Kouluttajamme Susanna oli hankkinut meille Laamasen Mian kouluttamaan agilityä. Vettä satoi kaatamalla, mutta se ei haitannut menoa. Treenit olivat lähinnä ohjaustreenejä ja minä änkesin heti ensimmäiseksi.
Ensimmäinen kierros meidän osalta oli hieman kompurointia, mutta sitten alkoi homma sujua ja Mian selkeällä ohjauksella tulostakin syntyi. Pablo oli aivan mahtava ja tänään kepitkin mentiin tosi upeaan vauhtiin, ihan silmät pyöreänä katselin jätkän menoa. Tykkäsin siitä, että Mia piirteli viivoja maahan minne sai mennä ja mitä kohtaa en saanut ylittää, pyllistää ei saanut ja niin edelleen.
Läksyksi sainkin, että Pablon kanssa pääasia onkin nyt koiran tsemppaaminen ja tsempaaminen :o) !
Treenien lopuksi pk-kentällä paukuteltiin ja Pablo valitettavasti otti painetta siitä. Iloisuus tuntui katoavan olemuksesta, mutta nyt saatiin koira pysymään kasassa. En kiinnittänyt Pabloon mitään erityistä huomiota, juttelin ja nauroin ja Pablo pyöri Mian jaloissa rapsuteltavana, kun Mia oli mennyt kyykkyyn tukemaan Pabloa. Kentältä lähtiessä meinasi yrittää kiskoa mut kumoon, mutta en antanut periksi ja alkoi rentoutua kun käytiin keräämässä kentältä Mian omia esteitä ja kuljetettiin ne pois kentältä. Lisäksi kävin läheisessä metsässä pissalenkillä ja silloin oli jo paukut unohtunut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti