Tiistaina kuvautin Inkan selän ja niskan kokonaisuudessaan näiden jatkuvien tiukkuuksien takia.
Osteopaattihan sai Inkan aika hyvään kuntoon talveksi, mutta sterilointi sai Inkan taas uudelleen pahaan jumiin. Keväällä jatkettiin osteopatiaa pariin kertaan, jolloin Inka oli todella kireä ja jumissa sekä piipahdettiin vielä fysioterapiassakin, mutta tästäkin huolimatta tuntui, että Inkan olemus vaan muuttuu väsyneemmäksi ja selkä alkoi toukokuun lopulla väreilemään lisää sekä niska entistä jäykempi. Lenkeillä ravi muuttui ajoittain kävelyksi, hyppääminen oli epäpuhdasta ja laukka alkoi muuttua epäpuhtaaksi kanssa.
Oikeastaan selvä heikkeneminen alkoi jo toukokuun alussa. Ensimmäisessä toukokuun tokokokeessa Inka oli reipas ja iloinen, mutta jo muutaman päivän kuluttua seuraavassa kokeessa oli väsymystä sekä seuraavissa agilitytreeneissä Inkan hyppy ei kulkenut ja käytiin samana iltana fysioterapiassa. Helatorstain agility kisaa ennen Inkan selkä tuntui hyvältä, mutta väreily alkoi kisojen jälkeen. Tämän jälkeen peruutin yhden tokokisan ja annoin Inkan levätä ja lähdettiin seuraaviin tokokisoihin vain muutaman kerran kevyillä treeneillä. Kisassa Inka teki ne liikkeet hyvin, joista paljon tykkää, mutta ne ahdistavat liikkeet sitten menivät vähän huonommin. Myöskin laukan epäpuhtaus herätti minut siihen todellisuuteen, että on parempi nyt lähteä kuvaamaan Inka ennenkuin jatketaan harrastamista.
Sainkin peruutuspaikan soittopäivästä seuraavalle viikolle, joka oli todella helpotus. Lääkärinä oli ortopediaan erikoistunut Lotta Axelson, joka on kyllä todella mielyttävä lääkäri, sekin täytyy tähän sanoa. Niin omistajaa kuin koiraa kohtaan !
Inka ensin tutkittiin palpaatiolla eli käsin ja lääkäri totesi, että Inka ei anna kääntää kaulaa kuin ylös sekä puolestavälistä selkää reagoi voimakkaasti. Totesi Inkan olevan erittäin kipeä :( !
Röntgenin kertoma oli aikamoinen järkytys, mutta toisaalta myös on parempi tietää ja Inkan tilanne on oikeastaan kuitenkin aika hyvä, kunhan saadaan Inka hoidettua kuntoon. Inkan selästä löytyi 8 lannenikamaa 7 sijaan ja ristiluussa 4 yhteen sulautunutta nikamaa kolmen sijaan. Lisäksi niskassa on todennäköisesti arpikudosta, joka aiheuttaa niskaan ongelmia ja tästä seurauksena lapojen jumitus. Hyvä asia huonoissa uutisissa on kuitenkin, että lannenikamat ovat siistejä ja kaikkien välit myös siistejä, ei silottumaa, ei spondyloosia ja myöskin ristiluussa olevat nikamat ovat siistin näköisiä eli näiden löydöksien ei pitäisi mitenkään estää maltillista harrastamista (myös agilityn, kun kerroin, että ollaan hypitty nyt matalampia esteitä), mutta tiukkuuksia ne kyllä voivat aiheuttaa. Eläinlääkäri "käski" olla googlettamatta välimuotoista nikamaa netistä, koska voin järkyttyä pahasti, koska sieltä löytyy paljon kauhutarinoita, mutta koira on kuitenkin yksilö ja Inkan tapauksessa muutokset ovat maltillisia. Kävimme röntgenkuvia aika tarkkaan lävitse ja kun vertasin niitä netin kirjoituksiin niin tiedän itsekkin, että tilanne ei ole niin paha kuin mitä diagnoosi antaa ymmärtää. Inkan nämä muutokset ovat synnynnäisiä ja tosiaan ranka näyttää kuitenkin hyvältä, vaikka siellä tämä ns. epämuodotuma onkin. Niska oli onneksi myös luustollisesti kunnossa !
Inka sai kipulääkekuurin pariksi viikoksi ja osteopatiaa, fysioterapiaa ja venytyksiä jatketaan. Näillä mennään ja toivotaan, että saan kuntoutettua Inkan ja päästään vielä hieman harrastuskentille treenailemaan tokoa ja ehkä vähän jälkeäkin. Agilityä olin alkujaan ajatellut jatkaa vielä syksyyn asti, mutta tulin lopulta siihen päätökseen, että luovuin ryhmäpaikasta eilen haikein mielin, mutta Inkalla alkaa tuota ikää olla ja en halua ottaa sitä riskiä, että Inka saadaan kuntoon ja sitten se taas jumittuu agilityssä. Yritetään keksiä, jotain muuta tekemistä ja toivotaan, että Inka kuntoutuu ja saadaan jatkaa tokon parissa. Vähän muutetaan treenaamisen suunnittelua ja kevennetään treenejä, mutta sinäänsä sen osalta näyttää hyvältä, kuhan Inka saadaan ensin kivuttomaksi !
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti