Toivo on päässyt ulos onneksi kavereiden kuljettamana ja Jukka on sitkeästi vienyt Toivoa ulos ja Inka viettää yhä aikaansa Pablon kanssa isällä. Nyt tulevana viikonloppuna ajattelin, että Inka voisi tulla kotiin, kun saatiin hankittua minulle sellainen tukiliivi, jota käytetään leikkauksien jälkeen. Normaalisti tälläistä ei tarttis, mutta kun mun haavan toisella puolella on sellainen turvotus poimu, joka on aikas valtava ja pitäisi saada sitä kutistumaan sekä mun pitäisi pystyä liikkumaan normaalisti ilman, että pidän siitä turvotus poimusta kiinni, koska silloin koko selkä on kuin tulessa ja mun vatsa menee ronkitulta alueelta täysin kramppiin. Lisäksi se haava jotenkin samalla temppuilee mun kylkiluiden kanssa ja muljahtelee ikävästi, joten jospa nyt olisi helpompaa.
Mariannen kanssa Toivo on päässyt tutustumaan flattien elämään ja nyt hankinta listalla onkin noutajapilli ja lainassa on jo noutajatalutin, että sellainen noutajapoika meillä. Tunnistaa kuulemma jo pillin äänen ja osaa reagoida johonkin lähietsinätpilli ääneenkin. Noutajaremmin lainasin Mariannelta sen takia, että kun en pysty itse kovin näppärästi kumartuun niin kun pidän Toivoa irti niin pystyn kytkemään jätkän helpommin, kun houkuttelen sen ensin istumaan namilla eteeni ja lassoan sen noutajataluttimella ;) !
Tällä viikolla olen kerran päivässä yrittänyt viedä Toivon ulos, silloin kun suurin osa porukasta on töissä. Ollaan menty tuohon lähimetsään ja olen päästänyt Toivon vapaaksi juoksemaan. Välillä kutsun sitä luokseni ja annan sitten palkaksi frolicin palan. Innolla se tulee namin voimalla ;) !
Nyt pitäisi Toivolle varmaan hankkia sellainen panta, jossa on pikalukko, jotta kaulapannan saisi helpommin. Puolikuristavia mulla kyllä olisi ja yksi ihan säädettäväkin. Kuristavia löytyy niitä pyöreitä, mutta vielä ei ole niiden aika.
Toivo on myös saanut tutustua tässä siskon tytön Nooran kelpieen Maisaan ja cirneco dell´etna Miloon paremmin, kun on käynyt myös heidän kanssaan lenkillä. Myös Virpin japaninpystykorvat kävivät Toivoa moikkaamassa ja Pia kävi Tessan malin kanssa Toivoa moikkaamassa kameran kera. Itse raahauduin ensimmäistä kertaa heidän mukaan metsään. Tässä muutama kuva Pian otoksista:
Myös Inka ja Pablo kävivät Toivoa moikkaamassa ja voi sitä iloa. Toivo oli niin innoissaan, että oksat pois ja myöskin Inka oli ratketa liitoksistaan. Inka piti karseeta murinaa kokoajan leikkiessään ja hetkessä koko kämppä oli mullin mallin täynnä kurasia tassunjälkiä, kun Inka ja Toivo juoksivat pihan ja olohuoneen väliä. Välillä Toivon täytyi käydä tietysti Pabloa myös moikkaamassa ja kiipeämässä Pablon selkään.
Toivon kanssa en ole voinut ihan hirveästi treenailla mitään, mutta ollaan me kontaktia, seuraamista, sivulletuloa, istumista, seisomista ja maahanmenoa treenattu jotenkin. Myös pallille nousemista on opeteltu, mutta siinä se sitten onkin ja vähän ollaan toki leikitty, mutta samanlaista intoa siinä ei ole, kun en pysty kunnolla ottamaan osaa. Joudun käyttämään kahden lelun leikissä osaksi jalkojani ottaakseni toisen lelun ylös aina maasta, mutta mielikuvituksen voimalla mennään !
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti