Ai, että mikä rauha, ai että mikä yhteistyä ja voi, kun hermot lepäsi. Siinä se oli.... pikku-ukko ja minä samalla raiteella (jos, ette ole lukeneet edellistä päivitystä niin kannattais katsoa).
Kiitos Katille, että tilaisuus järjestyi ja päästiin hakemaan oikeaa mielentilaa. Vaikka uusi likkakaverikin Tria löytyi treenikaveriksi kentälle niin jätkällä pysyi "housut" jalassa ja pääkoppa kasassa ja niin myös ohjaajalla.
Tehtiin lähinnä alkuun Toivon kanssa seuraamisen korjaamista ja palkkaamista. Kati lähinnä vaan häiriönä, mutta ei Toivo Katiin sen kummemmin kiinnittänyt huomiota. Lelu osaksi kainalossa ja haettiin nyt vähän vastapainoa kisaharjoituksille. Ihan kivalta näytti !
Siihen sitten jääviä ja luoksetuloa sekä hyppyä. Vähän ennakoi nyt perusasentoja, mutta sellainen vaihe on ihan normaali. Treeniä niihinkin ja taas ensikerralla ennakoidaan, jotain muuta.
Tehtiin myös Z:taa nyt ekaa kertaa ja ei siinä mitään ihmeellistä. Istuminen on pikkasen jäänyt harkkaamatta vähään aikaan, joten työtä sen eteen täytyy alkaa tekemään.
Loppuun vielä normi noutotreenit ja ne sujui oikein mallikkaasti. Samaa tuttua rauhan hakua kapulan ottamiseen, ei heittoja vielä pitkään aikaan.
Yhdessä Geenan kanssa sitten vielä paikalla istuminen ja makuu. Poikaa vähän taisi taas jänskättää, joten palkkaa paljon. Kyllähän siinä taas tytön perään pikku itkua pääsi, mutta eteenpäin mennään.
Jäi tosi hyvä fiilis treeneistä !
Heitin sitten Katin kotiin ja lähdettiin mustien otusten kanssa vielä lenkille ja ne sitten leikkivät oikein urakalla ja yhteinen sävel löytyi heti. Toivo taisi olla kyllä aika onnellinen, ei pahemmin haitannut, vaikka Katilla sisällä kotona tuli vähän tytöltä komennustakin. Niin onnellinen pikkumies !
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti