lauantai 27. syyskuuta 2008

24.09.2008 Kirkkonummella tottista


Meillä oli hieman erilaiset treenit tällä kertaa, harjoittelimm vain vietin nostoa ja opetin koiraa haukkumaan käskystä. Ensin otimme kuitenkin ilmoittautumisen, parinamme toimi Geena. Haukkumisen opettamisessa on huomioitava, että en saa antaa saalisärsykkeitä ollenkaan ja siitä Susanna saikin minua muistuttaa useampaan otteeseen. Vähitellen Rommi sai palkan vasta kun suusta tuli peräkkäin kaksi haukkua.


Muuta emme sitten harjoitelletkaan, mutta Rommi pääsi maalimiesharjoittelijan leikitettäväksi, mutta kuten jo etukäteen arvelin, jouduin itse työhön. Paikalle lipui vähitellen ohjaajia koirineen ja meidänkin porukan koirat pääsivät harjoituskoiriksi. Paikalla oli useamman rodun edustajia, ainoastaan Rommi kuitenkin taisi olla vähän poikkeava näky tämän harrastuksen parissa, hihiii !


Alkuun kuitenkin saimme nähdä Juhan ja Susannan näytöksen/treenin Ranilla ja helpoltapahan tuo osaavien ihmisten tehdessä näytti.


Maalimiesharjoittelija kävi ensin tutustumassa autolla Rommiin, koska ilta alkoi jo pimentyä (käytännössä oltiin autojen valossa), joten koiran ei tarvi heti ensimmäiseksi kammoksua kentälle tullessa vierasta heppua. Ihan hyvin autolla Rommi otti maalimiehen vastaan. Kentälle mennessä vähän haukkui aivan pienelle lapselle ja ihan alkuun vähän haukkui maalimiestäkin, ei mitenkään pelokkaana häntä koipien välissä tai väistellen vaan häntä mahtaillen ylhäällä ja kroppa tiukasti neliömäisenä.


Rommi ei suostunut leikkimään maalimiehen kanssa (oli lähinnä välinpitämätön maalimiehen suuhteen ja kääntyi vaan minua kohden), joten sain sitten itse leikkiä sen kanssa alkuun ja voi hitto, että mun jalat oli maitohapoilla lopuksi. Aluksi minulla oli valtavan iso kankainen patukka, mutta se ei Rommia kiinnostanut, joten vaihdettiin rättiin, jota jätkä sitten jo saalisti ja taistelikin siitä. Ohjeita saimme tiukkaan tahtiin ja minähän pyörin rätin kanssa, että Rommi saalistaisi ja annoin voittaa, jonka jälkeen tehtiin kunniakierrosta oikealle ja oikealle ja taas oikealle. Vähitellen sitten hinasin rätin maalimiehelle, joka antoi Rommin sitten välittömästi voittaa, jolloin minun piti taas yrittää tehdä jätkän kanssa oikealle "kunniakierrosta" kehuen koiraa ja sitten saman toistoa niin, että jalat tosiaan oli ihan muussia, joten ei taida olla kunto ihan kohdillaan meikäläisellä !


Erittäin positiivista oli, että vähitellen (lähestulkoon heti) Rommi ei kiinnittänyt yleisöön ja maalimiehiin sen kummempaa huomiota, vaikka turkki hipoi heitä jätkän leikkiessä, todella hieno fiilis siitä, eihän ollut yhtään sanottua, että Rommin käytös oli näinkin varmaa, varsinkin kun Kärkölässä ei ollut yhtään innostunut henkilöryhmästä. Eihän Rommi osoittanut olevansa kovinkaan saalisviettinen, mutta siitäkin huolimatta Susannan mielestä se meni ihan hienosti ja maalimies käyttäytyi juuri oikein koiran mukaan :o) !

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti