Lauantaina aamulla heräsin ajoissa ja käytiin koirien kanssa aamulenkillä. Sen jälkeen pakkasin autoon Inkalle häkin ja pienen repun agilitykisoja varten. Jännittävä päivä oli aluillaan, lauantaina Inka starttasi agilityssä ensimmäistä kertaa ihan oikeissa kilpailuissa. Ilma oli mitä kaunein, kirkas auringonpaiste ja kisapaikka oli Kivikossa ihan kotini lähellä viiden minuutin ajomatkan päässä. Rommi pääsi turistiksi mukaan !
Parkkipaikka oli sen verran kaukana, että kuljetin häkin mukana, toinen koira oli häkissä ja toinen joko minun matkassa tai aidassa kiinni. Inka mitattiin ennen kisan alkua maxiksi ja saimme siis hyvissä ajoin kisakirjan kuntoon ennen starttia.
Ensimmäinen rata sujui todella hyvin Inkalta, mutta itse herpaannuin ihan loppupätkällä ja kuvittelin kohdan helpoksi ohjata, jolloin Inka ehti tassuilla koskea selkäni sivulla olevalle puomin kontaktille ja siitä tuli hylky. Harmitti kyllä kun Inka otti kaikki kontaktit pysähtymällä ja kepit hienosti sekä pelkäämäni keinu meni oikein hyvin ja vauhtia oli kuulemma kaverin mukaan kivasti, ennen rataa riekkui patukassa sähikäisenä. Rata mielestäni oli ykkösen radaksi aika haastava, kaikki kontaktit ja kepit sekä ihan vaikeita ohjauksia ja ansojakin. Tulostasokin sen kertoo, ei yhtään nollaa radalta ja tuloksia myös niukalti lähes yhden käden laskettavaksi asti.
Toiselle radalle mennessä Inka oli sen verran jo vaisun oloinen, että en kauheasti riehuttanut sitä. Lähti mielestäni hyvin, mutta valitsemani ohjauspuoli puomille taisi olla todella huono valinta, kun en saanut Inkaa oikaisemaan kroppaansa kunnolla puomille tullessa ja ei näin ollen päässyt puomia ylös ja sen jälkeen koiran käänteleminen puomin sivulla vei aikaa ja tämän seurauksena yliaikaa hieman yli 10 sekunttia. Loppurata meni oikein mallikkaasti, vaikka kaverin mukaan Inka eteni paljon hiljempaa, ehkä oli ottanut vähän itseensä siitä sähellyksestä puomin ylösnousulla. Kepeiltä myös oli vaikea käännös keppien ja esteen välistä putkelle. Kontakteja siis oli tällä radalla A ja puomi kaksi kertaa sekä kolme putkea, joista kaksi hevosenkenkänä.
Kaiken kaikkiaan tuloksista huolimatta Inkan esitys oli erinomainen ja jatkossa ensimmäiseen rataan on panostettava eniten, koska siinä Inka on vielä aika täpsäkkänä. Toisellakaan radalla ei mitään nollasumaa sitten tullut, joten tämäkin rata päättyi aika monen kohdalla hylkyyn.
Kisakirjan saatunani suuntasin koirien kanssa kohti Tuomarinkartanoa katsomaan collieiden tokomestaruuksia. Sää tosiaan suosi niin kisaajia kuin katsojia. Pidin kokoajan jompaa kumpaa koiraa mukanani ja otin siinä kisafiilisten lomassa seuraamista, kaukoja ja luoksetuloa kummallekkin koiralle. Oikein mukava iltapäivä koirien kanssa ja mukavassa seurassa. Valitettavasti tulostaso ei kovin kummoinen ollut, mutta todennäköisesti koirat eivät oikein vielä olleet valmiita tässävaiheessa kevättä, treenikertoja ei varmaan hirveästi alla, ellei halleja ole ollut talvella käytössä. Tuntui kyllä oikealta ratkaisulta jättää Inka ilmoittamatta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti