiertona. Tunnari, metallinouto, hyppynouto ja ruutukin on kivassa vaiheessa Rommin kanssa, mutta ohjattua ei olla kovin paljoa vielä otettu.
Nyt kuitenkin suunnitelmat tulevat muuttumaan Inkan kanssa ja nyt jään hartaasti odottamaan, että Tarja tekee omat suunnitelmansa ja löytää Inkalle sulhasen. Ehkäpä syksyllä saan pitää sylissäni Inkan pieniä palleroita, harmi vaan ettei meille mahdu enää yhtäkään koiraa, ennenkuin ainakin jätkät on eläkkeellä harrastuksista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti