Huh ja huh........... leikkautin Inkan Järvenpään Eläinlääkäriasema Jär-Vetissä tiistaina. Tuli samalla sitten tutustuttua lähemmin Järvenpään Citymarkettiin ja Macciin, kun jossain piti kuluttaa aikaa leikkauksen keston ajan.
Leikkaus oli kuulemma mennyt hyvin ja noin 10 - 14 päivän kuluttua olisi tikkien poisto. No kiva, että oli mennyt hyvin, mutta olipas kotimatka ihan karsea. Kun mulla ei enää ole farmaria ja uusi häkki vasta tilattu niin Inkan oli tarkoitus matkustaa omalla paikallaan takapenkkien takana cliossa, mutta voi armias, että olipa karsee matka. Inka itki ja kitisi sydäntä särkevästi ja poukkoili takana, jossain motarilla se sitten yhtä-äkkiä sai toisen penkeistä kaadettua ja syksyi kohti etupenkkejä valtavalla vauhdilla ja mä plokkasin sen sitten kädellä pysymään takapenkillä. Jossain vaiheessa se palas sinne taakse ja kävi nukkumaan. Siinä vaiheessa mä jo pelästyin, että hengittääkö se enää.
No hengitti se, mutta kun otettiin autosta pois niin Inka oli ihan vauhko ja koko iltakin tuntui menevän kauhun sekaisin tuntein. Yöksi jouduin sitten lopulta menemään sohvalle nukkumaan, jotta Inka ei huutaisi yhteen soittoon. No kyllä se välillä nukkui ihan pitkiäkin aikoja, mutta päällimäisenä fiiliksenä mulla oli se Inkan kipu ja sekaisuus, joka kauhistutti.
No aamulla tyttönen oli yhä kipuileva ja hämillään, mutta pikkuisen syötiin ja nakeilla lahjoinkin. Ulkonakin käytiin ja kävi pissalla, joten toivottavasti toipuminen lähtee käyntiin hyvin. Mutta sen tiedän, en enää ikinä kyllä lähde yksin liikenteeseen, kun koira leikataan. No joo, ennen tosiaan koiruudet oli turvassa isossa Astran häkissä, mutta nyt tilanne hiukka toisenlainen. Oletin, että olisi ollut niin tokkurassa, että vain nukkuu autossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti