keskiviikko 20. tammikuuta 2016

16.01.2015 Juha Korrin viettiseminaarissa esimerkkikoirakkona

Ollaan me, jotain tehty myös kisaharkan jälkeen, mutta lähinnä vaan oikeastaan käyty Ojangossa agilitykisoissa harjoittelemassa minuun keskittymistä loppiaisena ja seuraavana viikonloppuna. Voi vaan kuvitella millaista se on vilkkaan ja äänekkään koiran kanssa. Piipiiiii piiii, ihhhhh ihanaa sanoo Toivo, kun näkee toisia koiria ja agilityä kisaavat radalla olevat koirat.

No rauhassa vaan ja naksu käteen, seisoin Toivon edessä ja naksuttelin (naksautuksesta nami), kun otti omaehtoisesti minuun kontaktia HILJAA !

13.01.2016 kävin Racinel Areenalla treenamassa. Toivo treenasi ruutua ja Inka rally-tokon liikkeitä. Inka harjoitteli eteen siirtymistä ja siitä eri kautta sivulle sekä seuraamista sekä kaikkea pientä puuhaa sillä saralla.

Viime lauantaina olikin sitten toisenlainen päivä, kun lähdettiin Mariannen kanssa ajamaan aamulla kohti Porvoota Juha Korrin viettiseminaariin. Meidän kummankin koirat oli valikoituneet esimerkkikoiriksi ilmoittautuneiden joukosta. Koirien oli tarkoitus olla autossa koko päivän, mutta kun oli niin paljon pakkasta tuli Suskilta viesti, että koirat saa tuoda sisälle, jos pysyvät hiljaa.

Toivon ongelma, jota piti käsitellä oli tuo kiihtyminen toisista koirista ja ihmisistä. Lähinnä kisaharjoituksissa ilmennyt ongelma vireen kanssa eli haukahtelee kesken suorituksen. No tulihan selväksi, että kisapaikalle vaan 3 tuntia etukäteen ja koira kevythäkkiin odottamaan vuoroaan. Siellä se Toivo nukkui kyljellään tuhisten kuuluvasti, lähes kuorsaten Juhan kolmen tunnin luennon ajan. Pienen lenkin ja Dog & Cat:ssä vierailun jälkeen oli sitten koirakkojen vuoro ja Toivo oli kolmantena vuorossa.

Ensin selitin Juhalle meidän ongelmat ja sitten vein Toivon kentän laidalle odottamaan siksi aikaa, kun Juha opasti edellisen koiran ohjaajaa. No sitten oli meidän vuoro.......

Maassa odottaessa oli tullut muutama kärsimätön piippaus, mutta siinäkin oli lähes kokoajan rauhallinen. Aloitimme hommat seuraamisella, joka ensimmäisellä kerralla tuntui hieman löysältä ja Toivo pikaisesti täyskäännöksen jälkeen vilkaisi yleisöä nopeasti. Palkkasin takaa narupallolla ja Toivo tuntui ensin hämmentyneeltä ja saalisti palloa heikosti. Kun sai kiinni niin alkoi leikkimään kunnolla. Toivo tuntui tosiaan vähän yllättyvän ja varmaan osasyynä oli se, että olen ottanut seuraamista namipalkalla pienen ajan, kun yleensä palkkaan lelulla.

Tästä seminaarissa paljon puhuttiinkin, että pitäisi palkata samasta asiasta aina samoin. No tästä sitten erikseen täytyy käydä läpi tuota, kunhan ensin itse sisäistän mitä teen oman koiran kanssa. Onhan tämä aina tiedossa ollut, ei mitään uutta, mutta tokossa on tullut oltua ehkä enemmän sekakäyttäjä ja kun treenaa pk-puolta niin tuo toteutuu paremmin.

Juha käski tekemään saman uudelleen ja niin me tehtiin. Seuraaminen oli jo huomattavasti parempaa, vaikka ei vieläkään tuntunut normaalilta ja leikkiminen oli nyt oikein hyvää, leikki aktiivisesti ja oli voimakkaampi kuin minä.

Videolta katsottuna näytti oikeastaan aika hyvältä, joten olipa taas hyvä, kun oli videokamera Mariannella mukana, koska siitä kuuluu Juhankin kommentit minulle kunnolla.

Yleisöä olikin ihan kiitettävästi, ainakin pelastuskoirapuolelta paljon porukkaa ja muutenkin. Koirakkoja oli tästä sakista 10 valittu itse seminaariin esimerkkikoiriksi. Nyt Juha sitten vei meidät ihan yleisön eteen seuraamaan ja tarkoituksena oli lisätä koiralle USKOA palkan tuloon ja nyt Juha ilmoitti milloin palkkaan. Ensin palkka tuli muutamasta askeleesta ja seuraavana sitten muutamasta metristä ja siitä jatkettiin niin, että suora toiseen suuntaan ja täyskäännös toiseen.

Tämän jälkeen tehtiin sitten kontaktitreeniä Toivolle (idea oli siinä, että koira on joko ohjaajan suosiossa tai epäsuosiossa). Toivopa ei pahemmin lankaan mennyt, ohjaaja kylläkin, hih...... Juha taputti ja ohjaaja nytkähti, Toivo ei :) !

Alkuja täytyy Toivon kanssa harjoitella enemmän ja lisätä sen uskoa siihen, että palkka voi tulla missä vaiheessa tahansa suoritusta. Hieman myös se, että oli vähän matalammassa vireessä niin näin suuri ihmismassa sai sen hieman ihmettelemään, korkeammassa vireessä ei olisi todennäköisesti näin tehnyt.

Juha kommentoi, että ensimmäisellä seuraamispätkällä Toivo syttyi leluun hitaasti, mutta sitten kun syttyi niin alkoi itse seuraaminen toisella pätkällä toimimaan paljon paremmin. Leikkimistä ei ruodittu enempää kuin, että se näytti ihan hyvältä.

Kaiken kaikkiaan videolta katsottuna olin oikein tyytyväinen ja ainoa mikä minua jäi häiritsemään oli sivulle siirtymisten hitaus, rauhoittelikohan minua hieman. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti