Keskiviikkona olikin ensimmäinen tehiskoulutus ulkopuolisen kouluttajan luonna Sipoossa. Tälläkertaa meillä kouluttajana suosikkini Jessica Svanljung, jonka luonna ollaan nyt muutaman kerran käyty yksityiskoulutuksessa lähinnä Rommin kanssa (Mariannen tai Caritan kanssa) ja Inkakin on tainut kerran aikaisemmin päästä Sipooseen Koirakulma Areenalle. Jessican tyyliin opettaa koiraa tutustuin aikanaan ensimmäisen kerran HSKH:n koulutuksissa ja kun nykyään ulkopuolisen koulutukset suuntautuvat pelkästään kouluttajille niin olen sitten päätynyt käymään Jessican ykityistunneilla. Varmaan jatkan myös yksityiskoulutuksia, jos Jessicalta aikaa riittää. Mieluiten tietty niin, että saan jokun toiseksi koirakoksi, mutta toisaalta onhan mulla kaksi koiraakin kisaamassa tällä hetkellä. Jos tai kun itse aloitan kouluttamisen tänävuonna niin ehkä samalla sitten pääsen mukaan näihin kouluttajille järjestettäviin koulutuksiin.
Inkan vuoro oli neljäntenä, koiria oli kuusi paikalla eli koko tehisryhmä. Inka hieman reagoi hallin ns. tuulettimeen ja trukkien yms. kolahduksiin, viime kerralla vähemmän kuin nyt, mutta näin uuden vuoden jälkeen sellasta pientä herkistymistä oli näkyvillä, toimintakyky kuitenkin pysyi, joten lähinnä on kyse levottomuudesta. Kun tulimme halliin oli Inka ihan rauhallinen ja jätin sen istumaan kentän ulkopuolelle (vapaana), alkuun se oli tosi nätisti ja odotti vuoroaan, mutta aavistuksen alkoi alaleuka väpättää ja piipittää, mutta se oli niin vähäistä, että en edes ollut varma piipittääkö se vaan täytyi ihan kuulostella, että tuleeko sieltä jotain ääntä. Kun meidän vuoro alkoi lähestyä, otin Inkan hieman verytteleen, muutama sivulletulo ja käännös paikallaan.......... kun aika venyi edellisen koiran kanssa (kuten vähän meidän kaikkien kanssa) niin Inkan pinna kiristyi eli otin sen liian aikaisin autosta, tämä kannattaa huomioida seuraavalla kertaa. Alkoi tulla ääntä ja kitinää, sain sen kuitenkin hallintaan, mutta kentälle mennessä ja Jessican kanssa puhuessa Inkan viretila vaan paheni........ karsee piipitys ja kitinä, ei auttanut laittaa namia eteen, eikä lisäksi sivuille. Nappasin pannasta napakasti ja sitten Inka lensi kehästä ulos ja käskin istumaan, taisi olemus olla itselläni taas hiukan liian hermostunut ja kiihtynyt, pitäisi pysyä rauhallisempana. Kun Inka oli seinän reunalla, komensin sen istumaan ja kehasin äkkiä.... silloin se selvästi taas nousi ja palasin takaisin kehään puhumaan Jessican kanssa ja sieltä sitten kehasin kun oli hiljaa. Hetken jo Inkaa tuolla seinustalla istumaan laittaessa mietin, että tässäkö tämän päivän koulutus on, että se kusee kohta alleen, kun olen sille liian ankara ja en tarkoita siis mitään kuria ja tiukkuutta vaan lähinnä se, että en pysty hallitsemaan sitä ärsytystäni. No kuitenkin ajoitin kehun ilmeisesti oikeaan kohtaan kun sen mielentila näytti vastaavan siihen oikea-aikaiseen kehumiseen.
Kutsuin sitten Inkan sieltä tulemaan kehään, oliko sitten ollut parempi käydä hakemassa. Liian kiihtynyt se oli edelleenkin. Jännä juttu tämäkin, kun Vuokkoset Areenalla se on ihan rauhallinen, vaikka ollaan taidettu käydä sielläkin vaan kerran kait Inkan kanssa ja tehistreeneissä Jessican jälkeen se oli ihan viilipytty siellä. Agilityssäkin se on itse rauhallisuus ihan kisoissa ja treeneissä (lukuunottamatta kun laitan sen aloituspaikkaan), vaikka on väliajat mun kanssa tai jossain kiinni. Mikä ihme tokokisassa ja tälläisessä koulutustilaisuudessa saa sen vireen tuohon tilanteeseen, varsinkin ennen juoksuja.... hmmmmmm, siinä mietittävää.
Kerran koulutuksen aikana tuli taas enemmän sitä väliajan piipittämistä ja siinä mietin, että lentääkö Inka taas ulos. Yritin namijuttua kolmella namilla uudelleen, yksi eteen ja kummallekkin sivulle yhdet, mutta ei toimi kunnolla. Olisi pitänyt viedä sinne kentän ulkopuolelle, mutta kun sitä aikaa on niin rajallisesti niin jäi taas tekemättä.
No palataan sitten tähän treeniin:
INKA
- TUNNARI ja viretila / ei pysty avaamaan nenää ja kiihtyy täysin
Istuimme sitten Jessican kanssa maassa kasvokkain ja laitoin Inkan maahan meidän eteen. Jessica levitti vieraat kapulat ja minulla oli ollut jo kauemmin hajustumassa oma (pari minuuttia). Annoin Inkalle jalkojen väliin namia (olisi pitänyt olla pieniä namia about 10 - 15), namikasa annetaan kerralla ja saa syödä, mun namit oli liian isoja ja annoin kerralla liian vähän, kun ei mulla nyt ollut kerralla antaa niin paljoa. Kun oli syönyt kehoitin "oma" käskyllä etsimään. No voi sitä häsellyksen määrää, ensin kerjäs lisää namia ja sähelsi, kun sain kapuloiden päälle Inkan niin se tassutteli niiden päällä kuin mikäksi elohiiri ja yritti haistella, mutta eihän se pystynyt mitään haistaa. Karsee haistelu ja sellainen "mä tiedän, mun pitää löytää, mä en haista mitään, miksi mikään ei haise mammalle, kauheeta...... ei tuu mitään" !
Vääräähän se siltä mulle tarjosi ja otin sen pois sen kummempaa kommentoimatta, voin sanoa, vaikka "ei se nyt tämä ole", ei kuitenkaan saa olla yhtään kärttysen oloinen vaan pyydetään uudelleen tuomaan oma. Otettiin aika monta toistoa ja jouduin vetämään Inkan kapuloille ihan nenästä pitäen. Saihan se sitä namia siinä aikalailla ja kunnon lauantaimakkaran palasen kun toi mulle omaa. Oman paikkaa ja muodostelmaa muutettiin välillä. Lopetettin kun onnistui ja Inkan mielentila oli hieman maltillisempi.
Muuta: Jessica ei itse suosi piilottamista lumelle ja ei taida harjoitellakkaan edes lumella, jos ymmärsin oikein. Oli juuri kuullut siitä eläinkaupan heinän käytöstä ja oli aika innoissaan. Kati ja Marianne on ainakin tätä keinoa käyttäneet niin sisällä kuin ulkona, ulkona vaan pitää pitää huoli, että kapulat eivät pääse kastumaan, eikä niihin tule lumikuorrutusta.
Treenien jatko:
Voin tehdä tätä nyt sisällä kotona ihan rauhallisessa tilassa, joten keskitytään mielentilaan nyt sen aikaa kun tarve on. Jos tämä ei toimi niin sitten hankin sitä heinää ja rupeen piilottaan.
- Z:TA eli jäävät / ongelmana koiran innottomuus liikkeessä ja vaikeus ottaa mukaan asennosta
Inka pitää tätä liikettä, jotenkin epämielyttävänä. Aristeli, jossain vaiheessa merkkejä tässä liikkeessä ihan sikana ja tuijotti niitä kuin ne hyökkäis kesken kaiken päälle. Itse pahensin asiaa, kun vähän hermostuin pahimmasta "pelleilystä", joten sekään ei varmaan asiaa auttanut. Ongelma tuli oikeastaan seuraamisen häiriöharjottelu treenien jälkeen, mutta sitä ennenkään se ei mitenkään innostunut asiasta.
Erikseen ollaan treenattu asentoja ja niissä pysymistä. Tämä on edistynyt hyvin ja aika harvoin Inka ottaa väärää asentoa kun treenataan kaksistaan, mutta jonkin verran asento virheitä on tullut häiriön alla ja liikkurilla. Aivan odotettavaa, nämä ei mua stressaa, toistoilla saadaan varmuutta. Seisomisessa pysyminen tuntuu välillä hieman epävarmalta, vaikka kun ollaan Inkan kanssa kaksistaan se ei lähde liikuttamaan tassujaan. Myöskin asennon suoruudessa voi olla parannettavaa, mutta se varmaan jo parenee sillä, että seuraaminen muuttuisi innokkaammaksi ja lähtisi paremmin mukaan.
Yleensä hieman pilkon tätä liikettä ja peruutan palkkaamaan välillä itse asentoa ja jatkan merkin kierrolla ja heitän istumiseen ja seisomiseen namin koiran eteen ja vapautan namille. Sitten laitan takaisin asentoon, teen kierron joko kokonaan tai pienemmällä kaarteella tai peruutan itse suoraan koiran taakse ja otan siitä mukaan. Hyvin harvoin kisamaisesti.........., joten siitäkään ei ole täysin kyse.
Nyt Jessican ohjeistuksella aloitimme niin, että kun "Liike alkaa" oli sanottu niin palkkasin. Sama vielä toistettiin ja palkkasin sivulla.... sen jälkeen askel pari eteenpäin ja jos lähti hyvin niin palkkaus. Tässä voin varmaan hyötykäyttää meidän "tsip" palkkaus sanaa. Sen jälkeen taas neljännen kerran "Liike alkaa, liikkeelle mars", käskytyksen jälkeen käskin istumaan => ok ja sitten kisamaisesti eteenpäin törppöjen kierrot ja koiran otto mukaan istumasta, voi joiiiii........... kaikki näki mun hienon loikan, kun yritin asettaa jalkani oikeaan kohtaan ja käskee seuraamaan.
Ei kun uudelleen ja nyt käskin Inkan seuraamaan siinä kohtaa, jonka Jessica näytti eli Inkan kohdalla mun täytyy hakea se optimaalisin kohta kutsua se seuraamaan. Inkalla se on varmaan 50 cm ennen Rommin kohtaa, joten tässä oli se mun ongelma. Inkalla se on noin takapään lonkan edessä kun Rommilla etulavan kohdalla. Johan aloi likka päästä mun askeliin ja käännöksiinkin mukaan. No töks töks nekin on vielä, mutta paremmalta se tuntui, huomattavasti. Seisomiseen annoin käännöksen jälkeen Inkaa ohittaessani vielä muistutuksen siitä, että ei saa liikkua ja hyvin se pysyikin. Asennot se teki oikein, joten paljon tässä oli hyvää, vähän hämillään niin ohjaaja kuin koirakin.
Treenien jatko:
Mun täytyy paljon harjoitella ja etsiä sopiva kohta missä käsken Inkan seuraamaan. Treenattava aloitusta ja seuraamista, vahvistettava seisomassa pysymistä vielä paljon.
- LUOKSETULON PYSÄYTYS / toivoisin vielä paljon parempaa reagointia käskyyn, kaksoiskäsky pois, ongelma koskee EVL matkaa
Tehtiin alkuun yksi namin heitto ja siitä pysähdys. Jessican mielestä ihan hyvä, mun mielestä Inkasta ei näy heti, että käsky tuli. Pohdittiin, että se ei yksinkertaisesti pysty siihen mahdollisesti, siis lukkojarrutukseen, huoh... se vaan ei ole sen tyyppinen :( !
Päätin sitten näyttää sen meidän EVL -matkan luoksetulon, jotta näkee todellisen tilanteen. Nyt päätettiin, että en anna kaksoiskäskyä. Inka oli hiukan liian innoissaan ja se johtunee taas siitä, että ollaan otettu lähinnä niitä namikipolta toiselle juoksua, jolloin se nyt oli älyttömän herkkänä tulemaan mun luokse pienemmästäkin eleestä tai päätti itse lähteä ennenkuin suutani avasin, riittää liikkurin käskykin näköjään. No tämä korjaantuu treenaamalla liikkurin kanssa. Ei mielestäni kuitenkaan kirkunut, kun kävelin sen koko matkan sinne toiseen päähän kenttää, voi toki olla, että en kuullut, kun se tuuletus humisee. Varasti kuitenkin useaan otteeseen, alussa nousi seisomaan jo ennen mun käskyä ja käskin takaisin maahan, sen jälkeen kyllä pysähtyi ihan kivasti pelkällä käskyllä, mun mielestä taas liian pitkällä viiveellä.... en voi sille mitään, että en ole tyytyväinen, vaikka Jessican mielestä se oli hyvä ja Pia sanoi, että mun pitäisi olla tyytyväinen tuohon, jos sillä kerta on pysähtymis ongelmaa. No jooo, ehkei sillä ole pysähtymisongelmaa, mutta sillä on liian hidas reagointi mun mielestä. Täytyykö mun laskea kriteeriä, mutta kun Pablo ja Rommi pystyy lukkojarrutukseen niin en oikein voi hyväksyä sitä, että tuo neitokainen ei selvästi näytä käskyn menneen heti perille.
No tämän jälkeen tehtiin vielä maahanmeno ja ekalla se varasti ja vietiin takaisin, toisella meni ensin istuun ja sitten vasta kolmannella kerralla kunnolla maahan, mutta tässäkin olisi toivomisen varaa aika paljon. Siis käskyyn reagointiin mielestäni pitäisi tulla heti sellainen ilme, että mamma käski !
Treenien jatko:
Mun täytyy varmaan ainakin joksikin aikaa hellittää tuota lukkojarrutus vaatimustani, mutta en pidä ajatuksesta, että sen lihasmuistiin jää tuo ns. viive ennenkuin mun käsky menee sen aivoihin asti !!!!!! Nyt täytyy alkaa myös vahvistamaan paikallaan pysymistä alussa ja pysähdyksissä liikkeenohjaajan kanssa sekä viimeisen välin maasta sivulle tulon vauhdin pitämistä tasaisena. Tämä osa-alue on jäänyt vähemmälle ja se näkyi tänään, ollaan keskitytty hiljaisuuteen ja kahden kupin tai takapalkan kanssa pelaamiseen.
TEHISTREENIT VUOKKOSET AREENALLA KLO 21 - 22 / Kaisu, Sanna M. ja Anne (siis minä)
- Oranssit ruutunauhat / keltaiset ruutumerkit / merkki samanlainen, lähetysmerkki keltainen matala
- Liikkeenohjaaja: Kaisu
Äkkiä poistimme ykkös kentältä esteet ja naapurikentältä osan ja avasimme osan kentän väliaidoista. Ruutu laitettiin kentälle kaksi ja lähetys sinne oli kentältä yksi. Inka aloitti, Alma seuraava ja viimeisenä Roki sekä loppuun paikallaolot. Hyppynoudossa käytin patukkaa palkkana, namia ei ollut ollenkaan matkassa, hyvin kuitenkin irrotti patukasta kun pyysin (ihme) !
- METALLIHYPPYNOUTO pelkkä alku ja hiljaisuudesta palkka / liikkeenohjaaja => erinomainen
- METALLIHYPPYNOUTO paluuhyppy kapula suussa, eteentuloon käsiapu / liikkeenohjaaja => tiputti kapulan kerran tai kaksi siellä esteen takana, muuten ihan hyvä, paitsi taisi se kapula esteen tälläkin puolella kertaalleen tippua / toistolla ihan ok
- METALLIHYPPYNOUTO X 2 kapulan heitto esteen sivusta ja koiran pitää tehdä kumpikin hyppy, vähän apua, joko ohjaajan kropalla tai muistuttamalla sanallisesti hypystä, EI ÄÄNTÄ..... OK
- MERKKI + RUUTU avustettuna / vietiin alusta yhdessä ja hetsasin alustalle, läpsyttämällä sitä maahan, paluu merkin kautta ja näytin sieltä vielä ruudun => yritti suoraan ruutuun, ei auttanut kun ohjata lähempää merkille ja ottaa merkki uusiksi / kävin palkkaamassa merkin namilla itse merkin / erinomainen vauhti ruutuun ja pysähtyy alustalle hyvin => NP ohjaajalta ruudussa / Otin vielä uudelleen ja se meni hyvin, palkkasin itse yhä merkin.... EI ÄÄNTÄ
Viimeisenä ohjattu nouto, joka piti sujua avustettuna sutjakkaasti, paskan marjat.......... en ottanut huomioon kaikkia seikkoja, vaikka kuinka Kaisu kävi merkkiä näyttämässä, ei siitä apua ollut. Kyllähän se merkille löysi ja ihan kivalla asenteellakin, mutta kapuloiden luokse olikin vaikeampaa, kun ne oli niin lähellä esteitä, toinen A-esteen vierellä ja toinen toisella puolella. Inka vaan ei osaa hakea niin lähelle niitä esteitä, joten sitten keskikapula tuntuu houkuttelevammalta. Kävin itse näyttämässä kapulan ja sittenhän se onnistui. En enää edes muista otinko vaan yhden puolen !
- MERKKI + OHJATTU NOUTO vasen / merkille ihan ok, mutta sieltä ei hahmottanut haettavaa kapulaa, jouduin pysäyttää keskikapulaa kohden mennessä..... takaisin merkille vienti vai tuliko itse merkille takaisin, en muista / vasemman kapulan paluuseen NP => peruutin hieman ja kehuin
Itse toimin sitten Sannalle ja Almalle liikkurina Kaisun hakiessa Rokia ja loppun sitten olin Kaisulle apparina Sannan kanssa. Sanna otti kivaa ruutu treeniä Almalle, näytin Almalle ruudun tai paremminkin alustan, jolloin Sanna piti Almaa kiinni ja sanoi "Redy, Stedy..BOX" ja Almalla oli hauskaa.
- Paikalla istuminen / Inka Alman ja Rokin välissä / muuten Inka hyvin ja hiljaa, mutta kerran jouduin puuttumaan kuikuiluun ja kerran haisteluun, toimin itse samalla liikkurina
- Paikalla makuu / Inka vieläkin Alman ja Rokin välissä / laitoin Inkalle namin jalkojen eteen, mutta kun olin piilossa niin väisti namia kohti Rokia kellahtaen lonkalleen ja siirtäen etutassut toiseen suuntaan namista. No kävin sitten oikaisemassa Inkan kropan suoraksi ja laitoin namit niin eteen kuin sivulle aika lähelle ja käskin, että ei saa ottaa / voi elämä, kyllähän se Inka hyvin asennossa pysyi, mutta sen ilme..... se oli niin nyrpeä ja sen näköinen, että yök, yök ja vielä kerran yök..... oli täysin siinä asennossa mihin jäi, mutta katteli sitten koko ajan sivuun Almaa kohden.
Lisäksi oli hiukan ongelmia siinä, että kun tulin takaisin otin namit pois ja Inka saa ne vasta sivulle tulossa. Näin ajattelin, mutta se ei ehkä toimi, parempi palkkaa alas ainakin nyt, koska Inka reagoi niin Kaisun kun Sannan käskyihin, ponkaa ylös ihan kenen käskystä vaan. Jep jep... siinä sitten vahvistettiin pysymistä maassa muiden käskyttäessä omiaan.
************************************************
Jessican koulutuksen muille antamien neuvojen/ajatuksien koosteita:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti