Tottistreenit suoraan töiden jälkeen Viilarissa. Paikalla oli kolme naista kahden dogo Argetiinon kanssa ja oli heillä vielä Jackrussell terrieri kanssa. Koirat leikkivät keskenään tottiskentällä ja yksi dogo kait harjoitteli näyttelyseisomista.
Eivätkä näyttäneet siitä yhtään poistuvan, ärsyttävää, koirapuistot kyllä on ihan muualla kuin palveluskoirakentällä. Otin kylmästi Rommin autosta ja menin kentälle tekemään sitä mihin se on tarkoitettu.
Rommi
- Vauhtinouto 1 kg kapulalla / heitin itse kauemmas
- Jalkapallopeli
- Luoksetulo / jätin heti maahan / erinomainen eteentulo ja siitä palkka / pallon heitto kentän laidalle ja viritys
- Juostiin kentän toiseen päähän ja tarkoitus seurauttaa, mutta kävi niin kuumana, että jouduin ottamaan muutaman hallitsemattoman pyörähdyksen paikallaan ja sitten lähetys tapahtui melkein suoraan, eteenmeno hyvä
Inka
- Nouto / voi sitä huutoa eli jouduin nyt puuttumaan siihen ja samalla estämään varastamasta
- Seuraaminen / patukka / yhä kävi liian kuumana, joka näkyy seuraamisessa edistämisenä ja pikkuisen ääntelynä
- Luoksetulo / erittäin pitkämatka ja kutsu eteen, patukka leuan alla ja Inka tulee suoraan sivulle / palkkasin, koska nyt on se tokokisa kuitenkin ensiviikolla
Pablo
- Seuraaminen
- PK / liikkeestä maahan ja luoksetulo / oikein hyvä ja vauhti parempi
Tässä olikin sitten päivän huonointa antia ohjaajalta eli hermostuin Pablon häiriöherkkyyteen. Dogo naiset olivat siirtyneet autoille ja se russeli oli vapaana. Pablo kyttäsi niitä ja lisäksi kentälle oli tullut koiranulkoiluttaja, joka flexissä sitten ulkoilutti kahta koiraansa ja samalla päätti sitten hyppyyttää niitä esteellä. No kun treenasin Pabloa niin tuli siihen noin 15 metrin päähän tuijottamaan koirineen keskelle kenttää. Pablon kontaktin pito oli huonoa ja mulla vaan aivoissa raksutti, että "se kusettaa sua" ja käytin pakotteita 20 cm liinanpätkästä kun katseli muualle ja tietenkään en varmaan palkannut oikeassa kohtaa.
Se äijä tuli vieläkin lähemmäksi meidän eteen tuijotteleen, jolloin onneksi olin sitten siirtynyt käyttämään namia niin, että pidin kättä olkapään kohdalla ja näin sain ohjattua Pabloa lempeämmin, mutta siitä otin parin askeleen seuraamisia ja pysähdyksiä. Lopulta hermostuin niin, että ärähdin "että mitä siinä toljotat", en kovin kovaa, mutta pystyihän sen lukemaan mun huulilta ja lähtihän hän sitten.
Kotona vasta tajusin, että ei ihme, että Pablon keskittyminen oli niin huonoa, kun tämä toinen näistä koirista oli aikoinaan hyökännyt heidän pihaltaan suoraan Pablon kurkkuun eli täysin syystä se oli epäluuloinen ja lisäksi mun närkästyminen välittyy koiraan voimakkaasti.
Yritin vielä nollata Pablon tilanteen niin, että otin sen uudelleen kentälle ja otettiin "kuppi seuraamista", joka olikin Pablosta kivaa ja vielä Ristokin ilmestyi töistä kentän laidalle (bussilta kävelyreitti kotiin menee kentän ohitse) !
*********
Illalla vielä ajettiin Pablon ja Rommin kanssa Ojankoon Pablon agilitytreeneihin. Paikalla vaan ei ollut kouluttajaa eikä pahemmin treeniryhmäläisiä. Minä ja Anita pelkästään, joten onneksi edellisen ryhmän kouluttaja näytti meille miten heidän ryhmänsä rata tuli suorittaa, joten teimme sitä sitten.
Vaihdoimme myös välillä koiraa ja oli ihan mukava saada ohjaa bortsu neitiä. Sain myös samalla tarjouksen ottaa sen treenikaverikseni 
Rommikin pääsi tekemään radan ja yllätyksekseni se suoriutui siitä todella hyvin, aivan ällistyttävää. Mielestäni se meni muutenkin nopeiten noista kolmesta, mutta ei kestä putkella takaaleikkauksia vielä. Rommilla tuntui olevan todella hauskaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti