08.10.2007 Etupihalla puuhastelua

Maanantaina olisi ollut yleiset tottistreenit, mutta nukuin sitten näköjään niiden ohitse, joten Pablon ja Rommin kanssa puuhastelin sitten myöhään illalla pihalla. Sivulletuloja, seuraamista ja luoksetuloa. Inkan kanssa harjoiteltiin taas noutokapulan pitoa sisällä ja takapäänkäyttöä taas kerran. Rommikin harjoitteli sisällä peruuttamista, aivan mainio kaveri.

Sunnuntaina kuulin, että naapuriin on tulossa ensiviikonloppuna pieni brasilianterrieri narttu vauva toisen samanlaisen kaveriksi (Samba). Saas nähdä mitä Inka tykkää kun sen Samballe tulee ihka oma kaveri kotiin, kun Inka tykkää niin kovasti Sambasta, joten voi olla hiukka mustis.

07.10.2007 Metsäjäljellä Tuusulassa ja tottista Viilarissa

Olin aamulla suunnitellut herääväni aikaisemmin ja painuvani Tuusulaan tekemään metsäjälkeä, mutta kellon soidessa läjäytin sen kiinni. No kuitenkin noin tunnin kuluttua siitä sain rämmittyä ylös ja pakattua koirat taas autoon eväineen päivineen.

Rommille tein pitkästäaikaa jäljen metsään noin 500 askelta yhdellä kulmalla ja viidellä kepillä. Melkein jäljen lopussa näin sitten yhden ainokaisen jälkimerkin, no minkäs teet, ei hajuakaan onko joltain jäänyt merkki vahingossa vai lähtikö siitä jälki. No tässä vaiheessa täytyi vaan toivoa, että näillä jäljillä olisi ikäeroa tarpeeksi, harhajälki ei kauheasti mieltyttänyt ajatuksena.

Jätin Rommin jäljen vanhenemaan ja tein Inkalle kaksi aivan lyhyttä jälkeä, jonne sammaleen alle piilotin filmirullapurkit ja merkkasin tarkkaan puuhun purkkien kohdat. Toisen jäljen päähän laitoin purkin päälle kepin.

Pablolle tein kaksi janaa, itse jana noin 5 - 10 metriä ja jälki noin 20 - 30 metriä.

Inkan jäljet vanhenivat noin 30 minuuttia. Aluksi neiti harhaili aika voimakkaasti, mutta into oli kova, toisella filmirullapurkilla hieman jo tassulla paukutti maata. Kun kaivoin namit purkista niin Inka kävi aina maahan. Toinen jälki menikin huomattavasti paremmin, mutta purkit sain kaivaa itse maasta, merkkasi ne, mutta olisi jatkanut matkaa, keppillä meni maahan hyvin. Katsotaan muistaako seuraavalla kerralla, että namipurkkeja löytyy maasta.

Pablon ensimmäinen jana meni ihan prinkkalaan, ihan päätöntä hapuilua. Toinen jana olikin sitten aivan täydellinen. Olen lisännyt käskyyn sanan "eteen", jotta Pablo alkaisi tajuta edetä suoraan, eikä ala heti heittää "voltteja". Kepit kyllä ottaa hyvin ylös !

Rommin jälki oli lähes tunnin vanha kun lähdimme sille, olin melkoisen jännittynyt kuinkahan nyt sujuu, edellisestä kerrasta kun aikaa oli ja kesän epäonnistumiset kalvavat mieltä. Pellollahan homma on sujunut niin upeasti nyt lähiaikoina. Namia jäljellä ei ollut ollenkaan eli palkka ainoastaan kepeistä. Rommin jana oli noin 15 metriä ja se meni erinomaisesti, aivan suoraan ja lähti oikeaan suuntaan. Vauhti oli turhan kovaa, mutta en uskaltanut tässä vaiheessa jarruttaa, koska on niin herkkä metsässä mun liinankäytölle, puututaan sitten siihen kun se ei vaikuta toisen työmotivaatioon. Itse jälki sujui hyvin, alku oli vastatuuleen, mutta sekin meni ihan kivasti, kulmasta selvittiin todella mainiosti, mutta ne kepit. Rommihan ei yleensä jätä keppejä jäljelle, mutta nyt nousi viidestä kepistä ihan oikeasti vaan kaksi, yhden poimin itse ja kahdesta en antanut ylittää. Olipas yllätys, no ei hermostuta, tehdään muutamia pelkkiä keppiharjoituksia niin eiköhän se siitä taas onnistu. Muuten itse jäljestys oli ihan kivaa, ainoastaan lopussa noin 10 metriä ennen viimeistä keppiä, yritti ihan väksin tielle, tiedä mikä sinne sitten tahtoi vetää, mutta ainakaan sille jäljelle ei ollut menossa minkä krepin näin aikaisemmin, posotti siitä ohi oikein varmasti, vaikka liinakin oli kietoutunut takajalan ympärille. Täytyy seuraavan kerran kokeilla, että liina lähtee yläkautta. Parannettavaa jäi, mutta ainakin itse jälki tuntui taas kiinnostavan.

Hirveästi tekisi mieli kokeilla johonkin oikeen hyvään sammalmaastoon Rommille ihan namijälkeä niillä "ihmetyynyillä". Täytyy nyt tarkkaan miettiä kuinka seuraavan jäljen tekee.

Tämän jälkeen käytiin metsässä aamulenkillä. Rommi ja Inka äityivät oikein kunnon hippasille, mutta Pablo kulki vain mun vieressä. Yhden kerran sitten hieman intoutui juoksuttamaan muita, mutta sitten taas palasi jolkottamaan mun taakse. No ainakin noilla kahdella oli hauskaa.

Lenkin jälkeen pakkasin koirat taas autoon ja ajoin hieman eteenpäin juoksuttamaan koiria hiekkakuopalle ja taas Inkalla ja Rommilla oli hauskaa. Pablollakin tuntui olevan kovasti mulle asiaa, en tiedä yrittikö saada mua hippasille :o), no lopulta lähti taas tekemään pienet rundit toisten kanssa. Heitin muutaman kerran keppiä kuopan reunalta ja porukka lähti perään ja kiipesivät sitten takaisin jyrkkää reunaa, taisi käydä hieman voimille tuo ylösnousu :-). Esineruutu jäi sitten tekemättä, sen verran väsynyttä porukkaa sain laittaa autoon, etten viitsinyt ottaa esineruutua vaan suuntasimme kotia kohden ja Viilarin tottiskentälle.

Ensimmäisenä vuorossa Rommi. Vein etukäteen eteenmenopallon kentälle, niin että Rommi ei nähnyt (näki kun otin pallon). Rommin kanssa otin seuraavat liikkeet:

• Takapääharjoitus
  
• Nouto hyppyesteellä (ihan matala)
  
• Noutokapulalla hetsausta ja vauhdin hakua, luovutus hyvä, laukkavauhti (vielä lisää potkua saatava hommaan, iloisuutta enemmän)
  
• Eteenmeno (Valmisteleva osuus noin 15 askelta, lähetys pallolle)

Eteenmenoa tein ensimmäsitä kertaa näin pitkällä odotusajalla ja kokonaisella valmistelevalla osuudella, olin todella positiivisesti yllättynyt, kun onnistui noi hyvin, irtosi heti käskystä, lähti kyllä vinoon, mutta mitäpä tuosta, kun löysi kuitenkin pallon). Pidimme pallopelin lopuksi ja sen ohessa otin takapalkalla kaksi kertaa maasta istumaan nousun.

Seuraavana Inka. Vietiin yhdessä kentän laidalle pallo. Ennen eteenmenoa harjoiteltiin seuraavat liikkeet:

• Takapääharjoituksia (nakit)
  
• Seuraaminen suoraan noin 15 - 20 m, palkka taakse (patukka)
  
• Seuraamista oikealle ja vasemmalle ympyrää, palkka taakse (patukka)
  
• Estehyppy edestakaisin, 7 lautaa (palkka: jalkapallo x 3, yksi matalampi hyppy ensin)
  
• Estehyppy namille, (nakit alustalla, x 3)
  
• Vinoeste (jyrkkä) kerran edestakaisin, (palkka nakit)
  
• Eteenmeno

Mahtavaa, jyrkkä vinoeste ihan ilman epäröintiä edestakaisin. Tätä aikaisemmin yli vain kaksi kertaa toisesta suunnasta apuohjaajalla. Mainio likka, sanon minä ja tätä kun luulin meidän tulevaisuuden kompastuskiveksi :o), mutta hienosti meni. Eteenmeno yritin liian kaukaa ensimmäisellä kerralla, ensin mietin käydäänkö katsomassa uudelleen kun pallon viennistä oli niin kauan, mutta päätin sitten mennä lähemmäksi ja onnistui näin ihan kivasti. Lopuksi hieman leikittiin ja annoin Inkan voittaa patukan, jolloin juostiin sitten autolle niin, että Inka sai kantaa saaliinsa.

Viimeisenä vuorossa oli sitten Pablo poika purkkeineen :o). Otin tokon tyyppistä seuraamista niin, että jätin palkan kentän reunalle, käytin aika paljon pakotetta remmistä, kontaktin pitämiseen, toimii Pablolla hyvin, mutta lisäksi käytän "katso" käskyä. Vielä muutama vuosi sitten olisi ollut tuhoon tuomittua tuo nykiminen remmistä, mutta nykyään toimii nostattavana, mutta mun täytyy antaa kunnon palaute kun tarkentaa työskentelyään. Tavallaan en päästä sitä yhtään haaveilemaan. Oikein kelpo seuraamista, olin erittäin tyytyväinen, nyt vaan kotona taas kontaktitreeniä ja treeniä vain askelleen ja parin verran ja hyvästä kontaktista palkka eli keskitytään siihen kontaktiin. Pablon treenit tänään:

• Seuraaminen, juoksu, käännös, täyskäännös
  
• Luoksetulo
  
• Kaukokäskyt maahan - istu, (takapalkka)
  
• Takapääharjoitus
  
• Seuraaminen, pysähdykset, juoksu, käännökset

Ensimmäisen luoksetulon kanssa oli vaikeauksia, ei meinaan hievahtanutkaan, palasin luokse ja otin yhden askeleen eteenpäin ja jätin uudelleen, seuraavasta käskystä lähti laukalla tulemaan eteen. Eteentulot aivan prikulleen suoria. Nyt viikolla täytyy harjoitella tuota käskyyn ragointia, ei ole varaa menettää toisella käskyllä pisteitä tai vielä lisäksi vartaloavulla, jonka aivan varmasti annan, jos ei lähde. Aina sitä syntyy näitä uusia ongelmia, tämäkin aivan odottamaton. Viimeinen seuraamisharjoitus meni erittäin hyvin, mitä nyt hiukka edisti, mutta jätättävällä koiralla en siitä ole niin huolissani, kertoo vaan, että sen vire on hyvä ja siihen tässä onkin pyrkimys, sen paikan saa kyllä korjattua, kun löytyy sitä halua tehdä hommia. Tähän oli treenit hyvä päättää.

06.10.2007 Möllitokoa ja agilityä

Suomen Collieyhdistys Ry:n tokotoimikunta järjesti tänään möllitokon Malminkartanossa eli suuntasin aamulla Rommin ja Pablon kanssa sinne. Alkujaan oli tarkoitus osallistua Pablolla ALO luokkaan, mutta en sitten uskaltanut ottaa näin kisamaista suoritusta juuri virallisten kisojen alla, joten ilmoitin sitten Rommin mölli luokkaan hetken mielijohteesta.

Rommin kanssa ei ole oikeastaan harjoiteltu tokoa kuin ihan tänä syksynä ja todella ne kerrat taitaa olla yhden käden sormilla laskettavissa. Seisomista en muutenkaan ole harjoitellut vielä kuin vasta muutaman kerran puuta kierrättämällä ja myöskään tätä käskyä sillä ei ole arkikielessä, joten siitäkään ei ole apua, meillä on käsky odota ja se ei ole niin tiukka eli jalat saa liikkua. Mölliluokkaan halusin ilmoittaa sen vuoksi kun halusin paikallaolon olevan turvattu ja onnekseni olin tähän ilmoittanut, kun viereisestä alokasluokan kehästä taisi joku koira lähteä haastamaan riitaa, onneksi ei tullut meidän kehään asti. Mölliluokassa tehtiin paikallaolo remmissä, joten etenin noin 2 metrin päähän (niin paljon kuin remmiä riitti), Rommin paikallaolo oli aivan eleetön ja moitteeton, sille olisi ollut ihan sama olenko 20 metrin päässä, mutta tästä on hyvä aloittaa.

Liikkeet:

• Luoksepäästävyys 10
  
• Paikallamakuu 10
  
• Seuraaminen hihnassa 10 (Ei vapaana seuraamista, Rommille vapaana seuraaminen vahvempi)
  
• Liikkeestä maahanmeno 10 (Vaihtoehtoisesti seisominen, jota ei vielä ole opetettu Rommille)
  
• Luoksetulo 10
  
• Hyppy 7 (Aloitettu vasta irtoamisen opettaminen, ei seisomista)
  
• Kokonaisvaikutelma 10

Sijoituimme jaetulle 5. sijalle :-) !!!!!!!!!!!!!!

Seuraamisessa pidin nakin nyrkissä ja käden aivan suorana kyljessä. Käytin nyt harjoituksen takia hyväksi, sitä että nami sai olla liikkeen aikana mukana. Piti hyvän kontaktin ja olisiko ihan vaan yhdessä vaiheessa tavoitellut namia, käännökset ihan kelvollisia, vaikka oikealle ollaan kyllä harvoin tehty täyskäännöstä, yleensä teen sen vasemmalle.

Liikkeestä maahanmenossa ei tainut olla mitään moitittavaa. Luoksetulo ei ollut parasta Rommia, jäi istumaan hyvin paikalleen (tämäkin ihan uutta koiralle), luoksetulo nopea, mutta jäi aavistuksen vinoon, sivulletulo ihan hyvä. Viimeisenä oli sitten hyppy, jota käytännössä ei ole harjoiteltu lähes ollenkaan, muutaman kerran olen ehtinyt harjoitella irtautumista pelkällä hyppy käskyllä ja seisomista kait yhden kerran viime kesänä. Rommi tottunut että liikutaan joko vieressä tai heitetään ensin kapula ja tehdään se paluu hyppy. Nyt irtaantui hyvin ja kääntyi mua kohden, mutta ehti edetä jo liikaa ennen ekaa seiso käskyä ja jouduin toistamaan käskyn sekä antamaan käsimerkin. Uskon, että oppii liikkeen kyllä nopeaan.

Yhteistyöstä sitten saatiin kymppi ja täytyy sanoa, että Rommi oli iloinen ja teki halukkaasti yhteistyötä. Siirtymiset paikasta toiseen ja sivulle tulot oikein erinomaisia sekä kiinnostus pysyi hyvin minussa. Muutenkin herran käytös oikein ilahduttavaa, kennellekkään ei isotellut ja hieman turhautumistaan haukahteli, mutta kehässä ei haukkunut.

Sijoituimme jaetulle viidennelle sijalle ja saimme palkinnoksi Rommille siankorvan, jonka Rommi saikin heti itselleen.

Tämän jälkeen auton nokka kohti Keravaa agilitytreeneihin halliin. Löytyihän se halli ja ilokseni totesin Pablon viihtyvän siellä oikein hyvin. Ei arastellut mattoa ja meillä oli oikein mukavat tekniikkaharjoitukset. Samalla vähän harjoittelin tokoliikkeitä ja olipas herralla vauhtia, kun jollain keinoin saisi tuon myös kisaan siirrettyä. Kontakti aivan erinomainen ja sivullekkin tultiin ihan kivalla vauhdilla. Hitsi kun olisi rahaa niin, että voisi varata halliaikaa jokaiselle koiralle, mutta saas nähdä miten tuon joka toinen viikko tapahtuvan tottistreenin koirien kanssa jakaisi. No ehkä tuossa agilityn lomassa Pabloa ehtii hieman prepata myös tokon osalta.

Keravalta suoraan Puotilaan lenkille Sipen ja Essi  Sheltin kanssa. Vähän ihmetytti lenkin lopussa Rommin kävely, täytyy hieroa jätkän takapäätä ja seurata sen liikettä, ehkä mä vaan kuvittelen tai sitten se vaan oli väsynyt ja liikkui epäpuhtaasti. Yleensä se kuitenkin liikkuu lennokkaasti koivistaan huolimatta, mutta tuo ei ollut normaalia mielestäni. Tarkistin sen tassuhaavan kohdan ja se ei näyttänyt mitenkään revenneen, mutta ehkäpä siinä on jonkinlaista herkkyyttä. Täytyy pitää silmällä !

Täytyykin tänne vielä muistaa merkitä nuo pyöräilyt eli eilen töiden jälkeen kävin Inkan ja Pablon kanssa pyöräillen koirapuistossa. Inka sai siellä mukavasta sekarotuisesta nartusta itselleen leikkikaverin, oikein sopuisasti tytöt olivat, Pablo taas liihotteli yksikseen tai seurusteli tuon toisen koiran omistajan kanssa, erittäin tyypillistä Pabloa. Rommin kanssa kävin kaksistaan lähimetsässä leikkimässä kahdella narupallolla ja leikkimisen jälkeen tehtiin lyhyt lenkki, josta suurin osa aikaa taisi mennä borderterrieri nartun omistajan kanssa jutusteluun.

 

 

04.10.2007 lenkkeilyä Myllypurossa ja Viikissä

Torstaina käytiin vain pitkällä lenkillä koirien kanssa. Inka ja Rommi äityivät muutamaan otteeseen oikein kunnon hippasille metsässä, nurmikkokentällä ja pellolla. Pablo malttoi katsella vain vieressä, vaikka kyllä sillekkin tekisi hyvää juosta toisten kanssa.

Illalla kotona tehtiin Rommin kanssa takapääharjoituksia, noutokapulan tuomista ja pitämistä sekä seisomista. Muutaman kerran otettiin myös maasta istumaan nousemista. Inkan kanssa myös takapääharjoituksia ja ohjatunnoudon kapulan pitoa. Pablon kanssa samaa juttua, mutta emme päässeet noutoon asti, kun Risto tuli töistä kotiin ja lähti viemään koiria iltapissalle.

Saa kyllä olla tarkkana tuon Rommin syömisen kanssa, ruoka maittaa turhankin hyvin ;-), leikkauksen jälkeen kun vatsa on toiminut hyvin ja alapään pesullakin ollaan taidettu käydä vain kerran, toki ulkoilun jälkeen on joutunut suihkuun, mutta enään ei tuoksu kokoajan hirveältä, eikä alapää ole enään tahmainen. Tällähetkellä on omasta mielestäni oikein sopivassa lihassa, mutta pahemmin ei saisi lisää tulla painoa. Kauhulla odotan mitä tuolle turkille käy ja missä aikataulussa, kun se on niin mahtava, ei pahemmin kastu ja on suoraa ja niin "kaunista", täytyy vaan toivoa, että kävisi tuuri ja turkki pysyisi mahdollisimman paljon samanlaatuisena, eikä pehmene kauheasti. Täytyykin muistaa taas käyttää tänään karstaa poistamassa pohjavillaa. Rommiahan on karstattu pennusta alkaen ja sen turkille se on sopinut, mutta meidän muut koirat harjataan vain Roger Paralla tai harvapiikkisellä teräskammalla (pahimman turkinlähdön aikaan kyllä sitten saatetaan ottaa tiheämpi piikkinen apuun.) !

03.10.2007 Hakua Kivistössä

Keskiviikko menikin sitten hakutreenien merkeissä. Melkein suoraan duunista koirat autoon ja nokka kohti Hämeenlinnantietä. Ennen treenejä kävin juoksuttamassa hieman koiria metsässä.

Tänään meitä oli vain kolme, mun lisäksi Satu ja Jorma sekä neljäntenä vierailijana Heidi ja Viima bordercollie tyttönen. Satun ja Heidin kanssa tallattiin alue nopeasti, jotta saataisiin hommat valmiiksi ennen pimeäntuloa. Tällä kertaa otin myös Pablon treeneihin, lähinnä vaan testaamaan lähteekö haukku ulos myös vierailla maalimiehillä, Satulle selvästi haukkuu paremmin kun keväällä Satu sitä jonkin verran jo haukutti. Muuten meni ihan hyvin, mutta Heidin kanssa hieman oli ongelmia, ei niinkään sen takia, että Heidi oli täysin vieras, vaan hän tuoksui juoksuaikaiselle nartulle ja Pablon siis piti ensin tehdä puunjuureen merkinnät (no tuon olinkin jo osannut arvata, joten olin jo varoittanut, että voi käydä niin). Palkka namirasiasta (lohta, kananugetteja ja broileripullia) !

