Nyt on tovi vierähtänyt siitä kun viimeksi olen jotain kirjoittanut. On vaan ollut niin kiirettä ja oltiin reissussa, joten ei ole ollut aikaa kirjoitella.
Joulukuun alussa käytiin Rommin kanssa Kotkassa korkkaamassa ylin luokka tokossa, tuomarina Timo Pussinen. Ensimmäisestä EVL:n startista jäi oikein hyvä mieli ja tuomari oli ihan asiallinen ja aivan yhtä tiukka kun olin kuvitellut/kuullut, joten mitenkään suurta pistesaalista en odottanut. Lähinnä tavoitteena oli pitää koira toimintakykyisenä ja iloisena. Yksilösuoritukset olivat uudessa hallissa ensimmäisenä ja viereisellä kentällä oli avoin luokka suorittamassa omaa suoritustansa. Paikallaolot olivat vasta yksilösuoritusten jälkeen.
Rommille olin suunnitellut kehäänmenoa lennosta, mutta se ei ihan toteutunut, kun oli kehääntulotarkastus alkuun. Joten ihan heti seuraamisen alkuun en saanut sitä koottua.
1. Seuraaminen 6 / Ensimmäisessä käännöksessä vasemmalle Rommi herpaantui (neliön muotoinen merkki ?, kuutio, otti häiriöö) ja sen jälkeen tullut pysähdys epäonnistui, ei ottanut perusasentoa ja jätti myös toisen perusasennnon tekemättä. Askelsiirtymät hyviä, kun itse keskityin kunnolla. Hieman väljää, mutta siitä tuomari ei huomauttanut, ainoastaan huomautti väljyydestä käännöksissä vasemmalle ja oikealle.
2. Z:ta 7 / Seurasi ihan kohtuullisen hyvin ja oikeassa paikassa, suorat asennot ja hyvin lähti mukaan, mutta istuminen ja maahanmeno hitaita, josta lähti peräti puolitoista pistettä kummastakin hitaasta suorituksesta.
3. Luoksetulo 8 / vähän ehkä hitaasti alas sivulta (en varma), hyvä laukka kokoajan ja seisomaan pysähdys oikein hyvä ja maahanmeno hieman hidas ja kaksiosainen, eteen hyvin ja sivulle hyvin. Luoksetulo kentän läpi !
4. Ruutu 0 / Luoksetulo päättyi ruudun merkille, joten sieltä lähetysmerkille.... viritys vähän lyhyt ja epätavallinen, Rommi hämillään kun lähetin takaisin luoksetulon päättymis merkille, meni ravilla, mutta lähti hyvin suoraan laukalla kohti ruutua, kunnes huomio kiinnittyi valkoiseen kuutioon matkalla, joka oli ohjatun merkin merkkinä, tuomari seisoi merkin takana. Rommi tuomarin ja merkin luokse, josta ohjauksella luoksetulon aloitusmerkille ja siitä taas tuomarin luokse, joten se sitten siitä. Kysyin tuomarilta luvan saanko käydä näyttämässä ruudu koiralle ja sain luvan.
Tauko
5. Ohjattu nouto 0 / Kuutio oli vaihdettu merkiksi, hyvin lähti merkille laukalla, mutta kapulalle lähetyksessä kaartoi liian jyrkästi suoraan keskikapulalle ja joudun pariin otteeseen pysäyttämään, sain ohjattua oikealle kapulalle, mutta käskyjä oli jo liikaa. Tietoisesti yritin saada tuomaan oikean, jotta saadaan liike päätettyä koiran hyvään oloon ja laukalla tuli kapula minulle.
6. Metallihyppynouto 9 / tyypillinen Rommin suoritus, ehkä vähän napakammin saisi nostaa maasta kapulan
7. Tunnari 8 / ei ääntä... aivan pieni puhahdus kuului ehkä, annoin käskyn... ei liikahtanutkaan, mutta juuri kun olin aikomassa antaa uuden käskyn, lähti laukalla kapuloille, toimi kapuloilla hyvin ja palautti laukalla iloisesti. Edessä taas hiukan levotonta, eteen hyvin ja sivulle hyvin. Pisteet lähti kuulemma kun kerran oli "purassut" kapulaa hieman.
8. Kaukot 7 / yhteen siirtymään keskellä yksi ylimääräinen käsky ja eteni hiukan, varsinkin etenemiseen kiinnitettävä huomiota.
Paikallaolot
9. Istuminen 2 min = 10
10. Makuu 4 min häirittynä = 7,5 / oli kerran haistellut ja istumaan nousu vajaa lopussa
Lopputuloksena oli sitten 3. tulos ja sijoitus 5/8, vaikka itse kisapaikalla saimme kisakirjan neljäntenä, mutta neljännellä oli samat pisteet kuin meillä, mutta ilmeisesti heillä oli joku ratkaiseva liike parempi.
Kisan jälkeen nopeasti kohti kotia ja Rommi pääsi sitten viikoksi isälle hoitoon illalla. Inkan kanssa sunnuntaina suunnattiin messariin voittajanäyttelyyn sen suuremmin siellä menestymättä. Inka sai vain EH:n, mutta Inkan poika oli uroksissa PU4:n ja sai vara-sertin, joten hienosti pikkurouvan lapsukaisen näyttelypäivä onnistui. Inka jatkoi sitten matkaa Kotkaan Tarjan kanssa ja minä suuntasin kotiin pakkaamaan matkalaukkua Rooman matkaa varten.
**********
05.12. - 09.12.2011 vietettiin sitten Italiassa Roomassa. Siellä oli ihan kivat ilmat ja lämmintä, joten olipan paluu tänne härmään takaisin, kun myrsky oli valoillaan ja erittäin kosteaa ja kylmää. Lennon Roomasta piti kestää vain vähän yli kolme tuntia ja meidän piti olla Helsingissä jo klo 16 aikoihin, mutta pääsimme vasta noin klo 19 aikoihin Vantaan lentokentälle, kun ensin odoteltiin Roomassa tunti lentolupaa, käytiin Turussa tankkaamassa ja niin edelleen. Helsingin päässä vielä odoteltiin matkatavaroita peräti lähes kaksi tuntia.
Roomasta paluuta seuraavana päivänä hain aamulla Rommin isältä hoidosta ja suuntasin Hakkilaan treenaan hallille tokoa Heinin, Charlotten ja Satun kanssa. Sieltä sitten hakemaan Inkaa Kotkasta Jukan kanssa.
Rommi Hakkilassa:
- LUOKSETULO VINOSTI KENTÄN LÄPI
- RUUTU häiriöllä, MERKKINÄ LUOKSETULON LOPPUMERKKI / kentällä lähellä ruutua toinen koira ja kentän laidalla lähellä minua toinen koira ja kaksi ohjaajaa sekä hyppyeste / merkille hyvin, mutta yritti luoksetulon alkumerkille, jonka lähellä toinen koirakko, sen jälkeen kävin merkillä näyttämässä ruudun, kääntämällä koiran ruutua kohden ja laittamalla takaisin merkille / nyt hyvin ottamatta häiriötä muista
- KAUKOT / Heini takapalkkaajana ja seuraamassa liikkuuko
Lisäksi treenasin vähän seuraamista yms. pientä, kuten matalalla hypyllä tunnarikapulan pitoa laukassa ja ilottelemalla.
*********
Töissä on ollut niin kiire, että treenaaminen on jäänyt vähemmälle. Viime viikolla treenattiin vain keksiviikkona ja sunnuntaina, muuten sitten ollaan vaan lomailtu ja nyt tämäkin viikko on mennyt aika rauhallisesti. Osaksi sen vuoksi ollut vähän vähemmällä treenit, kun käytiin Rommin kanssa viime perjantaina osteopaatilla ja sen jälkeen Rommi oli neljä päivää sairaslomalla. Osteopaatilla käynti oli positiivinen, meinaan osteopaatti ei ollut osanut odottaa Rommin olevan näinkin hyvässä kunnossa. Juteltiin kuitenkin Rommin vaikeuksista liikkua jäisellä asfaltilla ja se johtunee varmaan selästä, sen on vaikea tasapainottaa itseään liukkaalla ja sama juttu liukkaassa porraskäytävässä, joten suositus olisi, että kantaisin Rommin silloin. Johan mä olin ihmetellyt, että miten rämäpää liukuja nykyään ei enää tahdo porraskäytävissä liikkua.
Tiistaina otin hieman omalla kentällä Inkan kanssa Ohjattua noutoa, jääviä ja tolpakierron kautta seuraamaan sivulle tuloa sekä maahan menoa laukasta.
- Ohjattu nouto / kapulat sivulla 8 metrissä, otin kumpaakin suuntaa, välillä kutsuna merkille ja välillä lähetys merkille / seuraavaksi kapuloiden vienti niin, että vien kaartaen 8 isoa askelta ylöspäin. Oikein hyvin Inka hakee.
- Namin heitto ja kutsu, siitä maahan eli LUOKSETULON MAAHANMENOA, voimakas apu ja ihan läheltä
- Tolpan kierto ja kutsu seuraamaan eli RUUDUN LOPPUOSA
- Tolpan kierto ja juoksen karkuun, kun saavuttaa niin käännyn ja käsken maahan voimakkain elein
- Jääviä, palkkaus heti
- Kaukot läheltä, ok
*************
21.02.2011 Jessicalla Sipoossa
Caritan ja Onnin kanssa Jessican koulutuksessa Sipoossa. Tälläkertaa oli Rommin vuoro päästä reissuun. Hieman jännitti, että vieläkö Rommiin vaikuttaa perjantainen osteopaatin käyttö herkistävästi. Mutta aivan turhaan, koska Rommi poika oli oikein pätevä.
Onni oli ensin ja Rommin vuoro sitten viimeisenä. Siinä välissä otettiin paikallaolot, vaikka en alkuun kovin innostunut niistä ollut, kun aika on niin rajallinen. Mutta oli ihan hyvä, että otettiin.... Rommi meinaan haisteli istumisessa maata ja jouduin käskemään istumaan. Lisäksi paikalla makuussa nousi ylös huomaamattani. Jessica kehoitti minua muuttamaan tapaa, jolla yritän saada ennen istumista Rommin parempaan asentoon. Sitä pitäisi päästä harjoittelemaan.
Seuraavaksi katsottiin seuraamista ja kahta siinä kisoissa esille tullutta ongelmaa eli kentällä seurautettiin Rommia kohti merkkejä ja aitaa sekä heitettiin hanskoja ja kapuloita oli maassa tai heitettiinkö niitä, en ihan muista. Pääpaino oli kuitenkin siinä, että Rommia palkattiin ja kehuttiin perusasennon ottamisesta. En kiinnittänyt nyt huomiota niinkään askelsiirtymien suoruuteen vaan pelkästään sivulla pysymiseen, kontaktin pitoon ja perusasennon ottamiseen.
Sen jälkeen porauduttiin kisassa ilmenneeseen Z:tan ongelmaan, jossa istuminen ja maahanmeno tapahtui hitaasti. No nyt Rommi suoritti ne ihan hyvin eli ei hidastelua, suorat jäämiset ja pysyy paikallaan hyvin, seuraaminen ihan kohtuullista, siinähän aina olisi meillä parannettavaa. Eipä siinä sitten mitään muuta, kun treeniä ja treeniä, jos treenaan nopeutta niin silloin en kiinnitä seuraamisen pikkuasioihin huomiota, kuten kulmiin vaan treenaan niitä sitten erikseen. Voisin kokeilla myös jääviä peruuttamalla.
Luoksetulon maahanmenoa tarkasteltiin nyt myös, koska se on ollut aika kaksiosainen, pysähtyy voimakkaasti ja menee istumisen kautta, no eipä tämäkään sitten tullut ilmi, meni hyvin maahan vapaamuotoisella treenillä kuin kisamaisestikkin. Ainoastaan kerran yritti varastaa ja seuraavalla kerralla hidasti luoksetulon viimeisellä osuudella, aita ja ilmastointi ehkä toi epävarmuutta lähestyä minua, mene ja tiedä, siitäkun kuului juuri sellainen häiritsevä hurina.
Viimeiseksi sitten ruutua niin, että läpijuoksu luoksetulosta kentän läpi ja sitten evl:n ruutu. Rommi toimi hyvin, mutta kun olin unohtanut alustan autoon (en ollut suunnitellut ottaa ruutua ollenkaan) niin Rommin tullessa ruutuun en sitä oikeaa toimintaa vahvistanut, kun odotin sen menevän oikeaan kohtaan. Jessica mua sitten siitä läksytti, kun vielä typerästi en sitä vahvistanut siinäkään vaiheessa kun Rommi yritti ruutuun uudelleen käyden ensin hieman ruudun ulkopuolella. Tämän jälkeen Rommi yritti tarjota sitä luoksetulon lähtöpaikkaa, kun kerta mamman mielestä ruutu oli väärä paikka. Voi voi minua, mikä pöllö.... korjattiin tätä sitten.
Tunnariin saatiin ohjeeksi, että en tuijot aRommia kun otan kapulan pois ja voisin kokeilla sitä, että kun palauttaa kapulaa niin menen kyykkyyn, jos ei silloin pureskelisi.
Jessica on loistava opettaja ja aivan syystä haukut sainkin, ehkäpä taas jäisi ainakin vähäksi aikaa mieleen olla törttöilemättä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti