Marraskuun ensimmäinen viikonloppu meni tokon koulutusohjaajakurssilla Vantaalla. Kurssia veti ylituomari Riikka Pulliainen, joka sai kyllä koko kaksi viikonloppua kestävän kurssin tuntumaan todella kiinnostavalta. Riikka on niin positiivinen ja iloinen persoona, että häntä on kyllä ilo kuunnella. Lisäksi hänellä on itsellään myös vahva kisatausta, joka kyllä tuo myös kurssille oman näkemyksensä.
Kurssin jälkeen olikin viikon loma töistä. Maanantaina oltiin vielä kotona ja kävin treenaamassa koirien kanssa Vuokkoset Areenalla aamupäivällä. Toivon ensimmäinen sessio oli niin Super hyvä, että siihen olisi pitänyt lopettaa.
TOIVO
Tehtiin Seuraamista ja jääviä liikkeitä, lähinnä vaan kyllä maahanmenoa ja seisomista. Pääpainona se liikkeestä paikoilleen jääminen. Toivohan osaa hyvin pysyä paikallaan, kun teen sitä palaa, mutta se ei ollutkaan helppoa, että yhdistän seuraamisen ja paikolleen jäämisen. Seisomiseen tarvitaan vielä käsiapu, mutta maahanmenoon ei tarvita apuja. Toki annan vielä kuitenkin ennen itse liikkeen aloittamista avut siten, että tehdään peruuttaen 1 - 2 kertaa kyseinen liike ja sitten kutsun sivulle ja lähdetään menosuuntaan ja siitä jäävä ja jatkan matkaa ensin selkä koiraan päin ja sitten kiepsahdan koiraa kohden ja vahvistan paikalla pysymistä, sivulle paluuta en vielä yritä vaan palkkaan pysymisestä, tehdään sivulle paluuta vielä omana palanaan.
Ruutua treenattiin myös parista eri suunnasta ja tehtiin myös tyhjään ruutuun menoa ja "yes" sanalla merkkaus oikeasta paikasta.
INKA
Tehtiin Inkan kanssa ainakin ruutua ja sitten estehyppyä niin, että Inka hyppäsi ja teki kaukoja siellä toisella puolella. Karsea marmatus kuului kyllä, kun Inka protestoi, että ei tämä näin mene. Vähän lisäksi luoksetuloa ja keskityin yleisesti saamaan Inkan hiljaiseksi. Jotenkin jopa onnistuin. Inka kyllä nautti, kun saa tehdä vähän tokoilua, vaikka vaan hömpöttelyä !
TOIVO
Sitten vielä uudelleen Toivo, ensin vähän tokoa ja sitten agilityä. Eipä olisi kannattanut. Ei poju jaksanut täydellä keskittyä. Lisäksi viereiselle kentälle oli tullut Tiltu Derin kanssa treenaamaan ja meidän Toivo ihastui Tiltun ääneen niin kovasti, että vaikka ei mitään nähnyt niin Tiltun ruutu käskyn meinasi toteuttaa suurella innolla. Mitä tästä opinkaan vai opinko mitään ?!
Jos et itse ole täydellä teholla mukana ja väsynyt nuori koira.............. juupa juu. Toivottavasti olen seuraavaksi fiksumpi !
Eipä sitä meinaa epäonnistumisen jälkeen muistaa, että ensimmäisellä kierroksella mulla oli valtavan hieno, innokas, osaavainen koira, josta voi iloita. Ehkä oli ihan hyvä, että tuli pakollinen vapaa treeneistä tämän jälkeen, kun lähdettiin Jukan kanssa Reissuun Riikaan loppuviikoksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti