tiistai 30. maaliskuuta 2010

Hiljaiseloa ja pientä treeniä


Näköjään tässä on mennyt lähes kaksi kuukautta edellisestä blogi kirjoituksesta. Paljon on ehtinyt tapahtua ja blogin pitäminen jäänyt suurten elämänmuutosten ja väsymyksen vallatessa päivät.


Helmikuun puolenvälin tienoilla sain tietää avopuolisoni saaneen kaupungilta vuokra-asunnon maaliskuun alusta alkaen, jonka sopimuksen hän oli allekirjoittanut ilmoittamatta minulle mitään. Siinä sitten meni yöunet ja elämä sekaisin, kun jouduin selvittelemään näitä käytännönasioita.


Kaikki kolme koiraamme jäävät minulle, no siitä ei kyllä edes keskusteltu, koska kaikki ovat minun omistuksessani. Tällähetkellä koiria on kotona kuitenkin vaan kaksi, koska Pablo asustaa isäni luonna. Vakinaisesti se ei kuitenkaan ole sinne jäämässä, mutta varmaan paljon kyllä on isäni matkassa mökillä tai täällä kaupungissa. Isä ei enää omaa koiraa ole halunnut ja tälläinen lainakaveri tuntuu sopivan hänelle mainiosti ja Pablo mieluusti lähtee isän matkaan (no joo nykyään se parkkeeraa jo ovelle, ettei jää vaan matkasta, kiitti Pablis) !


Treenannut en pahemmin ole muuten kuin lauantaisin Hakkilan hallilla tottista Rommin kanssa ja kahden viikon välein agilityä Kivistössä Inkan kanssa. Inka pääsi myös muutaman kerran Hakkilan halliin sen jälkeen kun olin Rommin kanssa ensin treenannut. Inka toimi hallissa oikein hyvin, ei minkäänlaista pelkoa/arastelua hallin suhteen. Inkan kanssa käytiin myös helmikuussa kerran Petikossa maneesissa ja nekin treenit sujuivat oikein kivasti.


Suskilla Kirkkonummella käytiin myös maaliskuussa 12.03.2010 ja osallistuin Inkan kanssa tälläkertaa, mutta Rommikin pääsi kun meiltä jäi yliaikaa. Rommin kanssa leikin takin huppukarvalla ja hieman otettiin seuraamista, palkkana narupallo.


Inka oli taas kovin vaisu, ekalla kierroksella käytiin vaan hieman leikkimässä alueella kun se oli uusi paikka ja toisella kierroksella ottettiin seuraamista, josta ei oikein tullut mitään. Ihmetteli vaan yleisöä ja seuraa käskystäni ennemminkin pudotteli kontaktia. Parani hieman kun vaihdettiin lelut namiin.


Rommin kanssa treenattu lähinnä voittajaluokan liikkeitä Hakkilassa ja treenit ovat sujuneet oikein kivasti. Muutaman kerran meni jo suoraan ruutuun ekalla lähetyksellä, mutta vieläkään en usko sen havaitsevan oikeasti ruutua. Varsinkin viime viikon keskiviikkona näkyi kuinka se suuntasi ulkona täysin ruudusta ohi, kun oltiin Susannan kanssa Viikissä treenaamassa:


27.03.2009 Hakkilan hallilla


Rommi



  • Ruutua / yritin saada hahmottamaan ruutua / tajusin, että olen tehnyt pienen virheen eli kun olen tehnyt kutsuna ruudun niin ohjaan jätkän aika lailla vasempaan reunaan ja käännän kohti vasenta reunaa seisomaan, johon se hakeutuukin ja kun en käske seisomaan ajoissa niin se ajautuu ruudusta ulos, joten tätä hieman korjailin / yhdessä vaiheessa meni jo sen verran epävarmaksi (vauhti hiipui ja alkoi palata uudella ohjauskäskyllä luokseni (ei toivottua, ei koskaan minua kohden), että jätin ruutuun poikkeuksellisesti nakkeja Rommin nähden / hieman hinasin paikka keskemmälle taakse

  • Liikkeestä istuminen / muuten hyvä, mutta toki voisi istua nopeammin ja seuraaminen olla vietikkäämpää

  • Seuraamiseen lähtöjä käsiavulla ja liikkeessä käsiavun poisto + naksu hyvästä kontaktista

  • Pätkä seuraamista / kelvollinen, hieman vartaloapua / täyskäännöksestä heti palkka

  • Tunnari / perkule, perkule, otti häiriiööööö toisesta koirasta ja napsi, toi väärän, otin pois ja olin uusimassa ja jäin rivin eteen pysäyttämään  kun  toinen koira kävi Rommin nenän edestä kapuloille / perkele, sen jälkeen meni kapulaa, kun Rommi nosti vääriä, otti vaan jotain, ei käyttänyt nenää   ja kaiken lisäksi se vieras koira tuli vielä toisen kerran, kun olin ehtinyt juuri laittaa uuteen riviin...... onneksi Miettisen Pia puuttui mun järjettömään toimintaan ja sanoi, että hän ei koskaan haetuta samasta paikasta uudelleen, KIITOS KIITOS PIA...... tällä avulla sain Rommin toimimaan oikein, siirsin koskemattomat kapulat ympyrään ja kapuloita oli enää vain neljä ja Rommi toimi oikein. Tunnarin tapaisessa liikkeessä sen korjaaminen voi kestää kauan, varsinkin herkällä koiralla (kisaan aika kuukausi, joten tämä häiriö tuli mitä pahimpaan aikaan).

  • Kaukokäskyjä / edessä pituuden pala / 1 - 3 liikkeen siirtoja, ekalla hypähti pituuden palan yli, mutta sitten teki kelvollisia suorituksia, hieman vahvistin naksulla

  • Luoksetulo / otin pysäytyksen seisomaan ja maahan / kävin palkkaamassa liikkeen siinä välissä ja otin sitten takaisin pysyäytys liikkeeseen ja siitä eteenpäin, eteentuloon suuri kannustus.


 


 


 

tiistai 9. helmikuuta 2010

06.02.2010 tottista ja lenkkeilyä


Lauantain tokotreenit käynnistyivät normaaliin tapaan Hakkilan hallilla. Varasin kaikille kolmelle makupaloja ja leluja mukaan, mutta epäilin, että ehdin vain Rommin ja Inkan treenaamaan. Nytkin teki tiukkaa, että Inka pääsi ollenkaan.


Rommi



  • Paikallaolo istuminen / näkyvillä, kävin pyörähtämässä piilossa / istuu jalat tiukasti maassa, ei liiku, lopussa hieman silmäili naapurustoa, joten meille riitti 1 minuutin treeni (3 koiraa)

  • Paikallaolo maassa / piilossa, kuului hieman ininää ja Rommiin kääntyi epäily, itse en kyllä sitä vahvistanut, koska se oli sen verran rauhallisen ja vakaan oloinen, mutta en enempää asiaa sitten protestoinut, mutta asia vahvistui kun Sanna kävi koirien luonna ja sanoi, että Heidin bortsu inisi ja aika vahvasti uskon, että se oli myös aikaisemmin Viima eikä Rommi


Muu harjoittelu:



  • Metallikapulan nostoja x 2

  • Metallinouto kokonaisuudessaan / ei valittamista itse noudosta, luovutus olisi voinut olla suorempi ja ryhdikkäämpi

  • Metallinouto nostamalla / koiran selkä ohjaajaa kohden, hieman kannustusta ja ohjaus käsillä eteen

  • Nouto puukapulalla x 2 / jätin kapulan koiran suuhun ja peruutin, siitä laukalla suoraan eteen

  • Näyttöruutu eri matkoilta, ensin hiukan lyhyempi / merkkasi ruudun selvästi / pysähtyi liikaa ensimmäisten tolppien viereen, mutta katseella sain siirtymään oikeaan kohtaan, toisella lähetyksellä Pian naksun kuullessaan käännähti ja pysähtyi samantien kesken matkan, mutta käskystä eteni taas ruudun etutolppien kohdalle, josta uusintaohjaus oikeaan kohtaan / korjasi ihan hyvin oikeaan paikkaan katseella tai lisäkäskyllä

  • Kaukokäskyt / apuna pituuden osa, jonka laitoin koiran eteen / teki erinomaisia maahanmenoja seisomisesta tällä avulla ja myös muutenkin nousi hyvin, vaihtelin matkaa 5 - 15 askeleen matkalla

  • Sivu- ja muut askeleet peilin edessä ilman namiohjausta / parempi kuin edellisellä kerralla

  • Seuraamista peiliä kohden / muutamia askeleita tai noin 10 metrin matkan / sen jälkeen hieman namikäsiohjauksella takaosan suoristusta

  • Liikkeestä istuminen seuraamisen kautta x 2 / alkuvirittelyt

  • Tunnari x 2, ensin riviin ja sitten ympyrään / vein kapulat itse ja oman erikseen (pinseteillä ja Heidi hajusti hiukan) / vähän matkalla naksutteli hampaitaan, mutta muuten ihan hyvin, aavistus liikaa virettä toivottuun tasoon, koska ihan hilkulla oli, että ei napsinut


Tämän jälkeen sitten pikaisesti koiran vaihto Inkaan, jonka kanssa otin hieman tottista.


INKA



  • Näyttöruutu, ensin ihan 10 metrin päästä ja sen jälkeen vähän kauempaa ja myös erisuunnasta, ei ongelmaa suunnan vaihdolla / heitin pallon ruutuun / oikein hyvää työtä, mutta ääntelee todella voimakkaasti näyttämisen aikana ja ruutuun lähetystä odottaessa sekä lähdössä, vaikka toki en päästänyt ennenkuin oli hiljaa ja komensinkin moneen otteeseen pysymään hiljaa

  • Nosto metallikapulalla x 3 / ohjaaja kyykyssä, ok

  • Nouto puukapulalla / karkasi, joten otin kapulan vain pois ja uusinta / nyt yhä kiljui, joten kävin noutamassa itse ja palkkasin patukalla sivulta kun oli hiljaa / Uusi yritys toisesta kohtaa (kierto koiran ympäri ennen noutoon lähetystä), mutta palautuslaukka vähän ponneton ja kapulanheittokaari hiukan liian lyhyt eli ei ehtinyt kunnolla laukata / Heitin vielä kerran ja kiersin Inkan ennen lähetystä, hyvä vauhti kapulalle ja hyvä palautus, josta vapautin saalisvapautuksella ja otin Inkan vastaan koppaamalla patukkaan

  • Seuraaminen peilin edessä / muutamia askeleita vaan

  • Luoksetulo suoraan sivulle / jätin maahan


Inkan kanssa saa tarkkaan miettiä mitä tehdään tuon ääntelyn kanssa. Sitä tuskin näin pahana olisi, jos alkujaan olisin ollut kiinnostunut tokosta, mutta pk-puolella en katsonut sitä ongelmaksi. Siellä liikkeet eivät ole sellaisia, että ne nostattaa Inkan vireen liian "korkeaksi", ainoastaan noudossa tuli jotain ininää.


No nyt se kuitenkin on ongelma ja pitänee miettiä kuinka edetään. Siirrynkö kouluttamaan jotenkin namilla ja leikitään lopussa (tai välillä myös alussa), haetaan keskittymistä namilla. Harmi vaan kun Inka palkkautuu niin paljon paremmin leluilla. No tähän sitten aletaan kiinnittää lumien sulattua enemmän huomiota. Hallissa ei kuitenkaan taaskaan ollut näkyvillä minkäänlaista vietin tulppaantumista. Suhtautui todella hyvin halliin, joten viimekertainen ei siis ollut mikään sattuma.


*********


Hallilta suunnattiin sitten Sipooseen metsälenkille kahlaamaan lumihankeen. Pablokin pääsi sitten autosta kirmaamaan ulos ja sehän jätkää riemastutti. Aika rätti olin myös itse noin puoleen matkaan asti, kunnes pääsimme vähän paremmin tallatulle polulle, jossa oli huomattavasti helpompi edetä.


 


 

maanantai 1. helmikuuta 2010

01.02.2010 auto sulamaan


Aamulla piti viedä menopeli sulatukseen isän autotalliin. Aivan jäässä, jääpuikkoja pitkin peltiä sekä tankin luukku jäätynyt kiinni.


Rommille sain tilattua kahden viikon päähän osteopaatin. Onneksi sain ajan näin äkkiä niin tulee tarkistettua onko jumittumia.


*************


Päivällä lenkkeiltiin suhteellisen aisoissa koko porukka. Törmättiin alkulenkillä yhden omakotitalon vartijaan, jonka aikana meinasi suukopua syntyä kaikkien osalta, mutta mun karjaisusta hiljeni sitten jopa se jättimäinen sakemanninkin sekoitus (jota satun kyllä itsekkin hieman pelkäämään).


Muuten nuorempi herrankin tuntui pysyvän kuosissa ihan kivasti koko reissun ajan.


Iltalenkillä taas tietty huonoa tuuria ja naapurin koira samaan aikaan tiellä. Hänellä olisi ollut juuri sopiva paikka, johon olisi voinut meitä väistää hetkeksi, mutta kun ei, täytyy vaan tunkea ahtaaseen tienkohtaan samaan sysyyn, jossa toisella puolella autoja ja toisella puolella kinoksia. Minä sitten sysäsin koirat pakettiauton taakse syvään lumeen ja yritin kahlata lumessa rinnettä ylös, jossa Rommi yritti palata kun ei päässyt eteenpäin. Komensin ne tylysti vaan jatkamaan matkaa, vaikka totesin etenemisen tosi hankalaksi niin itselle kuin koirille, mutta mitä tekee sitten tämä nainen koiransa kanssa, kääntyy kotiin..... hei halooo, mä teen hänelle täyden tien tilaa siirtymällä metsään helkkarin huonossa kohtaa ja hän kääntyy kotiin eli ei vie koiraansa kuin meidän autojen kääntöpaikalle ulos, voi elämä !


No kohtaaminen meni kuitenkin meidän osalta siis ihan hyvin kahlaamista lukuunottamatta, ei ehtinyt Rommi edes haukkua. Risto tuli kanssa kotiin hetken kuluttua ja olivat kuulemma aamulla hieroneet hieman sopua, kun Rommi oli tullut läpsimään tassulla Ristoa. Rommi sai nyt pikkuisen silitystäkin kotiintulon tervetuloksi, joten kiva näin  !

sunnuntai 31. tammikuuta 2010

31.01.2010 lunta tupruttaa


Lunta on tullut kaatamalla ja tänään ollaan vaan lenkkeilty. Vähän saivat koirat myös vapaana juosta ja Pablo innostui toisia hiukan juoksuttamaan. Eivät kuitenkaan tahdo lähteä poluilta pahemmin pois !


Risto ei näytä sietävän Rommia lähettyvillään ja on sille kokoajan todella tyly. Ymmärrän kyllä hänen tunteensa, mutta eihän tuo koira voi ymmärtää ja on kovin epävarma ja hämillään tilanteesta. Ikävintä äsken oli kun Risto tuli kotiin äsken viemästä poikia kotiin, menivät koirat Ristoa vastaan ja Risto otti vain Inkan ja Pablon ulos. Rommille vaan ilmoitti, että ei vie Rommia ulos ja käski Rommin painua kauas hänestä sekä ilmoitti, että Anne vie sinut ulos. Saa nähdä mitä tästä tulee, ihan kuin stressattavaa ei olisi muutenkin jo tarpeeksi.


************


No Anne ja Rommi kävi sitten kaksistaan ulkona, ei se Rommia haitannut. Vähän piti vastata naapuritalon narttukoirille, mutta muuten oltiin ihan kiltisti, mutta hieman varmistelin seurauttamalla piha-alueella Rommia namin avulla eli ne kohdat, joissa meidät voi yllättää. Täytyy muistaa yrittää soittaa se osteopaatti Rommille maanantaina.


 

30.01.2010 tokoa Hakkilassa ja agilityä


Aamu ei alkanut ollenkaan hyvin. Auton lämmityslaite ei toiminut ja kesti noin puolituntia ennenkuin se hurahti toimimaan. Otti aikalailla päähän, kun olin menossa tottis- ja agilitytreeneihin Rommin ja Inkan kanssa. Olin suunnitellut treenaavani ensin Rommin kanssa tokoa ja sen jälkeen Inkan kanssa ihan pienen tottistreenin, ennenkuin siirtyisimme Kivistöön Inkan agilitytreeneihin.


Viikolla oli jo ihan riittämiin ongelmia, kun iltalenkiltä palattuani en päässyt ulko-ovestamme sisälle. Oven lukko ei liikahtanutkaan, joten vaikka kuinka yritin en saanut ovea auki, jopa pituussuunnassa oleva kahvakin irtosi ovesta keskiosastaan. Soitin isän apuun, koska useampaan puheluun ei ollut varaa, koska puhelimen akku oli lähes lopussa ja tunnetusti meidän isä yleisesti saa hoidettua asiat. Jos ei saisi, niin sitten soitettaisiin hänen puhelimellaan päivystävähuoltomies. No eihän se ovi meinannut millään aueta, mutta juuri kun isä oli luovuttamassa, saatiin se pirun ovi auki. Nyt sitten odotetaan, että huoltomies suvaitsisi tulla ovea katsomaan.


No palataan sitten lauantai aamuun eli pääsin treeneihin Hakkilaan vasta puolituntia treenivuoron alkamisen jälkeen, joten Inkan treenaaminen sitten jäi. Treenikaverit olivat tosi reiluja ja odottivat meitä paikallaoloon, joten pääsimme Rommin kanssa suoraan yhteispaikallaoloon.


Onnettomuudeksi kuitenkin tuli hieman takapakkia kun tulin tuulispäänä halliin ja Rommi ensimmäisenä innokkaana sisälle ja lähes törmäsi kasvotusten (väliä ihan reippaasti  noin 3 metriä) nuoren partacollieuroksen kanssa, jonka en tiennyt osallistuvan treeneihin, olin odottanut paikalla olevan vain ne koirat, jotka Rommi jo tunsi. Syksyllä yhdessä koulutuksessa Rommi oli hieman pelästynyt tuota urosta, kun se yllättäen tohottaen kurksisti pöydän alta ja en ollut osanut siihen valmistautua, koska yleensä on tapana, että noissa koulutuksissa ei ollut toista koiraa kentällä kun tulimme treenaamaan omalla vuorollamme. Jos olisin silloin tiennyt, että se sinne jää, olisin pyytänyt, että voisiko sen viedä hieman sivuun kentältä ja olisin tuonnut Rommin kentälle niin, että se ei olisi päässyt sanomaan sanaakaan.


Nyt tietysti juuri tämän koiran kanssa jouduttiin kohtaamaan valmistautumattomana ja sellaisessa mielentilassa, että ohjaaja ja koira kävi ylikierroksilla jo aamun tapahtumien takia. No Rommi ärähti ja haukkui, mutta toki sain sen aisoihin, mutta en kauheesti innostunut kun näytti siltä, että olisimme paikallaolossa vierekkäin. Mulla koira liian korkeassa ja kiihtyneessä mielentilassa ja partiksen olemus provosoi hössötyksellään Rommia, joten ei mitään järkeä laittaa niitä vierekkäin treeneissä varsinkin kun Rommin paikallaoloissa kisoissa ja treeneissä ei ole ollut pahemmin huomauttamista. Rommin paikallaoloon kuitenkin vaikuttaa kovasti minun vireeni ja normaalisti paikallaoloon valmistaudutaan hakemalla erittäin matala vire ja rauhallisuus, joten en ota minkäänlaisia riskejä treenitilanteessa, silloin kun se ei ole tarpeen. Mulle sinäänsä on sama kuka Rommin vieressä paikallaoloissa on, mutta nyt en olisi ehtinyt tehdä normaaleja valmisteluja saadakseni sen täysin viilipytyksi.



  • Paikallamakaaminen ryhmässä 6 koiraa / ohjaajat piilossa


Nyt näkyikin, että Rommi oli hieman levoton sen jälkeen kun minun puhelin soi (olin ehtinyt agilitykouluttajalle soittaa, että en saa autoa ajokuntoon, joten mun oli pakko ottaa puhelu vastaan ja ilmoittaa tulevani treeneihin). Ilmestyin puhumaan Rommin näkyville ja palattuani takaisin piiloon kuulin hieman inahduksen, joka muistutti Rommin ääntä, mutta joku sanoi, että ei ollut minun koirani. Maria kuitenkin kehoitti minua päättämään Rommin paikallaolon, että se näytti vähän levottomalta. Minun mielialani vaikutti siihen liikaa eli ei ihanteellinen tilanne.



  • Paikalla istuminen ryhmässä 4 koiraa / ohjaajat näkyvillä


Paikalla istuminen olikin oikein hyvä, vaikka viereinen bortsu ja reunassa ollut partis menikin maahan. Kävin ensimmäisen kerran piipahtamassa myös piilossa. Istui täysin liikkumatta, valppaana ja hyvässä asennossa.



  • Ruutu / 1) näyttöruutu noin 10 metristä 2) ruutu noin15 metristä, ei näyttöä vaan ainoastaan kun kävin palkkaamassa näytin ruudun takalaidan ja sanoin "ruutu" 3) ruutu noin 20 metristä, ei näyttöä, positiivista hakeutuminen oikeaan kohtaan, siihen mihin olen näköjään nyt sitä paikkaa hakenut, mutta näköjään alkaa hieman ennakoimaan, joten mun täytyy hiukan siirtää painopistettä taaksepäin, jotta pysäytys onnistuu oikeaan kohtaan, koska tällätavalla saattaa käydä niin, että Rommi pysähtyy itse siihen kohtaan missä pysäyttäisin kisassa (otin myös jossain vaiheessa ennen ruutuun lähetystä peruutusta sivulla, jotta lähettäisin koiran häiritsemättä muita)

  • Ruutu kutsuna / ensimmäisellä jättö ruutuun maahan ja loppuosa sekä kutsu seuraamaan ja kahdella seuraavalla kutsulla jätin ruutuun seisomaan ja palasin lähtöpaikkaan (20 m), josta käsin maahan, välitön reagointi ja ei liikkunut eteenpäin, HYVÄ

  • Hyppynouto puukapulalla / paluuhyppy kapula valmiina suussa, käsillä hieman ohjausta suoraksi eteen hypyn aikana, ei niin sanotusti korjausliikkeen tekoa hypyn jälkeen / paluuhyppy niin, että kapula koiran edessä koiran istuessa selkä estettä kohden, oikein hyvä suoritus / viimeiseksi kisahyppy, oikein hyvä

  • Hyppynouto kisamaisesti metallilla / erinomainen, ei huomauttamista (keskikoinen alumiinikapula)

  • Luoksetulon jättöjä / kaksi merkkiä, toinen koiran kohdalla ja toinen ensimmäisessä pysäytys kohdassa, kävin ekalla kerralla ensimmäisellä pysäytysmekillä ja kävin palkkaamassa / seuraavalla kävin pidemmällä ja taas palkkaamassa ja kolmannella kerralla kävin taas samassa kohtaa ja otin voimakkaan hypähdyksen taakse, pysyi tiukkaan maassa

  • Seuraamiseen lähtöjä ja täyskäännös sivulla / täyskäännös edellistä kertaa paljon huonompi, takapää ei liikkunut yhtään kuten olisi pitänyt / muutama erinomainen liikkeellelähtö

  • Liikkeestä istuminen x 3 / pelin avulla ja naksulla, otin kaksi seuraamisen kautta ja viimeisen vähän vapaamuotoisesti, alkuvirittelyt toimivat hyvin ja istuminen on hyvä, siis tarpeeksi hyvä tyydyttääkseen minua

  • Loppuun peruuttaen istu - maahan - seiso, istu - maahan - seiso / yhdessä kohtaa istuminen ja maahanmeno tökki eli sekoittui / otin loppuun vielä pari maahanmenoa käsiavulla

  • Luoksetulon maahanmeno, jätin Rommin maahan ja juoksin karkuun liian voimakkaasti ärsyttäen, oli noussut istumaan, tuli hyvää vauhtia ja meni käskystä maahan hyvin (itsellä kaikki apueleet maahanmenoon)


Tiedän, että provosoin liikaa tuota viimeistä luoksetuloa, koska halusin Rommin haluavan niin voimakkaasti perääni, että ei huomaa reitillään olevaa partista ja pääpaino olikin siis sillä, että painuu partiksen ohi mitään huomiota kiinnittämättä sekä hain onnistunutta maahanmenoleikkiä. 


************


Inkan agilitytreenit menivät hyvin. Inka on selvästi vapautuneempi ja rauhallisempi, ei hösellä vaan makaa odotellen levollisena. Kentällä toimi ihan kivasti, mitä nyt välillä hukkaan Inkan taakseni. Puomin meni paremmin kuin osasin odottaa ja radalla oli tänään myös keinu, jonka me Inkan kanssa otimme sitten useampaan otteeseen erikseen. Muut tekivät sen radalla, mutta valitettavasti minulla ja Inkalla tuon keinun treenaaminen on jäännyt kun ei ole ollut apuohjaajaa keinuun. Onneksi Johanna ehti hieman loppusyksyllä meitä auttaa. Vielä itsekseni otin keppejä, muutaman kerran en tehnyt käsiapua muuten kuin pitämällä kättä ohjaamassa sivullani ja sen jälkeen sitten avustin palloa heiluttaen oikeissa väleissä. Yhden kerran yritin jättää pallon sinne keppien päähän, mutta siitä ei tullut mitään.


*************


Iltalenkillä ikävä konflikti Riston ja Rommin kanssa , naapurin pikkukoira taas pääsi yllättämään ja hyvää siitä ei seurannut. Risto ei saamarin koiraa huomannut lumen takaa ja omistaja ei taaskaan tehnyt muutakuin tuijotti siinä tekemättä mitään. Nyt tietty en tiedä mitä siinä oikeasti kävi, kun en ollut paikalla, mutta Risto on todella kypsä Rommiin. Vituttaa suoraan sanoen tosi paljon, kun olen huomannut kuinka Risto taas on ehtinyt lämmetä Rommille ja heidän suhteensa oli kehittynyt todella läheisemmäksi ja luottavaisemmaksi.

lauantai 23. tammikuuta 2010

23.01.2009 Hakkilan hallilla ja lenkillä


Aamulenkin jälkeen matkasin koko lauman kanssa Hakkilaan. Koirilla takit päällä ja auto niin kuumaksi kuin mahdollista. Rommin kanssa aloitettiin treenit. Hakkilassa lämpötila 18 astetta pakkasta.


Rommi



  • Ruutu / näyttöruutua eri matkoilta ja kahdesta suunnasta / tänään haki hyvin paikkaa ja kaikki pysäytykset onnistui / pari kertaa tehtiin ilman, että kävin näyttämässä / olin erittäin tyytyväinen

  • Paikalla istuminen 1 min / näkyvillä / Jackie toisella puolen ja staffi uros toisella

  • Paikallamakuu / Jackie toisella puolella ja kääpiösnautseri toisella puolen / staffi harjoitteli ruutua, joten saatiin kiva häiriö / muuten erinomainen, mutta ennakoi istumaan nousun / otimme maahan kaksi kertaa, ensin yksitellen ja toisen kerran yhtäaikaa (piilossa normaalia lyhyemmän ajan

  • Seur aaminen, sivuaskeleet peilin edessä / uusi peili / käsiohjauksella jotenkuten, mutta ilman käsiohjausta todella hankalaa, haki huonosti paikkaa, ilmeisesti ei totuttua vartaloapua, joka tulee ilman peiliä / peruutus mennyt todella huonoksi (tallonut hännälle kait liikaa) / Seuräaminen itsessään näytti ihan kivalta ja muutama täyskäännös sivulla näytti kelvolliselta, joten ehkä rupean tosissaan työstää pk-puolelle sitä / HIEMAN POIKITTAA, MUTTA VÄHÄN SAIN JO MUUTAMAN ONNISTUNEEN SUORISTUKSEN

  • Hyppy / paluuhyppy niin, että kapulan laitan suuhun, tässä hieman tekee vinon eteentulon / erinomainen kun jätän istumaan esteen taakse selkä minuun päin ja kapulan koiran eteen pituussuunnassa

  • Hyppy kokonaisuudessaan / odotti hyvin käskyä, menohyppy hyvä ja vauhdikas, kapulan otti hyvin ja muuten oikein kelvollinen, aavistuksen vinossa edessä / vauhtia saisi olla ennen hyppyä paluuhypyssä / luotava jostain sitä asennetta kapulaan

  • Liikkeestä istuminen x 2 / peili apuna / seuraamisen kautta ja naksulla vahvistus / erinomainen istuminen, seuraamiseen pitäisi saada asennetta lisää

  • Tunnari / Sanna apuohjaajana / pyöreässä muodostelmassa, hieman normaalia lähempänä / kävin vaihteeksi vielä nostamassa oman kapulan (näyttämässä) / lähti vasta toisella käskyllä, mutta todella rajusti ja naksutti ilmaa hampailla kapuloille saapuessa (korkealla ilmassa), haistoi takakapulat ja toi oman, käytti Sannan mukaan nenää kuitenkin siellä takana / toi hyvin ja iloisesti, TÄSTÄ PALKKANA CEASAR ATERIA


Pikaisesti Inkan haku autosta ja halliin. En jäänyt miettimään mitä tykkää, raijasin sisään valjaista ja nappasin patukan ja pallot sekä pannan kaulaan. Yritin ottaa seuraamista, mutta oli liian kiinnostunut hallista, mutta JEEEE, EI YHTÄÄN OTTANUT PAINETTA HALLISTA, IHAN TOHKEISSAAN. Ei ehkä pystynyt seuraamaan, koska olisi pitänyt ensin antaa tutustua halliin ja katsoa rauhassa muita koiria ja ihmisiä. Mulla vaan oli aikaa noin 10 minuuttia, joten leikitin patukalla ja vire oli korkealla. Peilin eteen ottamaan seuraamista.



  • Seuraaminen / alkuun palkka kontaktista, patukan heitto vasemmalle ja lyhyt leikki

  • Seuraaminen namilla kohti peiliä / oikein hyvältä näytti, asento erinomainen ja ihan tarpeeksi lähellä

  • Liikkeestä istuminen seuraamisen kautta / erinomainen

  • Maahanmeno seuraamisen kautta / jäi istumaan, komensin maahan / uudella yrittämällä paremmin

  • Seisominen -"-  / vähän levoton seisominen, ei kuitenkaan huono (x 2)

  • Vauhtinouto / äänteli heiton aikana / kiersin ympäri, jolloin kitisi, kielsin / lähetys kun oli hiljaa ja vapautus lennosta heittämällä patukka taakse ja samalla annoin saalisvapautuksen


Pablo ei ehtinyt halliin, mutta jatkettiin matkaa Sipooseen lenkille ja hauskaa oli koirilla, ei palellut tassut ja ei koiratkaan. Rommi oikein kirmasi kunnolla keppi suussaan pomppien kuin aropupu (mikä se sit liene onkaan).


Illalla treenattiin olohuoneessa ja eteisessä kaikkien kanssa seuraavia liikkeitä:



  • Kontakti peilin edessä

  • Kaukokäskyt / lauta edessä

  • Yhden tunnari kapulan piilotusta/etsintää

  • Takapäänkäyttöä pallilla

  • Täyskäännös sivulla (Inka ja Rommi)

  • Metallikapulan kanssa eteentuloa ja nostoa niin, että ohjaaja kyykyssä

  • 1 kg kapulan pitoa, ohjaaja istuu maassa / Rommin ja Pablon kanssa lisäksi eteentuloa 1 kg kapulalla läheltä

  • Tunnarikapulan pitoa (ihan vähän)


Pablon kanssa tuo pallille nouseminen ei mennyt jakeluun, ei sitten millään. Katsotaan sitten seuraavalla kerralla jäikö mitään mieleen, mutta Inka ja Rommi on jo hieman tajunneet, osaavat nousta käskystä pallille. No tää oli Pablon eka kerta ja yritti tarjota maahanmenoa ihan kokoajan.


Hauskaa niillä kuitenkin tuntui olevan, myös Pablolla, joka oli ihan tohkeissaan treenaamisesta.


 

19.01.2009 Hskh:n palaveri


Tiistai menikin sitten HSKH:n tokojaoston kokouksessa,, paikalla oli paljon porukkaa ja myös muutama tuttu collieihminenkin.


Kouluttajista olisi kovasti pulaa ja hieman mietinkin koulutusohjaajakurssia, mutta mä en ole persoonaltani kovinkaan kouluttajatyyppinen. Toisekseen mulla riittää niin paljon omissa koirissa treenattavaa ja ajallisesti olen muutenkin jo niin tiukoilla. Lisäksi mua enemmän kiinnostaisi SPKL:n koulutusohjaajakurssi kuin tuo, mutta en ikinä kehtaisi mennä kouluttamaan pk-seuraan. Kavereita voi auttaa ja ideoita antaa, mutta siinä se onkin.


SM-kisa edustajia joukkueeseen kanssa kuulutettiin ja kaikkia kynnellekykeneviä kehoitettiin ilmoittautumaan. En vaan tiedä olisiko minusta hermojen puolesta joukkueeseen ja kestääkö mun koirat sitä painetta. Hommaakin olisi riittämiin, vaikka Rommin osaaminen on ihan kivaa, kuitenkin sen häiriökestävyys on vielä kovin alhainen ja mun hermostumista se ei kestä ollenkaan. Inkan rakentaminen voittajaan on niin alussa, oppii kyllä pirun nopeasti, mutta aika on kuitenkin liian lyhyt ja toisekseen sen ääntely on vielä saatava aisoihin ja muutenkin vireen käsittely on vielä hakusessa.


No toisaalta voittajaan kuulemma on yleensä ihan kivasti ollut koiria tarjolla, joten ei varmaan pelkoa, että me joukkueeseen jouduttais/päästäis.