Lauantaina aamupäivällä lähdettiin Pian kanssa jäljestämään Rajamäelle ja Pialla oli tälläkin kertaa kamera mukana ja näistäkin kuvista saan siis kiittää Piaa eli kuvat on ottanut Pia Koskinen. Tulimme aivan liian myöhäiseen aikaan, paikanpäällä oli sienestäjää ja ulkoilijaa ihan riittämiin, joten emme päässeet suunniteltuun kohtaan ja kaikki parhaat mestat oli jo menneet.
Treenisuunnitelmaa oli hiukan muokattava ja vähän arvelutti, että mitenkä jälki sujuu kun Rommin jälkimaastossa pyöri ennen jäljen tekoa sienestäjiä. Päätin jälkeä tehdessäni pysyä sillä puolella, johon jäljen aloitin, mutta kun metsä loppui oli pakko sitten kääntää jälki yli hyvin käytetyn kävelytien ylitse.
Rommin jälki
- Jana noin 20 metrissä / oikealle
- Aurinkoinen sää / hieman tuulta
- Ajettiin melko tuoreena, koska alueella niin paljon liikkujia (max: 30 min)
- 6 kulmaa / kulman jälkeen noin 20 - 30 askeleen päässä maahan pilotettu namirasia (6 rasiaa, viimeinen isompi)
- vasemmalle
- vasemmalle
- oikealle
- oikealle
- vasemmalle
- vasemmalle
Janalla valmiina lähettämään Rommia. Lähdin heti itsekkin nopeasti Rommin perään, tukiakseni sen etenemistä ja kerran taisin käskeäkkin vielä suoristamaan linjaa. Otti hyvin oikean suunnan !
Alussa pysyttelin aika lähellä Rommia. Tässäkin kulmassa lähdin välittömästi Rommin perään kun se otti oikean suunnan. Tien ylitys sujui ihan hyvin, hieman haisteli yhtä kohtaa, olisiko äsken tiellä menneen koiran hajut. Lähti kuitenkin välittömästi varmasti etenemään kun huomautin, että ei olla toisten merkkauksia katsomassa.
Seuraavassa kuvassa ollaankin ensimmäisellä palkalla, joka oli heti vähän matkan päässä tien ylityksestä.
Palkan jälkeen tulikin ensimmäinen hieman avustettu kulma eli tein kulman tuon kaatuneen puun eteen. Puun loputtua olikin sitten jäljen suuntaisesti polku, jonka Rommi tutki, mutta palasi sitten takaisin jäljelle ja löysi piilotetun purkin siitä muutaman metrin päästä.
Tässä ollaan juuri selvitty viidennestä kulmasta, jossa ei sitten ollut minkäänlaista maamerkkiä apuna (kuten kivi tai kaatunut puunrunko) ja tämän jälkeen annoinkin sitten liinaa jo kunnolla, että pääsi tekemään täysin itsenäisesti.
Rommi loppupalkalla ja tälläkertaa onnistuneen jäljestyksen jälkeen on ohjaaja ja koira innoissaan. Rommi tykkäsi kovasti piilotetuista purkeista (piilotetuista filimirullista ei vastaavasti tykännyt ollenkaan, eikä suostunut niitä itse kaivamaan maasta) ja innokkaana tassulla kaivoi esille.
Vähän myöhemmin Tessan jäljen jälkeen otimme Rommille keppitreenin. Eli Rommi tässä tarkkaavaisena odottaa kun käyn tiputtamassa kujalle keppejä. Onpa hienon näköinen kuva, vaikka itse sanon 
!
Rommilla tuntui olevan vähän liikaakin intoa tänään tähän harjoitukseen, sen verran lennokasta oli, että ensimmäinen keppi ylitettiin lennokkaalla liidolla, mutta loput sentään tulivat noukittua. Taisi hieman olla liian innoissaan näytöksestään Pialle !
Tässä ohjaajan riemua onnistumisesta eli pää jäi kuvasta 
!
Viimeisenä sitten pääsi Inka tekemään kolme janaa. Ja nehän meni älyttömän hyvin. Voi vaan kuvitella, että tuntuuko kohtalon ivalta tuon maanantain jälkeen.
Inkan jälki
- 3 janaa / kaikki vasemmalle
- 15 - 20 metriä
- Ei annettu vanheta kauan, koska porukkaa taas paljon liikkeellä
Ensimmäisellä otti takajäljen ja joudun korjaamaan. Vauhdilla eteni jälkeä ja ilahtui maahan piilotetusta purkista kovasti. Toisella janalla vauhti taas valtava, mitä nyt hetken ihmetteli sienestäjiä, jotka änkes polulle lähettyville, mutta uudella käskyllä kääntyi heti ja eteni jälkeä hyvin. Tarjosi alkuun purkeilla maahanmenoa.
Tässä Inka ensimmäisellä janalla etsimässä jälkeä.
Toisella janalla valmistaudutaan taas lähetykseen ja Inka on tarkkaavaisena. Lähtö on sitten vauhdikas kuten toisesta kuvasta näkyy.
Jälki löytyi ja ohjaaja yrittää samalla napata janamerkkiä mukaansa eli eihän niitä myöhemmin voi tulla poistamaan, eihän.
Ohjaajan tyylikäs jalkatyö, kannattaa huomioida, kääk !
Palkkakin sitten löytyi sieltä maasta piilotettuna ja maahanmenoa Inka tarjosti vanhasta muistista. Valitettavasti kääntyi kyllä ohjaajaan päin, mutta tosiaan ilmaisee nykyään tuomalla, joten eipä haittaa.
Viimeisellä janalla mentiin lujaa ja oikeaan suuntaan heti ja itse jälki oli edellisiä pidempi. Ainakaan motivaatiosta ei ole puutetta, vauhdikas ja innokas neiti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti