Torstai ja perjantai tuli vietettyä sängyn tai tarkemmin sohvan pohjalla flunssaa potien !
Keskiviikkona ja torstaina illalla Jukka vei koirat ulos onneksi, mutta muuten kyllä jouduin itse käymään viemässä koirat ulkoilemaan. Torstaina aamupäivän vietin kylläkin Meilahdessa keuhkolääkäriä tapaamassa ja onneksi sieltä tuli hyviä uutisia eli tietokonekuvauksessa ei ollut löytynyt mitään kasvaimeen viittaavaa vaan tihentymä oli keuhkon pienen osan kasaan painautuma, joka johtunee mahdollisesti tulehduksesta, jossain vaiheessa ja tämä tihentymä todennäköisesti tulee näkymään myöhemminkin, jos keuhkokuvia otetaan.
Allergia testit oli negatiivisia, selvää astmadiagnoosia ei voida antaa, mutta jonkinlaista siihen viittaavaa reagointia metakoliini altistuksessa, joten muutaman viikon kuluttua aloitan parin kuukauden kortisoonilääkityksen, kunhan saadaan typpimittaus ensin tehtyä.
Nyt vaan pitäisi flunssan pysyä poissa, jotta tuo typpimittaus saadaan tehtyä ja sehän ei kovin helppoa ole näin avokonttorissa työskentelevän välttää näitä tauteja.
Perjantaina kävin sen verran Toivon kanssa talon vieressä lenkin jälkeen ottamassa ohjatun suunnat ja seuraamista, mutta enempää en olisi jaksanut tehdä ja sain vielä närkästyneen koiranulkoiluttajan siihen riesakseni, kun hän moneen otteeseen kiljui, että "aiotko tosiaan päästää sen irti" ja sain varmaan ikuiset vihat päälleni, kun hän ei voinut mennä metsään nyt ulkoilemaan. En kylläkään tiedä miten se vaikutti heidän metsään menoon, kun siitä muita koiranulkoiluttajia sinne metsään kyllä meni, vaikka Toivo kentällä töitä vapaana tekikin ja tuossa vaiheessa minä pidin Toivoa pannasta kiinni ja sanoin, että päästän vasta, kun he ovat menneet, että koulutan koiraani. No eipä häntä kiinnostanut vaan huusi " ETTÄ, AIOTKO SINÄ TOSIAAN PÄÄSTÄÄ SEN IRTI JA HÄN EI VOI MENNÄ NYT METSÄÄN" !
Kait hän kuvitteli, että Toivo juoksee sinne metsään syömään hänen koiransa tai sitten hän oli päättänyt, että kävelee juuri kentän halki, kun muut menee siitä kentän sivustaa metsää pitkin metsään. Tietysti minähän tässä väärin tein, kun koiraani vapaana pidin, kun lain mukaan pitää olla kytkettynä, mutta onneksi yleisesti ottaen kukaan muu ei ole välittänyt aikaisemmin kuuden vuoden aikana, siitä ne kulkee ohi, kun koirat on treenanneet ja jotkut jää katsomaan sekä kysyneet, että saisiko koulutus apua ja koirattomat jää välillä katsomaankin.
Lauantain vietin muuten samoin kuin edelliset päivät eli sohvan pohjalla ja vasta illalla myöhään lähdin koirien kanssa Sporttikoirahallille, kun oli treenivuoro tullut varattua jo aikoja sitten ja rahojahan ei hukkaan heitetä. No toisaalta olokin oli ihan hyvä, joten senkään puolesta ei ollut esteitä mennä treenaamaan ja Toivokin jo toipunut tarpeeksi osteopaatin käsittelystä.
**********
Toivo treenasi taas metallikapulaan kiinnostuksen nostattamista ja sitten itse metallinoutohyppy liikkuroituna. Yhä kiihtyy liikaa, mutta kapula nousee paremmin, mutta kisamaisessa taisi vieläkin hieman mietiskellä sitä nostoa.
Ruutua tehtiin muutaman kerran alustalle, jonka olen nyt vaihtanut vihreän väriseen alustan mukaan ja siitä Toivo kyllä paukkaa yli ja palaa vasta sen jälkeen alustalle. Muuten kyllä on alkanut taas menemään paremmin ruutuun tai siis paikka alkaa vähän vahvistumaan. Yleisesti ottaen ruutuun kyllä menee hyvin, mutta saanko pysäytettyä sopivaan paikkaan niin se onkin jo toinen juttu, kun se paikka ei ole niin vahvana ja korjauksia on treenattu nyt aivan liian vähän. Hyppyesteistä ja muusta rekvisiitasta laitettiin vielä vähän häiriötä matkalle ruutuun mennessä, jotta tottuu niihin ja menee suoraan ruutuun. Tyhjään lähetyksellä Mervi sitten heitti Toivolle lelun palkaksi !
Ensimmäistä kertaa Toivo alkoi ennakoimaan ruudun loppuosan kanssa, joten sitä jouduttiin hieman treenaamaan, jotta ei tule sieltä liian aikaisin pois ja ennakoi. Tähän asti on ollut niin nätisti siellä odottamassa, mutta nyt sitten tietysti tämä alkaa rakoilemaan.
Tunnari tehtiin myös ja se oli oikein hyvä ja olin erittäin tyytyväinen Toivon toimintaan varsinkin, kun näin äkkiseltään on alettu kapuloiden välimatkaa toisiinsa tiivistää. Ainoa vähän hankala asia oli ensimmäistä kertaa Toivolla kohdistaa palautus oikeaan paikkaan, kun otti suunnan kohti Merviä, mutta huomasi virheen itse ja korjasi sen. Eteen tullessa kapulan pitoa pitäisi vahvistaa, pitää liian löysästi ja käskytyksellä yleensä annankin tällä hetkellä käskyn pidä ennen kuin pyydän irrottaa.
Seuraamisen halusin videolle ja Mervi kuvasikin sen samalla, kun liikkuroi. Nyt peruutuskin oli jo paljon parempaa varsinkin toisella kertaa. Muutenkin vähän tasaisempi kuin edellisellä videolla viime tiistaina, mutta paljonhan tuossa työtä vielä on. Yli työskentelee ajoittain ja sitten edistää muutamassa kohtaa sekä liikkeelle lähdöissä saisi olla enemmän kontakti ja ryhti ylöspäin, kun nyt lähinnä kiertyy pää jalan ympärille. Perusasentoihin pysähtyminen aika kivan suora ja oikea paikkainen lukuun ottamatta peruutuksessa, jossa hakeutuu sivulle liian eteen.
Ihan muutama kauko-ohjauksen vaihto tehtiin ja näissä Toivolla on vähän vaikeuksia, mutta se on odotettavaakin, kun edetään tällä hetkellä matkan kasvatuksen kanssa aivan liian nopeasti ja tiedän, että tätä joudutaan kyllä korjaamaan todella paljon tulevaisuudessa tämän kiireen takia.
Inka oli mukana myös ja pääsi pikkainen tyttö vähän tekemään rally-tokon liikkeitä ja luoksetuloa sekä ihan vähän kauko-ohjaustakin, jotta pääsi tekemään jotain, kun aina se odottaa, että milloin on hänen vuoronsa tai namejahan se Inka lisäksi odottaa tekemisen ohella :) !
Lopussa tehtiin vielä Mervin ja Kayan kanssa paikallamakuuta niin, että poistuin hallista lasioven taakse. Vähän Toivo alkaa itkeä perääni, joka on tosi huono juttu. Toivottavasti saan sen rauhoittumaan nyt pikaisesti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti