Aamulla otin tottista asfalttikentällä aamulenkin yhteydessä.
Rommi
- Seuraaminen / askelsiirtymät / kohtalaisen hyvää / hieman ennakoi liikkeelle lähtöä
- Liikkeestä istuminen / yksi toisto, joka hyvä
- Kaukokäskyt / 5 - 20 askeleen päästä, erikseen siirtoja istumasta ja maasta seisomaan / kaikki vaihtoehdot käytössä / muutama hypähdys ekoilla kerroilla, sen jälkeen moitteetonta
- Takapäänkäyttö, vasemmalle käännökset / kiersin rautaista jalkapallomaalia ympäri
Inka
- Seuraaminen
- Liikkeestä istuminen
- Kaukot ( 1 - 2 metriä) / hypähtelee paikallaan
- Takapäänkäyttö, vasemmalle käännökset + seuraaminen aidan vierellä, kaarrosta oikealle
Pablo
- Takapääharjoitus maalia apuna käyttäen, vasemmalle käännöksiä ja kovasti kehua
Inka oli vähän sitä mieltä, että Pablon ei olisi tarvinnut mennä treenaa ja syödä eväitä, meinaan Pablon lähtiessä kentälle, tarttui Inka Pabloa korvasta ja riippui siinä niin napakkaan, että sai sitten Pablon ärähtämään. Kauheen kade likka 
********
Vähän myöhemmin iltapäivällä suunnattiin Pablon ja Rommin kanssa Purinalle. Rommi seuraneitinä ja Pablo starttasi ensimmäistä kertaa kolmosluokassa. Odotukset eivät kovin korkeet olleet ja enemmän jännitystä aiheutti se kuinka Pablo selviytyy keinun aiheuttamasta kalkkeesta. Itse keinua suorittaessa Pablolla ei ongelmaa ole, mutta vire laskee kuunnellessa ja tämä on seurausta siitä vuoden takaisesta loukkaantumisesta Purinalla.
Ilmoittautumisen jälkeen käytiin kummankin koiran kanssa lenkillä ja Pablon kisojen välissä pääsi Rommikin käymään halliin. Kovin vaikuttaa tuo agility siihen kiihdyttävästi.
Tämän vuoksi olinkin varannut kolmesta radasta aloitukseen keskimmäisen hyppyradan ja viimeisenä sitten agilityrata. No ensimmäinen rata yleensä kuulemma on helppo, seuraavassa ei kuulemma enää nollia hirveesti jaeta ja viimeinen kuulemma onkin sitten tosi hankala, tälläistä vihjettä kuulin tämmöisistä kolmen kisasarjasta.
Tietysti ekalla radalla ei sitten sattunut olemaan keinua ja muutenkin se näytti ihan mukavalta. Viimeisellä agilityradalla tietty oli sitten keinu meidän kiusana. Hyppyrata vaikutti muuten ihan mukavalta ja Pablo oli hyvässä vireessä. Meinasi kuitenkin jo alussa lähtee mun mukaan eli varastaa. Rata lähti meiltä ihan hyvin, mutta yhdessä kohtaa jäin suunnitelmista poiketen koiran väärälle puolelle ja sen jälkeen jouduin hieman tiukille itse (Pablo ei ole niitä koiria, jonka takana on helppo leikata), tästäkin huolimatta homma sujui ihan kivasti, kunnes Pablo tuli putkesta ulos ja oli tulossa oikealle esteelle, mutta antaessani hyppy käskyn, suoritti Pablo lähimmän hypyn selkäni takaa, jep jep, kyllä oli harmillista 
Viimeinen agilityrata taas olikin sitten aikamoisen haastava minulle ja koiralle. Virhe tuli puomin alastulossa kun aloitin koiran edessä valssin (putken suu edessä) ja siitä kaarros oikealle, jossa kovasti oikealla oleva hyppyeste veti koiraa puoleensa, sain sen tilanteen pelastettua, mutta aikaa siinä tuhraantui. Varsinkin kepeille lähetys niin, että koira meni puomin alta putkeen ja kepit jäivät sinne puomin toiselle puolelle taas kivaan kulmaan ja ollaan vielä vaikeammalla puolella, siinä sitten varmaan tuli sitä yliaikaa, kun jouduin lähes pysäyttämään kaukaa Pablon ja siitä ohjaamaan kepeille, ongelmana vauhti ja välimatka, keppien edessä heti putken suu, mutta sinne ei menty vaan peruuttamalla/vetämällä vähän kauempana olevalle esteelle, siitä keinulle ja A:n edessä valssi ja hyppyesteelle, joka oli A:n toisella sivulla ja eipä sitten siitä jatkokaan ollut mitenkään helppo.
Ratavirheitä tosiaan tuli vain tuo yksi, mutta yliaikaa tuli vähän alle 7 sekkaa eli ihan riittävästi. Kuitenkin ilman noita virheitä, olisi meillä siis mahdollisuus ihanneaikaan, joka onkin sitten ihan hyvä asia. Nyt vaan on saatava opetettua Pablolle "pakkovalssi", jaakotus, keppien itsenäinen hakeminen vauhdista ja niin, että välissä on toinen este ja niin edelleen !
Hieman Pablo reagoi odottaessa tuohon keinun paukkumiseen, mutta onneksi se ei paukkunut kovin lujaa ja häntä pysyi kokoajan ylhäällä, meni vaan aina hiljaiseksi kun keinu laskeutui paukkuen alas. Omaan suoritukseen se ei kuitenkaan vaikuttanut. Oikein hyvällä mielellä olin kuitenkin, vaikka mitään riemuvoittoa ei tullutkaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti