06.06.2013 tieto helpottaa vai helpottaako

Tiistaina kuvautin Inkan selän ja niskan kokonaisuudessaan näiden jatkuvien tiukkuuksien takia.

Osteopaattihan sai Inkan aika hyvään kuntoon talveksi, mutta sterilointi sai Inkan taas uudelleen pahaan jumiin. Keväällä jatkettiin osteopatiaa pariin kertaan, jolloin Inka oli todella kireä ja jumissa sekä piipahdettiin vielä fysioterapiassakin, mutta tästäkin huolimatta tuntui, että Inkan olemus vaan muuttuu väsyneemmäksi ja selkä alkoi toukokuun lopulla väreilemään lisää sekä niska entistä jäykempi. Lenkeillä ravi muuttui ajoittain kävelyksi, hyppääminen oli epäpuhdasta ja laukka alkoi muuttua epäpuhtaaksi kanssa.

Oikeastaan selvä heikkeneminen alkoi jo toukokuun alussa. Ensimmäisessä toukokuun tokokokeessa Inka oli reipas ja iloinen, mutta jo muutaman päivän kuluttua seuraavassa kokeessa oli väsymystä sekä seuraavissa agilitytreeneissä Inkan hyppy ei kulkenut ja käytiin samana iltana fysioterapiassa. Helatorstain agility kisaa ennen Inkan selkä tuntui hyvältä, mutta väreily alkoi kisojen jälkeen. Tämän jälkeen peruutin yhden tokokisan ja annoin Inkan levätä ja lähdettiin seuraaviin tokokisoihin vain muutaman kerran kevyillä treeneillä. Kisassa Inka teki ne liikkeet hyvin, joista paljon tykkää, mutta ne ahdistavat liikkeet sitten menivät vähän huonommin. Myöskin laukan epäpuhtaus herätti minut siihen todellisuuteen, että on parempi nyt lähteä kuvaamaan Inka ennenkuin jatketaan harrastamista.

Sainkin peruutuspaikan soittopäivästä seuraavalle viikolle, joka oli todella helpotus. Lääkärinä oli ortopediaan erikoistunut Lotta Axelson, joka on kyllä todella mielyttävä lääkäri, sekin täytyy tähän sanoa. Niin omistajaa kuin koiraa kohtaan !

Inka ensin tutkittiin palpaatiolla eli käsin ja lääkäri totesi, että Inka ei anna kääntää kaulaa kuin ylös sekä puolestavälistä selkää reagoi voimakkaasti. Totesi Inkan olevan erittäin kipeä :( !

Röntgenin kertoma oli aikamoinen järkytys, mutta toisaalta myös on parempi tietää ja Inkan tilanne on oikeastaan kuitenkin aika hyvä, kunhan saadaan Inka hoidettua kuntoon. Inkan selästä löytyi 8 lannenikamaa 7 sijaan ja ristiluussa 4 yhteen sulautunutta nikamaa kolmen sijaan. Lisäksi niskassa on todennäköisesti arpikudosta, joka aiheuttaa niskaan ongelmia ja tästä seurauksena lapojen jumitus. Hyvä asia huonoissa uutisissa on kuitenkin, että lannenikamat ovat siistejä ja kaikkien välit myös siistejä, ei silottumaa, ei spondyloosia ja myöskin ristiluussa olevat nikamat ovat siistin näköisiä eli näiden löydöksien ei pitäisi mitenkään estää maltillista harrastamista (myös agilityn, kun kerroin, että ollaan hypitty nyt matalampia esteitä), mutta tiukkuuksia ne kyllä voivat aiheuttaa. Eläinlääkäri "käski" olla googlettamatta välimuotoista nikamaa netistä, koska voin järkyttyä pahasti, koska sieltä löytyy paljon kauhutarinoita, mutta koira on kuitenkin yksilö ja Inkan tapauksessa muutokset ovat maltillisia. Kävimme röntgenkuvia aika tarkkaan lävitse ja kun vertasin niitä netin kirjoituksiin niin tiedän itsekkin, että tilanne ei ole niin paha kuin mitä diagnoosi antaa ymmärtää. Inkan nämä muutokset ovat synnynnäisiä ja tosiaan ranka näyttää kuitenkin hyvältä, vaikka siellä tämä ns. epämuodotuma onkin. Niska oli onneksi myös luustollisesti kunnossa !

Inka sai kipulääkekuurin pariksi viikoksi ja osteopatiaa, fysioterapiaa ja venytyksiä jatketaan. Näillä mennään ja toivotaan, että saan kuntoutettua Inkan ja päästään vielä hieman harrastuskentille treenailemaan tokoa ja ehkä vähän jälkeäkin. Agilityä olin alkujaan ajatellut jatkaa vielä syksyyn asti, mutta tulin lopulta siihen päätökseen, että luovuin ryhmäpaikasta eilen haikein mielin, mutta Inkalla alkaa tuota ikää olla ja en halua ottaa sitä riskiä, että Inka saadaan kuntoon ja sitten se taas jumittuu agilityssä. Yritetään keksiä, jotain muuta tekemistä ja toivotaan, että Inka kuntoutuu ja saadaan jatkaa tokon parissa. Vähän muutetaan treenaamisen suunnittelua ja kevennetään treenejä, mutta sinäänsä sen osalta näyttää hyvältä, kuhan Inka saadaan ensin kivuttomaksi !

03.06.2013 Inka sairaslomalla

Päätin sitten, että Inka jää sairaslomalle, kunnes selviää miksi Inkan lavat menevät niin jumiin. Tehiksen torstain tehiscupissa Sanna tutki hieman Inkan selkää ja selvän arastuksen vuoksi sitten varasin Inkalle nyt selän ja niskan röntgenkuvauksen Mevetistä !

Mitään tutkimusaikaa ei varattu, pelkät kuvat ja niiden lausuminen. Haluan tietää, että jos siellä jotain näkyy niin lopetetaan sitten agility välittömästi ja mietitään sitten tokon kohtaloa sen jälkeen riippuen tuloksesta. No jokatapauksessa, jos tokoa jatketaan niin kisaaminen harvenee huomattavasti, vain muutama kisa per vuosi.

Inka on kokoajan hyvin väsynyt ja lenkillä meno on hidasta lönkötystä. Toisaalta nyt on ollut helle ja varmaankin se vaikuttaa, mutta ei ihan näin voimakkaasti.

25.05.2013 Tuusulan tokokoe

Matkattiin sitten kokeeseen kuitenkin, vaikka Inka ei ole tuntunut edes arjessa jaksavan oikein mitään täysillä. Varmaan Pablon sairaus on saanut sen hieman stressaantumaan, mutta kyllä se ei itsekkään taida ihan fyysisesti olla kunnossa. Edellisen viikon tokokokeen olin jo peruuttanut Pablon sairauden ja Inkan väsyneen olemuksen takia. Varmaan olisi tämäkin koe kannattanut jättää väliin, varsinkin kun treenejä ei ollut kuin pari ja Inkan asenne seuraamisessa oli todella huono.

Itse kisassa Inkan seuraamiset, liikkeiden välit ja olemus olivat aivan kamalan väsähtäneen ja haluttoman oloisia. Aivan puhki voisi olla oikea määritelmä. Toisaalta tunnari ja ohjattu sekä kummatkin merkit Inka teki äärettömän hyvällä motivaatiolla. Lisäksi Inkan ruutukaan ei olisi ollut hullumpi, mutta toisessa satsissa tuli esille jo sitten vähän oikeaa Inkaa ja samperin samperi sieltä ruutuun lähetyksessä haukahti oikein urakalla merkillä. Ruutuun pysäytys meni kuitenkin liian kaarevaksi mua kohden ja pysähtyi nauhan päälle ja jouduin korjaamaan. Harmittaa vaan kun ei ole luoksetulosta ja ruudusta videota, mutta kun Mariannen vuoro oli niin nopeasti meidän jälkeen niin ei jäänyt aikaa kuvata, kun liikkeitä oli vaan kaksi toisessa satsissa.

Lisäksi eräs tuttuni ilmoitti minulle kisan jälkeen, että hän katseli Inkan menoa, että laukka on epäpuhtaan näköistä ja viittaisi mahdolliseen selkäkipuun, joten oletettavasti lavat on taas täysin kireällä ja ehkä peräti jumissa. Selkä ja takapää ei väreile, jos sieltä kokeilee, mutta heti kun menee lapojen kohdalle niin saan selän reagoimaan. Lisäksi Inkan käytös muutenkin on kuin valeraskaan koiran käyttäytymistä. Olisiko steriloinnin jälkeen hormoonit vieläkin näin sekaisin tai onko tosiaankin mahdollista, että leikkauksesta on jäänyt näin paljon vielä tuntemuksia kroppaan, eikä Inka ole vielä palautunut. Ehkä nyt tosiaan mietin Inkan selän kuvaamista muutaman kuukauden kuluessa varmuuden vuoksi. Toivottavasti kuitenkaan sterilointi ei ole vaikuttanut Inkan luonteeseen kuitenkaan tällätavoin, että se laiskistuu :( ja sen motivaatio tekemiseen laskee !

25.05.2013 Tuusula Kellokoski, tuomari: Hannele Pörsti

1. video / katastrofaalinen z:ta
2. video / seuraaminen, kaukot, tunnari, metallihyppy ja ohjattu

 

 

 

1. paikalla istuminen 9 / oli liikuttanut etutassua autoa kohden (huomasin sen itsekkin kun palasin)
2. paikalla makuu 10 / no joo, kitis vähän alkuun, mutta kun olin piilossa niin oli hiljaa
   
   
3. Z:ta M - I - S 0 / jep jep......... ensimmäiseen asentoon asti seurasi hyvin ja maahan ihan kivasti, mutta sen jälkeen alkoi jätättään, käskin ennen istumista seuraan uudelleen ja kiri sivulle, mutta ei pystynyt istumaan ja viimeisellä pysähtyi ensin seisomaan hyvin, mutta sitten lösähti makaan, huonot mukaanotot ja seuraaminen haahuilua
4. Seuraaminen 5 / aloitti juoksun hyvin ja häntä heiluen, askeleet suhteellisen kivasti ja hidas lähti hyvin ekaan käännökseen asti. Sen jälkeen jätätti ja lopussa jätätti käännöksissä pahasti sekä aivan lopussa haisteli maata, joten hieman huomautin tästä ja kädellä taisin Inkaa hieman hipaista, mutta en saanut siitä varoitusta tai mennyt nollille liike. / Käytännössä seuraaminen oli voittajan seuruu kaavio, ei evl:n, mutta onni onnettomuudessa meille, koska ei kyllä oltais pidempää pystytty tekee millään eilen.
5. Kaukot 6 / Ensimmäiseen vaihtoon tarvittiin kaksi käskyä, kun Inka vaan haaveili omiaan ja katseli kentän sivuun, kummatkin seisomaan vaihdot todella huonoja, eteni törkeästi eteenpäin ekalla. Seiso - istu ihan ok ja maahanmenot kanssa, mutta sivulle nousemisen mokasi eli oli taas ihan omissa ajatuksissaan, kun annoin käskyn, toisella nousi sieltä hyvin
6. Tunnistusnouto 10 / huh heijaa, en meinannut millään saada sivulle ja lysähti lopulta lonkalleen mun viereen ja katse autolle. Siinä mietin, että mihinköhän lähtee, kun kehänauhaan oli noin 1,5 metriä. Mutta ei hätäpäitä, oli hijaa ja laukkas iloisesti kapuloille ja aloitti haistelun, nosti oman heti ja laukkas suoraan eteen ja luovutus ok, mutta aavistuksen ennakoi sivulletuloa, mutta paikkasin sen aika hyvin.
7. Metallihyppynouto 7 / Hannele oli kiltillä päällä ja antoi Inkan poikkeusluvalla hyppää neljällä laudalla :), vaikka ei tiennyt, että Inkalla oli ongelmia / hyppy oli hyvä ja kapulan otti ihan kivasti, mutta vaikka näytti kantaminen ihan hyvältä niin sylkäs sen mun nilkkoihin suoraan seisaaltaan ja en antanut korjaavaa käskyä vaan odotin, kun itse räpiköi se ylös ja luovutti kunnolla
8. Ohjattu nouto 10 / vähän verenpainetta nosti mielenkiintoinen merkki, joka näytti ihan tatilta hattuineen, liikkurille oli käynyt moka ja lisäksi keskikapula oli noin metrin päässä linjalta lähempänä haettavaa, joka vähän hirvitti, että jos kääntyy jyrkästi niin se on siinä ihan tyrkyllä. Inka odotti ihan hiljaa, merkille hyvin ja siitä kapulalle hyvin kaarella ja sivulle hyvin




9. Luokseetulo 7 / en tiedä miksi pisteet näin huonot, totteli ekoilla käskyillä kaiken, mutta mä ehkä annoin vähän käskyt milloin sattui, kun syvänäkö petti täysin. Kerran inahti matkalla, kun kävelin poispäin, mutta muuten ei ennakoinut missään tai mitään muutakaan ylimääräistä. Kaikki pätkät samaa tahtia ja laukkalla. 
10. Ruutu 6 / hyvin suoraan reippaasti merkille. Liikkurin lähetyskäsky tuli aika myöhään ja Inka haukahti ruutuun lähdössä, meni suoraviivaisesti ruutuun vauhdilla ja käskytin ehkä liian myöhään ja voimakas käsky sai kääntymään aika voimakkaasti mua kohden ja pysähtyi viivalle ja siitä jouduin ohjaan. Käskyjä tuli sitten ohjauksen takia lisää. Seuraamaan tuleminen ruudusta oli ihan ok.
    
    3. tulos ja 219 pistettä, sijoitus taisi olla 7/7 eli ihan nappiin ei mennyt, mutta tosiaan tuo tunnari ja ohjattu oli kyllä ehdottomasti parasta antia koko Inkan kisauran aikana. Tai no ohjattussa on kyllä ollut parempia suorituksia, mutta tänään arvostin tuota voimakasta kaarretta, koska annoin myös käsimerkin niin, että toivoin Inkan ymmärtävän, että tekee voimakkaasti ensin sivuun, koska pelkäsin sitä keskikapulaa ihan oikeasti. Kapulat eivät meinaan kunnolla näkyneet, joten ajautuminen tiukalla kaarteella olisi voinut olla kohtalokas Inkalle.
    
    Illalla tuli mietittyä myös sitä, että kumpi on oikein, tiukka kaare ja suoraa kapulalle vai kaarteella. Meinaan fb:ssä oli kaverilla tämä pohdintana. Yhden tuomarin mielestä kaarre on sääntöjen mukaan virhe, mutta toisaalta ei toisten ainakaan pisteiden mukaan. Miten tulkitaan suoraviivaisesti kapulalle => tiukka käännös ja suoraan vai voiko sen tulkita, että suoraviivaisuust tarkoittaa, että koira päämäärätietoisesti painuu kapulalle, ilman, että se harhailee. Suoraviivaista mielestäni on, että koira kaarteesta huolimatta selvästi on menossa kapulalle ja tietää mitä tekee, ei se, että se vaan syöksyy päättömästi suuntaan tai toiseen ja mutkan kautta hakee kapulan. Mutta täytyypä katsoa tarkempaan arvokisoissa mitä tuomarit arvostaa. Mä en henkilökohtaisesti tykkää siitä, että mun koirilla on tapana ollut tiukentaa omatoimisesti sitä kaarrosta, jonka olen niille yrittänyt opettaa. Mutta en ainakaan tulevaisuudessakaan aio opettaa koiraa kääntymään voimakkaasti vaan tekemään selvän kääntymisen kumpaankin suuntaan.

11.05.2013 Oili Huotarin koulutus

Hskh järjesti taas ihanan koulutuspäivän Ojangossa ja sää suosi meitä oikein kunnolla. Valitettavasti päästiin Inkan kanssa vain käymään koulutuksessa, koska Pablo sairastui vakavasti viikolla ja oli edellisen päivän tehohoidossa Mevetissä korkean kuumeen takia, joka aiheutui paiseesta kaulassa. Poitsun koko alaleuka turpos kokonaan ja näytti aivan vihikoiralta koko pikkumies :( !

Inka teki ensin 25 minuutin session ja myöhemmin lounaan jälkeen 15 minuutin session.

Ensimmäinen osa

 

• KUUNTELU => seis käskyn kuuntelutreeniä ja testaamista
  
  Ensin otimme luoksetulon liikkuroituna ja sen jälkeen ruudun. No tällä kertaa Inka suoritti kummankin seis -käskyn hyvin tai ainakin ruudun seis -käskyyn reagoi nopeasti. Itse en ollut luoksetulon seisomiseen tyytyväinen. Oilin mielestä maahanmenossa olisi ollut enemmän toivottavaa ja äänenkäyttö oli häiritsevää. Käytiin vähän yleisesti keskustelua, että mitä olen valmis enää tekemään, kun Inka nyt on TVA ja ikää alkaa olla jo aika paljon. Selitin vähän tuota meidän ääni ongelmaa ja kuinka sitä olen kisoihin minimoinut ja mikä on toiminut.
  
  Päädyttiin treenaamaan sitten kuuntelua. Heitin pallon kauas ja lähetin Inkan sen perään ja alkuun 2 m ennen palloa käskin seisomaan. Myöhemmin noin 50 cm ennen kuin tavoittaa pallon, ekalla Inka ei mua kuunnellut, toistoilla ja malttoi hieman paremmin olla kuulolla.
  
  Toinen treeniohje oli sitten sellainen, että ruutuun viedään pallo ja lähetetään Inka sinne pallolle esim. 2 kertaa. Sen jälkeen Inkan nähden viedään se pallo ruudun taakse ja lähetetään Inka ruutuun ja ennen ruutua annetaan uudelleen käsky "ruutu" ja koiran pitäisi pystyä hakeutumaan ruudun oikeaan kohtaan.
  
  Inkalle olisi hyvä nyt muutenkin vähän saada ruudun paikka selvemmäksi eli ruudunpaikka treeniä tehoharjoitteluun.
  
  Ääneen voisi kokeilla vaikeuttaa Inkan ruutua. Merkin kummallekkin puolelle voisi laittaa namikipot ja siitä ruutuun tai merkille ilman, että saa ottaa. Täytyy vaikeuttaa Inkan tekemistä, koska kun sen täytyy miettiä mitä voi tehdä ja mitä ei niin se ei ehdi ajattelemaan mitään ääntelyä.

Toinen osa

 

• SEURAAMINEN JA ASENNE => päätettiin kaivaa Inkan ns. kyllästyminen esille seuraamisessa, jotta päästään puuttumaan. Oili oli sitä mieltä, että kun liikun nopeammin niin kyllä se Inka siellä tulee, mutta kerroin, että meillä ei tietyissä tilanteissa näin tule tapahtumaan, vaan kun seurataan ja seurataan niin, jossain vaiheessa Inka hyytyy ja päättää olla enää tulematta mukaan varsinkin, jos lisään vauhtia.
  
  Alkuun otettiin täyskäännöksiä, joissa en jää odottamaan Inkaa vaan käännyn nopeasti ja kun Inka ottaa kiinni niin kehun vuolaasti, mutta en palkkaa (liikkurin kanssa) ja kun kunnolla tsemppaa niin tulee palkka. Tämä toimi hyvin ja kun jatkettiin tätä vähän pidemmillä pätkillä niin toimi yhä hyvin.
  
  Toisella treenillä sitten lähdettiin kaivamaan sitä virhettä oikein tosissaan ja tehtiin tylsää jatkuvaa ja jatkuvaa seuraamista. Lopulta hitaassa käynnissä Inka sitten oikeasti jättäytyi seisomaan ja mä kävin sitten hakemassa Inkan sieltä leppoisasti torumalla, että "oho, mitä ihmettä sä täällä teet......... jatketaan nyt, ei se vielä loppunut" ja vien pannasta mukana jatkaan hommia. Oili sanoi, että hän itse olisi puuttunut jo aikaisemmin tuohon haahuiluun, mutta mä en oikein itse heti sitä tajua ja odotin sellaista totaalista hommien tekemisen lopettamista. Jatkettiin sitten tuon hakemisen jälkeen seuraamista ja Inka palkattiin sitten kun teki taas hyvin.
  
  Nyt jatketaan tuon virheen kaivamista esille ja opetetaan Inkalle, että töitä ei jätetä kesken. Sen pitää oppia tajuamaan, että se ei ole sallittua. Suuttua ei saa ja varsinkin, kun se haetaan pannasta mistä ei tykkää niin sen parempi.
  
  Itse ajattelin, että tähän treeniin voi toisille kerroille sitten sotkea ne Lentsun hauskat liikkeenohjaajan kanssa seuraamiset, joissa tulee paljon palkkaa, että ei motivaatio kauheasti laske juuri liikkurin kanssa.
  
  ************
• Sannan ja Hupsin treeneistä sen verran, että Sanna oli kirjoittanut, että ennen käännöstä annetaan käsky...................... voisin alkuun kokeilla tuotakin täyskäännökseen eli hiukka Inkaa varoittaa, että kohta mä karkaan ;D !

09.05.2013 Helatorstain agilitykisat + colliemestikset

Inka osallistui Helsingin alaosaston riveissä agilityn colliemestaruuskisoihin. Meidän osallistuminen oli kyllä vielä viikolla ollut epävarmaan, kun Inkan hyppy oli epäpuhdas edeltävissä tiistain treeneissä. Sain sitten Inkan fysioterapeutin käsittelyyn tiistaina illalla ja keskiviikon vaan levättiin. Etuosan lavat ovat vielä kireänä, mutta mitään selvää jumitusta ei ollut. Takajalkaa hieman aristi, mutta ei siinäkään ollut oikeastaan mitään jumia tai vastaavaa, mutta oli tiistain päivällä kolauttanut sitä.

Lämmittelyhypyt menivät hyvin, joten startattiin sitten hyppyradalle, joka omasta mielestäni sujui ihan kivasti, mutta kepeillä tuli aikamoista hidastelua, kun olin pari päivää viikolla harjoitellut pelkkää sisääntuloa namialustalla, joten siihen tuli sellainen töks töks efekti, ennenkuin Inka pääsi vauhtiin. Kolmannella vikalla esteellä tippui sitten rima ja se oli ihan mun vika, kun en ehtinyt ajoissa valassaan............ todellisuudessa mä en olisi siinä tilanteessa ehtinyt millään vaan olisi pitänyt tehdä erilainen suunnitelma siihen kohtaan.

Toinen rata sujui sitten ihan nollalla virhepisteellä, mutta yliaikaa kovin paljon, johtuen keppien ja puomin hitaudesta. Muuten Inka meni suhteellisen kivaa vauhtia, mutta ei kestänyt mun vedätystä muutamassa kohtaan ja jäi jälkeen. Kepit meni täysin kävelyvauhtia ja samoin puomi. Hyppy ehkä oli hieman joustamaton muurilla alastulon osalta ja myös hypyissä Inka kuulemma heitti hieman itseään vinoon takaosastaan, joka voi olla merkkinä jostain ongelmasta. Itse epäilen, että steriloinnista on jäänyt vielä jotain tuntemuksia sinne taakse.

Inka sijoittui agilityradan tuloksellaan 2. luokan collieiden 3. sijalle, joten saimme kivuta myös pakintopallille. Joukkueemme palkittiin myös 2. sijalla joukkuekilpailuissa, vaikka varsinaisesti vain yksi joukkue sai oikeasti tuloksen (tarvittiin tulos kolmelta koiralta ja meillä muilla tulos tuli 2 koiralta muiden hyllyttäessä).

Kuva: Tarja Kiander

05.05.2013 tokokoe Tuomarinkartanossa

Plääh........ karsee kisa. Inka ihan vedoton ja loppua kohden jo halutonkin. Mikä siihen sitten vaikutti, väsymys, stressi vai vaan huono vire vai jännitinkö minä normaalia enemmän, vaikka lähdin tänne juuri vaan sen takia, että pidettäis hauskaa ja otettais kisa vähän rennommin, no ei onnistuttu siinä !

Koirakkoja evl:ssä 18 kappaletta, kun kaksi oli jäänyt pois, joten kisa kesti ihan älyttömän kauan. Tuomarina kiltti Marita Packalen, jolla tosiaan pitkä urakka arvosteltavanaan. Alkuun oli paikallaolot ja ne meni suhteellisen hyvin. Inkan vuoro yksilösuorituksissa oli kuudentena koirana. Kokeilin myös samalla uutta palkkausta eli jätin lelun kentän teltan taakse, mutta ei siitä ollut apua vai onko sitten meidän kohtalona se, että vire ei vaan kestä kahta kisaa samalla viikolla parin päivän välein.

Tein virheen edellisenä päivänä, kun otin Inkan mukaan Ojankoon hakemaan ruudun yhtä merkkiä Berralta. Tai oikeastaan olin ajatellut mennä ottamaan hieman keppejä eli agilityä, mutta erehdyin sitten samalla jäämään katsomaan evl:n ja voi:n tokokisat. Inka odotti pääsääntöisesti autossa ja luokkien välissä kävin ottamassa kunnon agilitytreenit hallilla. Voittajan jälkeen ajoin vielä Heurekalle ottamaan lyhyet tokotreenit, joissa Inka oli iloinen ja hyvässä vireessä => kostautuiko se vai oliko sitten liikaa se, että Pablo tuli hoitoon juuri lauantai iltana ja nukkui yönsä juuri siinä kohtaa missä Inka haluaa yleensä viettää yönsä. Ainakin Sulon tuleminen hoitoon viime vuonna juuri ennen Inkan Forssan kisaa sai Inkan aikamoiseen stressitilaan, mutta toisaalta Rommi oli juuri silloin kuollut.

Jos jotain positiivista haetaan niin Inka ei äännellyt kokeen aikana yksilösuorituksissa ollenkaan tuota paikallaolojen väliä lukuunottamatta. Mun puolesta olisi saanut vähän kiljuakkin, jos siitä on kiinni !

01.05.2013 Tuomarinkartano, Helsinki

1. Paikalla istuminen 10 / kehään meno huono, mutta istuminen oli hyvä
2. Paikalla makuu 10 / odottelussa hermostui, ininää, mutta sitten rauhoittui / ylös ja alas ok, ei tainut olla edes kellahtanut
3. Kauko-ohjaus 6 / lähes teltan edestä, ihan hyvin kehään / teki seiso - istu taas väärään suuntaan ja ennakoi seuraavan maahanmenon, sen jälkeen suhteellisen ok, mutta ei vastannut kehuihin
4. Tunnari 10 / hyvin kapuloille, hyvä työskentely ja suoraan sivulle / tämän jälkeen alkoi olla liikkeen välit tosi nihkeitä
5. Metallihyppynouto 7 / voi elämä, meidän varma liike.... haisteli maata lähdössä, kaksi käskyä ja sitten tunaroi vielä kapulan kanssa, pudotti kerran just kun otti suuhun, loppu sitten ok ja suoraan sivulle
6. Ruutu 7 / voi pee..... taas takarajalle ja korjaus siitä onnistui, mutta meni maahan vasta uusitulla käskyllä, loppu kait ihan ok, ainakin tuli sivulle seuraan suhteellisen hyvin
7. Seuraaminen 6 / voi voi........ aloitti kohtuullisesti ja pitkän aikaa teki hyvin, mutta sitten alkoi haahuilee ja jätätti, jouduin toistaa käskyä => ravisteli päätä siinä aikalailla ja piti päätä kallellaan, kun ohjasin luoksetuloon........ taisin siinä hieman vilkaista onko siinä jotain ja jatkettiin
8. Luoksetulo 8 / tarvi taas kaksi käskyä maahanmenoon, muuten ihan hyvä, ei ennakointia ja seisahtu aika kivasti => siirtymä Z:n aloituspaikalle vaikea ja väisti mua, ei innostunut virittelyistä ja väisti mun kosketusta
9. Z:ta 6 / istuisen seisoi, kiersi merkin yhdessä kohtaa ja laahas perässä, ei siis seurannut kunnolla kuin alussa pari askelta ja viimeisen loppupätkän / maahan ja seiso tapahtui kait ihan ok, mutta olipa karsee kokemus....... pahin Z:ta ikuna
10. Ohjattu nouto, oikea 10 / ravisteli päätänsä taas ja en meinannut saada Inka mukaan lähetyspaikalle, nihkeää nihkeää....... eipä äännellyt, mutta lähti merkille vinosti oikealle ja olisi kait ohittanut merkin, mutta pysäytin ja kun totesin, että on rinkulan sisällä niin lähetin kapulalle ja en lähtenyt korjaamaan kunnolla merkille, tuli suoraan sivulle.
    
    Yhteensä 251 pistettä ja 2. tulos !

FIN TVA BH TK1 TK2 TK4 Pettydude's First Prize "INKA" :)

Jeeee, jipiiiii.............. Inkasta tuli Suomen Tottelevaisuusvalio Orimattilassa vappupäivänä :) eli TK4:n koulutustunnus voidaan lisätä Inkan nimen eteen ja valionarvosta laitettu anomus kennelliitolle !

Kisaa edelsi hieman paniikkia, kun juuri kisan alla Inka alkoi haparoimaan viimeisissä yhteistreeneissä ja alkoi tuntua, että oltaisiin tarvittu kaikkea pientä viilausta liikkurin kanssa, varsinkin kaukoihin ja ohjattuun. Puolitoista viikkoa ennen kisaa oltiin tehty kaksi kisaharjoitusta, jolloin koko luokka putkeen ja kummallakin kerralla Inka teki ihan hyvin, mutta jouduin pikkuisen korjailemaan ja ääntä käytti liikaa.

 

Lisäksi Inka oli ollut aikalailla jumissa koko talven ja puolitoista viikkoa ennen kisaa käytiin osteopaatilla toteamassa, että vasemmalta edestä oltiin vieläkin juntturassa, joka vaikuttaa myös seuraamiseen ja kontaktiin. No onneksi kuitenkin vastasi hoitoon hyvin. Tosiaan näistä syistä paniikki alkoi olla ilmeinen, kunnes sitten vaan päätin antaa olla. Treenailtiin ihan kisaa edeltävään päivään asti Inkan kanssa meidän talon viereisellä kentällä kahdestaan, pyrin tekemään onnistuneita suorituksia ja varmistamaan, ettei tulisi mitään ylipääsemättömiä ongelmia loppuun. Äänekkyyteen käytin vanhaa keinoa, joka edellisellä kerralla lisäsi äänen käyttöä, mutta päätin ottaa riskin. Sain viimeisissä treeneissä hiljaisia ruutuja ja ohjattuja.

Kisapäivänä sitten aikaisin liikenteeseen ja kohti Orimattilaa. Olinkin sitten samaan aikaan kuin tuomarit ja ensimmäinen kisajärjestäjä paikalla. Alkuun vähän harmitti, että ehkä sittenkin olin hiukan liian aikaisin, kun autossa ei ole sitä häkkiä katsastuksen takia, joten Inkan rentoutuminen kuumassa autossa auringonpaisteessa huolestutti. Oltiin taas ensimmäisenä ryhmässä suorittamassa, kuten niin monta kertaa aikaisemminkin.

Itse asiassa tuo maneesi on aika haastava kisapaikka. Etukäteen et pääse halliin sisälle, jotta koira voisi vähän totutella paikkaan. Maneesin laidat on aika ahdistavia ja yleisö pakkaantuu siihen yhteen kulmaan koirasta nähden ylös ja juuri siellä sitten tapahtuu aika paljon ja varsinkin voittajan koirat olivat kovin hämillään, että mitäs porukkaa siellä roikkuu. Hajut on aika kiinnostavia ja kakka maistuvaa. Aurinko paistaa kivasti sieltä katosta luoden erilaisia kuvioita ja niin edelleen. Muistelen jonkun viimevuonna videolta katsoessaan pitänyt paikkaa helppona, mutta ainakin kisapaikalla se näytti olevan monelle koiralle hankala ja muutamia koiria se avoin ovi kutsui lämpimään aurinkoon.

ORIMATTILA maneesi 1.5.2013 EVL, tuomari: Harri Laisi

1. paikalla istuminen 10 / vaikutti rauhalliselta jätössä ja paluussa kanssa 
2. paikalla makuu 10 / ekalla alas ja ylös, huh ei vinkunut, kun jätin, ehkä hieman vino
3. Tunnari 9 / pieni inahdus lähdössä, haisteli rivin kahteen kertaan reippaasti (heppojen hajua), ravilla suoraan sivulle
4. Ruutu 9 / apua matala punainen merkki maneesin lattialla ruudun merkkinä, mun painajainen viime viikon treeneistä ja nyt Inka teki upean merkin, yes / ei haukahdusta merkiltä lähtiessä eli viikolla tehty viimeistely treeni purki, jeee / yksi ylimääräinen ohjaus, meni aivan ruudun takarajan tuntumaan, siirsin keskelle
5. Kaukot 6 / keskittyi liikkuriin intensiivisesti tuijottaen, eteni hieman seisomisissa, huono seiso-istu => yleisö yläpuolella piippuhyllyllä
6. Seuraaminen 7 / alussa pelästyi mun vasemmalle käännöstä, keskiosa hyvää, lopussa kanssa    löysäs, lopun askel siirtymät hyviä, ei ylimääräisiä käskyjä minulta ja Inka ei äännellyt edes peruutuksessa, yksi moka tuli siinä vasemmalle käännöksessä paikallaan ja se oli minun liian nopea liike, jota Inka pelästyi
7. Metallihyppy 9 / ihan ok, mutta joko hypyn jälkeen tai ennen sitä Inka bongas ihan meidän vierestä hevosenkakkaran ja päätti palkata itsensä ihan itse ja nappas sen suuhun (siis Inka hienohelma) ja mä sain sitten karjasta irrottamaan arteestaan ja meinasi mennä Inkan naama ryttyyn, mutta onnistuin kehaseen just oikeessa kohdassa ja homma jatkui
8. Luoksetulo 7 / seisominen hieman venyi tai no ei se niin paljon veny => pitäisi alkaa sanoa seiso niin näyttäis siltä, että pysähtyy nopeammin, malttoi odottaa käskyjä, maahanmenoon kaksi käskyä (en tiedä mikä oli, mutta moni koira tartti sen toisen käskyn tänään maahanmenoon, oliko se syy sitten piippuhyllyn yleisö vai mikä)
9. Z:ta I - S - M  7 / taas lähtö siitä piippuhyllyn kohdalta läheltä maneesin seinää, eipä istunut, vaikka lähti ihan hyvin matkaan (samaa ongelmaa suurimmalla osalla, en tiedä istuiko 8 koirasta kukaan), mutta muut asennot hyviä ja itsestä tuntui, että maahanmenokin oli ihan hyvä ja seuraaminen parani mielestäni loppua kohden
10. Ohjattu nouto, vasen 8,5 / taas se helkkarin punainen matala merkki, tuntui kun Inka olisi sen rekisteröinyt, mutta viritys meni pieleen, kun huutelivat sitä arvontaa samaan aikaan / lähetin merkille vähän kärsimättömän Inkan ja lähti kohti liikkuria ja väärää kapulaa, en pysäyttänyt vaan huusin uudelleen lennosta merkki käskyn ja Inka kaarsi merkille piikkisuoraan.... huh huh ja siitä lähetys vasemmalle, jolloin lähti ihan hiljaan kohti vasenta kapulaa, nosti hyvin ja hyvä palautus suoraan sivulle ja hyvin oli sivulla, vähän Inka kämmi luovutuksessa, mutta kerrankin onni oli mukana ja minäkin sain onnenkantamoisen osakseni eli tuomari kirjoitti juuri, jotain paperiinsa

YHTEENSÄ: 259,5 pistettä, sijoitus 3/8 ja TK4 => FIN TVA

Nyt vaan odotetaan, että vahvistus tulee kennelliitolta, anomus valionarvosta on lähetetty !

Videota ei valitettavasti tästä kisasta ole, kun en oikein viitsinyt vaivata saman luokan kisaajia kuvaamaan tai ennemminkin muistin kameran olemassaolon vasta kisan jälkeen.