torstai 29. kesäkuuta 2017

27.06.2017 jälkitreenit Heidin kanssa Sipoossa

Juhannuksena vietettiin treenivapaata ihan kokonaan ja koko sen ajan oltiin lähinnä Kivinokassa mökillä. Mitään treenijuttua ei sitten tehty, vaikka narupallon ja pari merkkiä mukaan raahasinkin.

Maanantaina olisi pitänyt olla tokotreenit, mutta päätettiin sitten Merjan kanssa, että jätetään mekin välistä, kun Pia oli sairaana. Tein kyllä kotona sitten ihan vaan sisällä Toivon kanssa eteentuloja merkkejä apuna käyttäen sekä vähän noutokapulan nostoja. Inka teki sitten siinä välissä paikallaoloa ja pääsi sitten vielä tekemään samoja hommia kuin Toivo ja vastaavasti Toivon vuoro maata paikallaan. Ulos oli kyllä naapurikentälle tarkoitus mennä, mutta en sitten vaan jaksanut !

Tiistaina töiden jälkeen treffattiin Heidin kanssa ja käytiin koirien kanssa jäljestämässä Sipoossa. Ihan kiva maasto ja sain Toivolle ihan kivan pituisen jäljen ja vaikka minun Sport Tracker väitti sen olevan vain 300 metriä niin oli paljon pidempi, kun en alkuun saanut sitä päälle, jostakin syystä se vaan pysytteli paikallaan, vaikka liikuin !

Keppejä laitoin Toivolle 6 kappaletta + varakepin, joka olikin sitten aika ratkaiseva tällä jäljellä. Kulmia oli kolme kappaletta sekä aika paljon muuten mutkia matkassa ja jana oli ehkä sellainen 15 metriä. Jälki vanheni varmaan jotain 30 - 60 minuutin välillä, en katsonut aikaa ollenkaan, mutta tehtiin Heidin koiran jälki siinä välissä, jonka olin myös tallonut !

Toivo lähti hyvin janalle, mutta epäonneksi Heidin jalka osui liinaan ja Toivon matka pysähtyi töksähtäen, mutta lähetin sitten uudelleen. Vähän seuraava lähetys meni puihin, mutta otin vielä sitten takaisin ja lähetin uudelleen, jolloin lähti taas lujaa suoraan ja otti jäljen oikeaan suuntaan varmasti. Jälkeä eteni mielestäni tosi hyvällä vauhdilla ja intensiivisesti, tarkkaan haistellen ja eka keppikin löytyi hyvin ja sen jälkeen myös oli hyvin jäljen päällä ja teki kokoajan aktiivisesti töitä. Toisen kepin kyllä merkkasi, mutta oli mennyt jo yli ja ei sitten vielä malttanut etsiä tarpeeksi ja nappasin sitten kepin itse. Kulmissa teki hyvää työtä, mutta toisessa kulmassa hieman oikaisi, kun sai siitä hajun.

Seuraava keppi nousi hyvin ja sitten tultiin seuraavalle kepille, jossa keppiä merkkaamaan laittamani merkki oli pudonnut. Toivo ilmaisi keppiä, mutta ei löytänyt ja menin itse katsomaan ja en löytänyt minäkään, mutta palkkasin periaatteessa siitä merkistä, jonka ilmaisi, koska sehän oli minun hajuinen. Vähän tässä jo aavistelin, että kaikki ei ole hyvin, että joku on nyt kepin mukaan korjannut, ehkä koira ulkoillessa, mutta olin totaalisen väärässä.

Toivo jäljesti yhä intensiivisesti ja hyvin, mutta sitten alkoi tulemaan vähän tarkentamista ja pientä seilaamista, mutta oli yhä hyvin jäljen päällä niin en niin reagoinut, ajattelin johtuvan tiestä, joka oli jo aika lähellä. Toivo tuli seuraavalle kepille ja todella tiukkaan haki keppiä ja ei vaan nostanut, joten kun paha aavistus kävi mielessä, lähdin minäkin etsimään ja mitään ei löytynyt. Palkkasin Toivon kuitenkin namilla, vaikka keppi kadonnut olikin.

Sitten jatkettiin vielä jäljen loppumerkeille, mutta siitä oli sitten merkit kadonneet ja myös jälkikeppi kadonnut kuin tuhkatuleen, mutta onneksi olin jättänyt noin 10 metrin päähän varakepin, jota tämä jäljen sabotoija ei ollut huomannut ja palkkasin Toivon kadonneen kepin kohdalla taas hienosta ilmaisusta, vaikka keppiä ei ollutkaan ja jatkettiin sitten sille varakepille ja siitä pääsin palkkaamaan Toivon hienosta työstä ja kyllä sitä poikaa kannattikin kehua, jäljesti aivan tajuttoman hyvin ja ei lamaantunut, vaikka kepit oli kadonneet sekä pysyi aika tiiviisti minun jäljellä, vaikka tämä sabotoija olikin sitten ihan kävellyt jäljen päällä.

No hän ei nyt päässyt meidän jälkeä pilaamaan, vaikka se tarkoitus olikin, mutta tosin hän pääsi nyt tavoitteeseensa, ettei mennä siihen uudelleen, vaikka toisaalta Toivo jäljesti niin varmasti, että voisin tehdä merkkaamattoman jäljen niin ei pääsisi sitten tekemään toiste samoin.

ESINERUUTU

Ajettiin autot sitten vähän kauemmas, kun tehtiin esineruutua. Meinaan jäljellä koirat on kiinni, mutta esineruudussa vapaana niin ei viitsitty jäädä sinne enää. Esineruudusta ei voine todeta muuta kuin, että pitää valita toinen tekniikka. Alusta oli raskas kävellä itselle myös, vähän niin kuin hakkuualue ja sinne viljeltiin kyllä tavaroita, mutta kovin oli vaikeaa niiden löytäminen.

Seuraavaksi tehdään nyt sitä motivaatiota nurmella/pellolla leluihin ja sen jälkeen lähdetään opettamaan systemaattisesti sitä etsintää kapealla kaistaleella tai useammalla. Tämä keino ei toimi Toivolla, jota nyt käytettiin. Toivo lähtee kyllä hyvää vauhtia suoraan 50 metriin, mutta jos ei löydä niin se vaan juoksee ja sen jälkeen ei niin innostuneena halua enää mennä. Sillä ei selvästi ole hahmottunut tämän osuuden tarkoitus.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti