15.02.2012 Jessicalla Sipoossa Inkan kanssa/Tehis

Tehiskoulutus Inkan kanssa Sipoossa seurana Carita ja Onni, Pia ja Zack ja Kaisu Rokin kanssa. Aloitimme paikallaoloilla ja ainakin tuli selväksi, että Inkaa ei kannata tuoda suoraan autosta vieraalle kentälle, vaikka se siellä olisi aiemmin käynytkin. Olimme rivissä toisena Onnin ja Rokin välissä. Inka oli alusta asti vähän pölmistynyt ja juuri ennen liikkeenohjaajan "Liike alkaa" käskyä tuli ensimmäinen piipahdus. Paikallaistumisen oli ollut levoton ja kun olin mennyt piiloon Inka äänteli, hetken oli myös jatkunut, kun olin ulkona, levottomuus näkyi myös haisteluna. Sen jälkeen vasta rauhoittui !

Paikallamakuun alasmeno ekalla ihan hyvin, mutta kun lähdin poistumaan, kuului piippausta, palasin takaisin riviin ja odotin hetken, että rauhoittuu ja menin vasta sitten muiden seuraksi ulos. En voinut jättää sitä piippaamaan, pakko palata treenissä suosiolla taaksepäin, piippaus mahdollisesti loppuu kun menen piiloon, mutta ongelma pahenee seuraavalla kerralla, kun on epävarma ja kiihtynyt. Inka oli sen jälkeen ollut rauhallisesti ja hiljaa, Jessican kiertäessä oli katsellut, mutta pysynyt rauhallisena. Pysyi hyvin muiden käskytyksen ajan maassa ja tuli omalla käskyllä hyvin ylös. Toki Kaisun käsky istumaan oli eri kuin meidän, joten siitä ainakin oli apua. Paikallaolojen jälkeen käytiin Inkan kanssa hieman taas kerran tutustumassa kenttään ja sen nurkkiin, jotta ei tarvis jännittää, annoin olla ihan vapaana ja vaan hengailtiin sen aikaa, kun Jessica keskusteli paikallaoloista Kaisun ja Pian kanssa.

Yksilövuoron aloitimme toisena, koska olin itse pyytänyt päästä aika alkuun, kun Inka tuntuu juuri tässä hallissa kiihtyvän liikaa. Toin Inkan Onnin treenin lopussa halliin ja kiinnitin tolppaan. Vähän se parkas, mutta en välittänyt, päätin toimia kuten Vuokkoset Areenalla. Jättää sen omiin oloihin ennen omaa vuoroaan. Myös oman vuoron alussa Jessican kanssa jutellessa pidin Inkan kentän ulkopuolella ja samoin, kun keskustelimme mitä tehdään seuraavaksi niin vein Inkan kentältä ulos tolppaan. Toki kun keskusteltiin itse liikkeestä sitä tehdessä, sai Inka olla kentällä, mutta kun puhuttiin siitä mikä on ongelma niin pidempien keskustelujen ajaksi pääsi Inka tolppaan kiinni ja sinne se remmikin sitten jäi.

Tällä keinolla myös Inkan asenne oli sitä mitä se yleensä parhaimillaan onkin, kun ei tule näitä muita konflikteja esille. Ainoastaan, kun vuoron lopussa trukki huristeli käytävällä alkoi vähän keskittyminen pätkiä ja pikku rouva joutui vähän katseleen mitä siellä tapahtuu. Siinä Pia huomautti, että mä en saa reagoida, niinpä niin.... reagoin käyttäytymällä yli innokkaasti. Parempi ehkä, että heitän muutaman kerran, vaikka narupalloa niin ei ehdi rupee liikaa kelaa. Tietty vaan silloin, jos jokin liike ei ole kesken.



No palataan sitten itse treeneihin. Seuraaminen oli meidän päätreeniaihe ja siihen melkein aika sitten tuhraantuikin, mutta aloitimme kivalla merkkitreenillä juuri sen takia, että en halunut aloittaa Inkan kanssa suoraan seuraamista, kun se vähän jännittää paikkaa.

 

• KAKSI MERKKIÄ JA OHJAAJA VÄLISSÄ toinen merkki ruudun suunnassa, aivan sekunnin sadasosan annoin itseni  miettiä, että meneekö ruutuun, kun merkitkin on saman värisiä, mutta sen enempää en antanut sen häiritä, eikä häirinnyt Inkaa myöskään / lähetin Inkan lennosta sille merkille, joka oli toisessa suunnassa kuin ruutu, merkin paikasta en saa nyt nipottaa tässä vaiheessa => kävin palkkaamassa namilla ja sen jälkeen jätin Inkan merkille (namipalkalla kyllä korjasin merkille samalla oikeaan kohtaan) ja palasin merkkien väliin ja lennosta lähetin Inkan toiselle merkille ja taas kehut ja palkkasin namilla ja taas sitten toiselle puolelle. Muutama toisto !
  
  
  
  Seuraavalla vaihe oli se, että lähetin sitten ekalle merkille ja kehut, siitä toiselle merkille ja kehut => sitten vielä sinne toiselle puolelle ja sitten superkehut ja palkka, käytin jo narupalloakin välillä ja siitä Inka tykkää. Ei ääntelyä, muistin ottaa lelun pois vaihtokaupalla namiin.
  
  
  
  Tämän jälkeen sitten niin, että siihen matkalle tiputettiin ja heitettiin kapuloita, voi vaan arvata kuinka se heitetty kapula veti puoleensa. Taisin lähettää Inkan ensin sinne kapulan suuntaan ja vaikeeta oli, kun meinasi mennä kapulalle niin muistutin, että "merkki", jolloin korjasi merkille vauhdista, taisi Pia sanoa, että oli jo ennen mun uutta merkki -käskyä ennen alkanut korjaa jo itse, mutta kiusaus oli suuri. Kaisu ja Pia, mulla hieman pätkii, jos muistatte, että lähetinkö Inkan ensin sinne ei kapuloiden suuntaan vai kapuloille päin niin informoikaa huonomuistista ohjaajaa (pitääköhän munkin hankkia videokamera, no ainakin voisin mun kameran ottaa mukaan kun siinä on videointi mahis). Toiselta puolelta taas lähetys mun ylitse toiselle merkille oli kanssa hauska, Inka matkalla hieman kiemurteli ja pääkin kävi kapulan suunnassa alhaalla, mutta ei koskenut ja pysyi kyllä laukalla hyvin. Merkkien paikkakin parani koko ajan !
  
   


• SEURAAMINEN / ongelma oli tuo Inkan paikan pitäminen niin sivu suunnassa kuin edistäminen ja toisena ongelmana täyskäännös / Otetaan tähän alkuun ne positiiviset asiat, Inkan asenne tekemiseen oli ulkopuolisten mukaan tosi hieno ja oikea eli mun pitäisi saada kaikki seuraamistreenit oikeasti videolle, meinaan kun yleensä näen niitä mitä on videoitu niin niissä oikeasti on asennetta, kun itse olen sivulla niin tuntuu, että kontakti tippuu tai ei ole hyvä ja Inkalla ei ole asennetta => nytkin muiden mielestä sillä oli kokoajan hyvä asenne ja piti hyvin kontaktia => MIKSI MÄ EN PYSTY SITÄ NÄKEMÄÄN TÄÄLTÄ YLÄVIISTOSTA
  
  
  
  Otimme alkuun pitkää seuraamista ja siinä pysähdyksiä, jos kontakti tippuu tai ottaa etäisyyttä, annan uudelleen seuraa käskyn eli nyt jatkettiin sitä suoraa pätkää => alkuun teki ihan kelvollisia täyskäännöksiä (no ei tietty mun mielestä ja mä taas tein sen ns. jarrutuksen), eikä sitä virhettä tullut normaalissa laajuudessa näkyviin, tehtiin tarkoituksella täyskäännösten jälkeen pysähdyksiä ja Inka puski eteen, saattoi kyllä korjata itse oikeaan paikkaan, tehtiin suoralla pysähdyksiä, välillä korjasi nopeammin jo, mutta ongelma tuli kokoajan kuitenkin esille, joten sain neuvon, että kun tulee pysähdys niin alkuun hieman sihahdan jotain esim. "iss" ja tämä toimikin ihan kivasti, kunhan nyt sitten muistan, että en jää tähän apuun liian pitkäksi aikaa kiinni.
  
  
  
  => kokeiltiin myös seuraamista pallolla ja nyt sitten Jessica totesi, että mun lelun paikka nostattaa liikaa (okei... mä pidän myös sitä vähän väärässä paikassa siihen nähden missä sen oikeesti pitäisi olla, jos se olisi tuolla olkapäällä ja se näkee lelun narun), lelu kannattaa nyt pitää piilossa ja hyvä paikka on varmaan tuo takataskun vasen puoli, josta saan napattua sen. Muistaakseni Pia joskus, jossain koulutuksessa opetti, että vois hakee palkan seläntakaa ja Marianne teki Lumolle tosi näppärästi tätä palkkausta => no mietitään, mä en osaa kovin näppärästi vapauttaa sinne takapalkalle oikeaan käteen takaa / HUOM ! Ei ääntelyä pallon kanssa.......... Inkahan on aina seurannut paremmin, kun narupallo on palkkana => palkkaus ehkä sitten aiheuttaa sitä ns. sivusuuntaista liikehdintää, ehkä ?
  
  
  
  Ainakin Z:ssa tuntuu tapahtuvan edistystä ja tulevan asennetta, kun ollaan pari kertaa otettu pallolla, eikä ole äännellyt. Voisikohan sitä palloa harkita siis seuraamiseenkin, mutta kaikki mun tekemiset sen kanssa pitää olla suurennuslasin tarkastelun alla.
  
  
  
  Sitten se täyskäännös, kylläpä niitä sitten tehtiinkin ja ne oli todella karseita ja niin Jessica kuin Piakin saivat nähdä sen todellisuuden, että miten se on täysin omissa maailmoissa kun käännös tulee, se vaan ajelehtii. Aloitettiin kokeilemaan, että käännöksen tullessa sihahdan ensin, jotain tyyliin "sivu" tai siitä vaan "si...", mutta ei paljon siitä ollut apua, seuraavaksi kokeiltiin, että sanon käännöksen alussa "seuraa" ja vielä käännöksen loppuvaiheessa toisen kerran "seuraa" => no ei tämäkään oikein toiminut toivotulla tavalla => pikku rouva jatkaa häröilyään ihan omissa maailmoissaan. Seuraavaksi kokeiltiin namilla, mutta vähän oli ongelmia, kun Inka hamuili namia siihen tahtiin, että ei osaa, osaa olla hamuilematta, kun nami on Inkan ja mun välissä, mutta kun yritin kättä pitää ulkopuolella niin voi voi.... kotiläksynä namin pitoa Inkan pään vasemmalla puolella niin, että ei tavoittele sitä ja samaa niin, että mulla on siinä kädessä namin sijaan pallo... alkuun kotona varmaan peilin edessä perusasennossa ja sitten liikkeessä (pallo tai namikäsi namin kera pitää saada olla rauhassa) => kun namikäsi on siellä ulkopuolella voin alkaa ottamaan sitä täyskäännöstä niin, että se Inka jää sinne käden ja mun kropan väliin.  
  
  
  
  Lisäys:
  
  Unohdin kokonaan, että täyskäännöksessä tehtiin pyörähdys suoralla ja jatkettiin samaan suuntaan, tätä tehdään siis myös !
  
  
  
  Nyt sitten ohjelmassa SEURAAVAT VIIKOT TÄTÄ  
  
   


• PERUUTTAMINEN / toimii käsiohjauksella hyvin ja seinän vieressä, mutta muuten ei => nyt alkuun koira eteen, omat kädet selän taakse, ei käsi työntöä vaan astun eteenpäin, jotta saan Inkan lähtemään taaksepäin / sen jälkeen istumaan mun eteen ja siitä sitten peruutus käsky ja kädet yhä selän takana.
  
  
  
  Tämän jälkeen siirryn sivulle ja Inka on taas valmiiksi seisomassa ja sanon peruutuskäskyn, en enää nosta jalkaa ylöspäin vaan mennään sanan voimalla taaksepäin. Täytyy uudelleen tarkistaa kummalla jalalla kannattaa aloittaa.