Keskiviikkona olikin sitten Jessica Svanljungin koulutus Sipoossa, jossa oli tarkoitus jakaa aika Ninan ja Aaven kanssa, mutta tällä kertaa olimme sitten kuitenkin kaksistaan vaan Toivon kanssa. No saatiinpa käytyä koko voittajan setti läpi ja vielä pureuduttiin siinä ilmenneisiin ongelmiin.
Mikä parasta niin Toivo ei äännellyt pahemmin ja oikeastaan vaan pelkästään luoksetulon alussa tuli ininää ja L:n aloituksessa inahdus. Ensimmäinen satsi oli aika kisamainen, mutta toinen ei ihan mennyt täysin hankaluuksitta, joten meni enemmän treenin puolelle ja se oli jo etukäteen tiedossa.
1. kierros
Seuraaminen = Aloitettiin ruudun ja seinän vierestä, jossa tilaa noin metrin verran ja L:n sakaran merkki siinä edessä. Toivo oli vähän hämillään ja alku ei ollut ihan intensiivistä. Kokonaisuutena kuitenkin Jessica piti Toivon seuraamisesta, välillä Toivo ylityöskenteli ja edisti, mutta yleisesti ottaen ihan kivaa ja se paransi asennetta kokoajan. Vähän siellä oli vinoja perusasentoja ja minä itse vähän mokailin menemällä sivuaskelet väärään suuntaan, kun vaan ajattelin, että ei voittajassa näitä ole, mutta Jessica kyllä meitä pyöritti kaikella tapaa, joka oli kyllä oikein hyvä juttu. Peruutus ei ollut ihan niin hyvä kuin kotona, mutta yritys kuitenkin aika hyvä. Alkuun vähän ei ollut peruutuksessa ihan suora, mutta korjasi sen sitten itse ja aavistuksen liikkui liian lujaa, mutta ei pahasti.
L:n jäävät = seuraaminen olisi voinut olla parempaa ekalla suoralla ja ihan pieni piipahdus tuli liikkeelle lähtöä ennen. Seisomisessa pysähdyksessä yksi tassu vähän liikahti ja sama juttu, kun kävin takana, mutta maahanmeno oli hieno.
Luoksetulo = Sama juttu vähän piipahti, kun käsin alas ja lähdin, mutta muuten vauhti hyvä ja pysähdys erinomainen ja loppuun tuli suoraan eteen, jeee............ ei pyrkinyt sivulle ja pientä puhinaa sivulle siirtymisessä.
Ruutu = voi voi, pitkällä matkalla ei hahmottanut sitä ruutua, kun tausta oli sekainen eli meni peräti kentältä ulos etuosaan katselemaan paikkoja ja sieltä vasta sitten ruutuun ja alustaa ei ollut niin meni sitten täysin säätämiseksi.
Tehtiin tähän sitten vähän vielä korjausta, mutta Toivolla oli tosi vaikeaa, kun yhä yritti samaan suuntaan kuin aikaisemmin. Loppuosa tehtiin niin, että kävin laittamassa Toivon ruutuun makaamaan ja sitten se loppuosa. Työ on tuottanut tulosta ja Toivo tuli niin hienosti sivulle ja ei yhtään yli ja asenne mitä loistavin eli seuraamaan kunnon asenteella, joten kyllä sain palkata lelulla tässä välissä oikein sydämmen kyllyydestä ja kyllähän Toivo hieman riehuikin ennen kuin jatkettiin seuraavalla setillä.
2. kierros
Ohjattu = Vähän taas meinasi alkaa inistä liikkeelle lähdössä, jolloin napautin kädellä poskeen ja kielsin ja Jessica sanoikin, että jos kisassa tapahtuu sama niin minun kannattaa lähteä heti liikkeenohjaajan käskytyksen jälkeen tosi reippaasti liikkeelle eikä yhtään käskyn jälkeen jättää väliä ennen kuin lähden / Vieläkin olisi voinut seuraaminen olla parempaa, mutta ei kuitenkaan kytännyt mitenkään kapuloita / hyvin odotti käskyä ja lähti oikeaan suuntaan, mutta ilmeisesti hallin kapeus sai Toivon väistämään seiniä ja otti vähän liikettä sisäänpäin ja sieltä käännös oikean kautta kapulalle ja hupsista heijaa, tästä olen ylpeä..............suoraan eteen, ei yhtään vino, mutta sitten kapulan luovutuksen jälkeen siirtyi itse sivulle ennen kuin ehdin käskeä ja en muista ehtikö Jessica edes käskyttää. En kuitenkaan nipottanut, kun kerta niin hienosti tuli eteen suoraan.
Metallihyppynouto = huh heijaa, vanha vaiva palasi eli yritti ottaa, mutta ei miellyttänyt ja jäi taas seisomaan ja odottamaan ohjeistusta, lopulta otti, mutta rähmi kapulan kanssa oikein kunnolla, tiputti ennen estettä ja tiputti mun lähellä ja sen jälkeen meni sijaistoiminnolle eli jotain tosi kiinnostavaa matossa, kunnes käskin sivulle !
Tunnari = Voi pientä, toinen teki hienon tunnarin, mutta vähän erikoisen. Jessica laittoi kapulat ympyrä muodostelmaan ja este oli siirretty sivuun seinää vasten sekä metallikapulan Jessica viskasi ohjatun kapuloiden joukkoon. Toivo lähti liikkeelle vasta toisesta käskystä ja kesken matkan menikin yhtä-äkkiä esteen viereen ja valikoi sieltä ohjatun kapulan, jonka vei sitten tunnareiden luo ja laski sen hienosti ihan ympyrän keskelle ja alkoi etsimään sitä omaa kapulaa ja toi sen oman minulle. Ei ehkä ihan tyylipuhtaasti tosin, mutta ei se niitä muita kuitenkaan nostellut ja pyrki kyllä ihan haistelemaan kunnolla. Vähän oli naurussa pitelemistä ja olisi kiva tietää oliko tuo ohjatun kapula samainen, johon olin itse koskenut. Tähän sitten loppui meillä tällä kertaa kisamaisuus, kun palkkasin namilla Toivon, kun toi oman tämän erikoisen tunnistusnouto suorituksen jälkeen.
Kaukot = laitettiin namialustat sivuille ja kunnon matka niihin, ettei jää jumittamaan niiden takia. Nyt käytin vanhaa istumaan nousu käskyä ja välimatkaa otin ehkä noin puolet tai vähän vähemmän voittajan kisamatkasta. Nyt Toivo suoritti kaikki eri vaihdot epäröimättä, mutta seisomasta istumaan tuli vähän liikkumista.
Jessican mielestä Toivon istumaan nousu tällä vanhallakin tekniikalla on sen verran hyvä, että ei se pisteisiin vaikuta. Jessica oli kuvitellut, että halusin pomppaavan sen takia, että ei nousisi istumaan kuin puoliasentoon tai jotain, mutta Toivo nousi ryhdikkäästi istumaan, toki ei yhdellä heilautuksella, kuten pompussa. Sivulta maahan ja yleensäkin maahan meno istumisesta oli Jessican mielestä hidas ja jähmeä. Siihen saatiin neuvoksi, että menen vähän lähemmäksi ja ilman käsimerkkejä käsken maahan ja heti palkka heittämällä salaman nopeasti jalkojen väliin vapauttamalla, kun menee maahan ja siitä sitten seuraavalla kerralla vähän lisää välimatkaa ja sama jatkuu. Seisomasta tosiaan istumaan olikin sitten se missä liikkui, joten jatketaan jumppaamista.
Ruutua otettiin sitten aika paljon ja Jessica siirsi ruudun toiseen päähän (kerran siirrettiin sielläkin sen paikkaa) ja tehtiin ensin alustalle ja sitten tyhjälle ja taas alustalle sekä muutaman kerran Jessica näytti oikean paikan tai minä itse. Välillä Jessica heitti palkan Toivolle. Kun matka ei ole ihan täyttä 23 metriä niin Toivo tekee hyvin, mutta pitkältä matkalta sille iskee epävarmuus ja se ei enää osaakaan vaan menee yli ruudun ja harhailee missä harhailee, tarjoaa merkkejä ja niin edelleen.
Jessica vaihtoi alustan pieneen läpinäkyvään purkin kanteen ja sitä voisin nyt kokeilla. Nyt Toivo ei sitä mitenkään noteerannut, mutta kotona voisin ensin opettaa sen ja sitten kokeilla tai hankkia nyt halliin, jonkin vihreän alustan, joka ei näy niin helposti. Toivo myös kyllä reagoi heti käskyyn, mutta ei pysähdy niille sijoilleen vaan tekee vielä hieman kaarrosta johonkin suuntaan, joten täytyy muistaa heittä palkka sille toiselle puolen mihin kääntyminen ei mene.
Toivo muuten jaksoi kyllä tosissaan riehua lelunsa kanssa ja tarjosi sitä kovin sitkeästi myös Jessicalle ja aika määrätietoisesti teki itseään tykö, joka kyllä osaksi taisi johtua myös siitä, että Jessicalla kotona oli juoksussa narttu. Olin myös yllättynyt, että sen vauhti ei hirveän paljoa laskenut, vaikka toistoja ruutuun tuli kyllä todella monta eri matkoilta ja kaikki ei mennyt vielä ihan putkeen, kun seikkaili missä seikkaili.
Hyppynoutoa metallikapulalla tehtiin myös uudelleen ja sama ilmiö toistui eli jää odottamaan kapulalla uutta käskyä. Jessica kehotti ottamaan mukaan sitä kalkkunaleikettä myös kentälle, jolla kotona ollaan treenattu ja Toivo nostaa silloin ihan nätisti ja pitää myös, mutta siihen toki vaikuttaa se, että Inka kyttää vieressä. Tein yhden kerran vielä niin, että lelu oli näkyvillä leuan alla ja nyt teki vähän paremmin, mutta ei vielä ollut sujuvaa.
Tunnaria väsättiin sitten loppuun ja siihen nähden miten paljon ollaan tehty kisamaisena tätä liikettä niin Toivo tekee hyvin, vaikka epävarma onkin. Löytää oman, mutta pitää vielä tarkistaa muut ja sitten vasta ottaa oman ja sivulla saattaa nousta istumaan, kun kapula annetaan minulle, mutta eihän tätä ole vielä tehty kuin varmaan alle viisi kertaa ihan kisamaisesti.
Muutenkin minun täytyy laittaa omaan takaraivoon Jessican sanat, että "Toivo on hieno poika ja saan olla siitä ylpeä", joten siinä minulle mukaan otettavaksi ja haalittavaksi nämä sanat ja niitä en saa unohtaa varsinkaan nyt, kun jännitys alkaa valtaamaan, kun ollaan viikonloppuna menossa Mia Skogsterin collieille suunnattuun seminaarin harjoituskoirakoksi.
Jos Toivo siellä ei näytä parastaan niin se kyllä johtunee sitten enemmän minusta kuin koirasta eli saan sitten kyllä tyrittyä homman ihan itse !
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti