Aamulla olo tuntui vieläkin huonolta, mutta lähdin kuitenkin Sipooseen aamulenkille toiveenani tehdä jäljen Rommille ja Inkalle keppitreenin.
Inkan keppitreeni onnistui erinomaisesti, tyttönen oli ihan täpinöissään ja hyvin ilmaisi kepit. Tein myös Inkalle pehmeään sammalmaastoon lyhyen jäljen Inkan nähden. Laitoin satunnaisesti nakkeja askelmille ja sen jälkeen otin Inkan välittömästi tekemään jälkeä. Ihan hyvä suoritus ja nakit hävisivät neidin vatsaan.
Rommin jäljen vanhentumista odotellessa käytiin sitten sillä aamulenkillä ja tuntui käyvän kovasti kuntoni päälle eli tiesin lopunpäivän menevän taas sängyssä, joten jouduin Outille ilmoittamaan, että en uskalla tulla treenaamaan Inkan kanssa agilityä Ojankoon illalla.
Rommin jälki oli hyvin erityyppisessä maastossa ja alussa ajoikin aika vahvasti korkealla nenällä, mutta loppuakohden vauhti alkoi kiihtyä ja intoa tuli lisää. Jälki oli noin 240 askelta ja yhtään kulmaa en tehnyt jäljelle.
Rommin jälki:
- Maastopohja vaihtelevaa, kumpuilevaa ja kallioista
- Jana noin 3 metriä, ohitti jäljen, mutta haki sen omatoimisesti
- Jälki 240 askelta, palkka lopussa samaleen alle osaksi piilotettuna
- Ei kulmia, vaikein kohta kalliolta hieman pudottautuessa, jolloin kääntyi katsomaan minua, en auttanut vaan laskeutui itse, selvisi poluista hyvin, ei ajautunut niihin
Jäljen jälkeen tein Rommille keppipolun, joka meni kohtuullisesti. Kaikki kepit nousi, mutta intoa oli hiukan liikaa, joten hieman sähellystä ensimmäisellä kepillä, meinasi painua yli innoissaan. Tälläistä harjoitusta ei ollut Rommille tullut tehtyä vähään aikaan.
****
Illalla olo alkoi olemaan todella huono ja tarkoitus olikin viettää seuraavat päivät pedissä, mutta Katilta tuli viesti, että Suski ehtisi katsoa Rommin hypyn pikaisesti tiistaina, joten mikäs siinä auttoi kun ilmoittaa, että me lähdemme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti