29.08.2009 tottista Sahaajankadulla

Aamulenkillä käytiin koko porukan kanssa asfalttikentällä ottamassa seuraamista, luoksetuloa ja niin edelleen. Kaukoja otin Rommille ja Pablolle lähellä jalkapallomaalia (paksuista metalliputkista). Rommi tajusi idean hyvin ja liikkeet meni puhtaasti, mutta Pablon kanssa ei oikein onnistunut, aina kun nousi seisomaan niin lähti hakemaan maalin toiselta puolelta multa namia, jep jep , ei auttanut muuta kuin viedä Pablo matalan puuaidan taakse ja yrittää siitä paremmalla onnella.

*********

Aamulla oli tarkoitus mennä Viilariin ottamaan tottista, mutta kentällä oli porukkaa niin paljon, että päätin ajaa sitten Sahaajankadulle. Mukan minulla ain Rommi ja Inka.

INKA

Inkan kanssa otin seuraamiseen lähtöä, jääviä liikkeitä ja luoksetuloa eteen niin, että patukka oli leuan alla. Paikallaoloon laitoin Inkan eri paikkaan kuin normaalisti eli paikkaan, jonka takana kulki kävelytie ja ensimmäistä kertaa Inka nousi istumaan. Ei todellakaan hyvä asia näin kokeen alla.

Kävin palauttamassa Inkan maahan ja hieman moitin sitä. Kun palasin takaisin paikkaan, jossa olin Inkan noustessa istumaan, selittyi tuo Inkan istumaan nouseminen. Kas kummaa, siellähän paukkui taas kerran. Mikä ääni sitten oli, en tiedä, mutta tämä oli ilmeisesti jo toinen, koska niitä tuli sitten usampi. Inka pysyi hyvin paikallaan ja kehuin. Valitettavaa oli kuitenkin, että nousi istumaan, kun aiemmin on pysynyt maassa, vaikka onkin tullut pauketta. Miksi ne äänet aina muistuttaa aseen laukausta  . Inkan siedätys ei ole nyt siinä vaiheessa, että näitä saisi tulla yllätten. Nyt tuntuu, että edelliset kaksi viikkoa on paukkunut joka suunnasta, jos ei ilotulitteita, niin Viilarista kuluu aseen pamauksia tai sitten jotain muuta. Tästäkin huolimatta on kuitenkin Inkan häntä pysynyt reippaana ja olemus kasassa, joten siedätys on ihan hyvässä vaiheessa.

ROMMI

• Noudon palautus 1 kg / kapula koiran suuhun, peruutus ja jäyksitys sekä kutsu


• 1 metrin hyppy / juoksin vieressä ja palkkasin patukalla paluuhypyn jälkeen

***********

Myöhemmin iltapäivällä osallistuin Pablon kanssa pitkästä aikaa agilitykisoihin. Kummatkin radat puhtaita nollia ratavirheiden suhteen, mutta valitettavasti yliaikaa. Pablon vauhti olisi riittänyt kyllä jotenkuten ihanneaikaan, mutta kummallakin radalla oli kohdat, joissa tuhraantui aikaa.

Ensimmäisellä radalla oli vain kaksi nollatulosta, Pablon ja voittaneen bortsun. Pablo sijoittui toiseksi siis toiseksi, joten kyllähän tuo yliaika harmitti. Radalla yhdessä kohtaa Pablon vauhti vähän hyytyi ja liikkeeni pysähtyi ja ehkä valmistuin liian aikaisin peruuttamaan, joten Pablo pysähtyi esteen eteen ja hyppäsi suorilta jaloin yli esteen. Kieltoa siitä ei olisi muutenkaan voinut tulla, mutta siinä ne muutamat yliaika sekunnit sitten tulivat.

Toisellakaan radalla oli vain kolme nollaa ja Pablo oli taas toinen kisassa. Nyt yliaika oli kyllä oma syyni, kun putkelta ohjatessani Pablon kepeille (vaikea keppikulma), hiljensin oman ja Pablon vauhdin kävelyksi. Siinähän ne tsekat sitten kulki hyvin kepeille kääntymiseen kävelyvauhtia.

No tärkeintä oli, että Pablo pystyi taas kisaamaan ja sain sen vireenkin nousemaan. Toki harmittaa, että yliaikaa tuli, koska Pablo ei ollut niin hidas kuin kuvittelisi, ei vaan ollut aikaa tuhrata kävelemiseen tai hetkellisiin ajatuskatkoihin.