Laitoin liivit päälle hieman ennen hakuradan alkua ja haukutin Inkaa hieukan. Inkalle tehtiin viuhka (maalimiehenä Jorma) paremmalle tuulen puolelle, palkkana narulelu, toimi ihan kivasti. Menin itse piilolle, mutta maalimies saa tuoda Inkaa piilolta vähän matkaa ja otan sen sitten hieman ennen keskilinjaa kiinni. Seuraava maalimies (Heidi) olikin vain muutaman metrin päässä toisella puolen eli tarkoitus oli vain saada Inka lähtemään toiselle puolelle itse ilman näköärsykettä, sekin meni ihan kivasti, palkkana sukkapallo ja tennispallo. Palkka ei ollut oikein riittävä. Viimeisenä oli sitten Satu myös viuhkana ja palkkana oli kaksi tennispalloa, pyysin Satua hieman ärsyttämään Inkaa pallolla, jolloin saatiin sitä hieman kiihtymään (tarkoitus ei ollut haukuttaa, mutta kiihtyessä sitä tuli automaattisesti) ja innostumaan leikistä. Viimeiselle maalimiehelle oli tarkoitus, että kaikki tulevat mukaan viimeiselle piilolle, mutta siinä tuli vähän sekaannus ja näin ollen leikittiin narulelulla keskilinjalla, joka taas ei oikeastaan ollut se tarkoitus, kun se hauska piti tapahtua siellä piilolla, no ensikerralla ollaan tarkempia. Eli tarkoitus olisi hetki olla piilolla ja leikkiä, haluaisin antaa myös jonkin namiannoksen loppuun, mutta on mietittävä tuleeko se vikalla piilolla, repuilla vai vasta autolla !

Lopuksi sitten Satun ja Jorman kanssa lähdettiin pienelle lenkille metsään, niin että koirat saivat hieman vapaana temmeltää. Oli kyllä taas jo hieman pimeää.

02.10.2007 jälkeä pellolla ja agilityä

Töiden jälkeen oli hirveä hoppu ehtiä pellolle jäljelle Pian ja Tessa Malin sekä collie Sulon kanssa ennen agilitytreenejä.

Rommille tein 350 askeleen jäljen nurmipellolle (alku myötätuulessa, aurinkoinen sää), jossa oli yksi kulma. Namia oli lähes koko matkan, muutamassa kohdassa pätkä ilman nameja sekä vähän ennen kulmaa ja kulman jälkeen. Loppuun jätin kepin. Jäljestys oli oikein mukavaa, hieman välillä oikean jalan jäljestys herpaantui, mutta tyydytti yhä minua, varsinkaan kun tahallaan vähän pälpätimme Rommin takana. Yleensä en puhu jäljestyksen aikana, varsinkaan kun Rommi on niin herkkä kaikelle äänelle jäljestyksen aikana, joten tämän vuoksi hieman teimme häiriötä takana ja näytti kestävän oikein hyvin. Kulmassa kääntyi oikeaan suuntaan hyvin nopeasti ja sivutuulessa hieman jäljesti jäljen sivussa, tarkensi kun tultiin kohtaan, josta namit jatkuivat. Kepistä posotti ohi suoraan jäljen loppumerkkiin, joten tästä lähin en laita enään merkkiä jäljen päähän tai sitten laitan kepin vasta sen jälkeen noin metrin päähän, koska nyt jätkä olisi siitä vielä jatkanut. No keppejä harjoitellaan sitten joko erikseen tai vain jäljellä, jossa ei ole ruokaa ollenkaan.

Inkan kanssa harjoiteltiin ilmaisua. Laitoin pellolle seuraavasti purkit:

15 askelta keppi/purkki, 15 askelta keppi/purkki, 12 askelta keppi, 12 askelta keppi/purkki, 12 askelta keppi, 12 askelta keppi/purkki !

Inka lähti jäljelle vähän miten sattui, mutta ensimmäisen pelkän kepin löydettyään tarkensi huomattavasti työtään. Ilmaisi kaikki maahanmenolla hyvin varmasti, kepiltä lähdössä, joudun nyt hieman pitelemään, jotta päästään kunnialla oikeaan suuntaan kun into on niin kova jatkaa matkaa. Seuraavaksi tehdään metsään aivan lyhyt filmirullapurkki jälki, että saadaan jälkeen tarkkuutta, kun kerta namia ei voi pellolle tai metsään sen kanssa laittaa.

Jäljestyksen jälkeen suuntasimme agilityyn Ojankoon Pablon ohjattuihin treeneihin. Ennen Pablon tuntia kävivät sekä Inka, että Rommi hieman harjoittelemassa lähinnä yhden tai kahden esteen sarjoissa. Nyt Inka juosta hölkyttää puomia pitkin, jopa kovempaa kuin Pablo ja Rommi tietty sukeltaa puomille kuin päätön kana hirveää laukkavauhtia, niin että mulla on jäädä sydänkurkkuun pelosta. Ehti se jo kerran vähän ylösnousulla lentää alaskin, mutta eikun takasin ja samaa vauhtia. No lopulta hillitsin käskyillä aika voimakkaasti, turvallisuus ennenkaikkea, keinulla tottelee jo todella hienosti "odota" tai "ota alas" käskyä.

Pablon treeneissä harjoiteltiin jotain MM-rataa. Ensimmäisen kierroksen aikana meillä ei sujunut mikään, kepit sössin pariin otteeseen ja mun ohjaus oli aivan hukassa useammassa kohdassa. Selitellähän aina saa, mutta mulla oli kauhee vessahätä ja huoli siitä, ettei Pablo ollut ehtinyt käymään "isolla hädällä", sekä jälkipellolla olin saanut selkäni kipeäksi. Radan jälkeen suuntasin sitten wc:n ja otin itseäni niskasta kiinni ja korjasin sitten ohjauksen ja samalla muutin muutaman kohdan ohjauksen kokonaan. Rata menikin sitten oikein hienosti, ei virheitä ja muutenkin oli kuulemma erittäin nättiä katsottavaa. Johan mäkin sitten sain myös koiralle viestin perille, että hauskaa oli !

 

01.10.2007 Tottistreenit

Töiden jälkeen käytiin eläinlääkärissä näyttämässä Inkan tassuja. Olin kyllä jo sunnuntaina todennut niiden näyttävän hyvältä, mutta kun aika oli varattu ja muutenkin oli asiasta vielä kysyttävää.

Illalla oli tottistreenit Viilarissa, kouluttajana Shea Beasley. Inkan kanssa harjoiteltiin täyskäännöstä, johon sain ohjeeksi harjoittaa tuota takapäätä yhä edelleen eli käännöksiä paikallaan vasemmalle tai samoin mitä tähänkin asti ollaan tehty eli jätän Inkan hieman taakse itsestäni ja kädellä ohjaan sen sivulleni kun käännyn vasemmalle. Toisena harjoitteena olikin sitten tuo luoksetulo, niin että Shea piti Inkaa, kunnes kutsuin "tänne" käskyllä, antaen Inkan iskeytyä patukkaan ja patukalla ohjasin Inkan eteen istumaan. Muutaman toiston jälkeen alkoi sujumaan. Lopuksi otin paikallaoloa, jäin melko lähelle ja käännyin selkä koiraan päin ja Shea palkkasi Inkaa namilla.

Inkan jälkeen hain Rommin, jonka kanssa otin eteenmenon viereisellä kentällä ja sen jälkeen kouluttajan kanssa haettiin vauhtia Rommin noutoon. Shea piti Rommia ja heitin kapulan lähelle heitä ja pyysin Rommia tuomaan. Rommi ei hirveästi syttynyt tähän, yksi onnistunut suoritus oli, mutta kokeilimme sitten sellaista, että hetsasimme kapulalla Rommia ja heitimme sitä toisillemme, kun Rommi niin kuin varkain saa kapulan kiinni niin kehuttiin kovasti ja pyysin tuomaan. Selvästi tuli lisää virtaa. Lopuksi otettiin muutama käännös vasemmalle ja todettiin senkin takapään liikkuvan vasemmalle vielä aika huonosti, joten läksynä takapääharjoituksia vasemmalle. Viimeisenä sitten luoksetulo, joka oli kohtuullisen hyvä, vauhti ok, eteentulo aavistuksen vino omasta mielestäni.

Pablokin pääsi naapurikentälle ottamaan seuraamista ja muutaman luoksetulon. Kohtuullisen mukavaa suorittamista, tarvii kovasti kuitenkin muistutusta kontaktista.