Keskiviikkona oli lomapäivä, jonka olin ottanut Forssan tokokisoja silmälläpitäen, mutta päätin jo aikojasitten, että en lähde tavoittelemaan avoimenluokan koulutustunnusta. Kisa heinäkuussa meni niin hyvin, että ei ollut intoa lähteä vielä samaan luokkaan vaan treenataan sitä voittajaa nyt !
Nyt sitten, kun ei kisaan oltu lähdössä niin päätin aamulla lähteä vähän jäljestämään ja ottamaan esineruutua sekä sieltä sitten tokoilemaan Ojankoon. Ajoin vaan Jakomäkeen ja ajattelin, että ehkäpä ei olisi ihmisiä siellä paljon, mutta osuihan sitä sienestäjää Toivon keppijäljelle kuitenkin.
JÄLKI NRO 4/2016
Jälki oli vain noin 100 metriä pitkä ja siinä oli 8 keppiä jäljellä noin 10 - 15 metrin välein. Vanheta en antanut sen vaan lähdettiin tekemään heti. Lähetin Toivon suoraan noin metrin päästä vinosti jäljelle. Samaan aikaan sienestäjä marssi siinä sivulla oikealla, joten saatiin sitten riittämiin häiriötä niin sienestäjästä kuin jäljen yli menevistä poluista, joita oli vähän väliä ja ne oli vielä aika kuljettuja alueesta johtuen. Polut tuotti hieman päänvaivaa pojulle varsinkin loppupäässä, kun alkoi väsymään alituiseen hajusekamelskaan. Kepit kyllä nousi, mutta saisi vähän enemmän niistä ilahtua, joten kunnon jäljellä pitää nostaa bileet pystyyn kepeistä !
Jäljen jälkeen otin koirat ja lähdin lenkille samalle alueelle Jakomäkeen. Kovin on suoperäistä maasto, mutta pysyteltiin poluilla ja Inka sai mellastaa vapaana. Toivon pidin kiinni, kun alueelle meni juuri pari Suursnautseria, jotka hieman Toivolle olivat uhitelleet, joten en halunnut törmätä heihin niin, että kummatkin koirat on auki.
ESINERUUTU
Tein alueelle koirien nähden kaistaleen esineruutua ja kävin viemässä sinne kolme esinettä ihan takarajan tuntumaan. Toivo työskenteli todella hyvin vauhdilla suoraan ja toi kaikki kolme esinettä hyvällä tempolla. Inka haki yhden esineen ruudusta.
Esineruudun jälkeen mentiin hiekkakuopille, jossa Inka ja Toivo saivat hieman kahlata vedessä ja Toivo sitten nautti vapaudesta juosten yksinään täysiä pitkin rantaa.
TOKOA OJANGOSSA
Tämän jälkeen ajoin Ojankoon kentälle tokoa treenaamaan (Toivo kahdessa erässä) ja Inka pääsi kerran harjoittelemaan rally-tokoa.
Nyt kun ei ollut paljoa porukkaa niin otin myös sitä paikallaoloa Toivolle namit edessä ja sivulla. Pariin otteeseen meni muita kaukaa ohitse ja silloin kävin lukemassa poskiparroista pidellen lakia, että ei saa tehdä muuta kuin katsoa minua.
Aloitettiin kyllä ensin tuolla seuraamisella ja sen paikan siirrolla taaksepäin, mutta jotenkin en saanut ihan kauhean hyviä näistä aikaiseksi. Toivo ei kuitenkaan huolehdi siitä paikasta vaan tuntuu aina menevän ohi ja siitä peruuttavan taaksepäin oikeaan paikkaan. Peruuttaminen edistyy kyllä hieman ja otin vaan yhden askeleen mittaisia askeleita aitaa käyttäen hyväksi.
Metallinoutoa kanssa harjoiteltiin ja hyppyä esteen yli. Ei ihan miellytä nuorta herraa, mutta kyllä se nostaa tiputtamansa kapulan, kun katson sitä kapulaa ja en anna mitään käskyä. Pois ei pääse ennen kuin nostaa. Ollaan kuin lapset puuropöydässä, jep jep !
Sellainen tehosi hyvin, kun menin itse maahan ja tuijottelin metallikapulaa sekä pidin lelua toisessa kädessä. Johan alkoi kapula nousemaan ja vapautin lennossa lelulle. Lelun irroitus ja taas tuijotin kapulaa (ehkä myös lelu selän taakse, jos liikaa haluaa lelua) niin johan alkoi kapula nousemaan hiekkaisesta maastakin.
Ruutua tehtiin myös nyt alustan kanssa ja alustaa pari kertaa ennen sen ruutuun viemistä niin, että heittelin namia sivulle. Tällä kertaa meni ihan kivasti.
Lisäksi treenattiin kiertohässäkän merkin kiertoa niillä ohjureilla eli tiivistettiin kiertoa ja ei se niin helppoa ollut heti, kun matkaa kasvatettiin niin Toivokin halusi tehdä kaarteen ohjurin väärältä puolen. Muutaman kerran otin myös loppupalaa eli kierrätin läheltä merkin ja siitä istumaan/maahan/seisomaan sekä palasin esteen taakse vastaanottamaan (kylläkin suoraan lelulle) !
Luoksetulon treenaamisessa näkyy vieläkin se ennakointi heti, jos olen pysäyttänyt. Otin myös niin, että laitoin Toivon seisomaan ja siitä sitä loppuosaa, mutta siinäkin ennakoi, joten pitäisi harjoitella enemmän.
ILLALLA TOTTISTREENIT TALISSA
1. kierros
Tehtiin ensimmäiseksi noutoa kohti aitaa eli kapula oli aidan edessä. Toivo häiriintyi aidan takana odottavasta koirasta ja kentälle tulevista korista, joten jalka nousi aitaa vasten. Sen jälkeen Terhi vaan käski minua vaatimaan, että tuo sen kapulan, kun kerta itse sinne meni kusemaan. Toihan se sen, mutta ei nostanut kyllä mitenkään innolla !
Siirrettiin kapulaa hieman kauemmas pissasta ja nyt meni jo aika kivasti, vaikka vähän oli mietteliään näköinen poika parka.
Lisäksi sitten painavalla kapulalla vinoeste ja ensin vähän matalampi ja sitten jyrkempi. Helpotin sen takia, kun ensimmäistä kertaa oli vinoesteellä kisakapula kevyemmän ohjatunkapulan jälkeen !
Nyt käytössä kisakapula ensimmäistä kertaa !
2. kierros
Etukäteen viety eteenmenon jalkapallo paikalleen. Ensin liikkeestä istuminen (jota jouduttiin hieman hinkkaamaan) ja sitten liikkeestä maahanmeno sekä luoksetulo. Toivo ennakoi kokoajan alkuun eteen menoa ja ei keskittynyt, mutta vähitellen saatiin se keskittymään töihin ennen eteen menoa. Itse eteenmeno oli kyllä taas hieno !
TOIVON JA TARMON TREENI- JA ELÄMÄNMENO BLOGI ;)
maanantai 5. syyskuuta 2016
01.09.2016 Agilityä Sporttikoirahallilla Seppo Savikon ohjauksessa
Siitä olikin aikaa, kun viimeksi oltiin treenaamassa agilityä ja nyt oli Toivo niin täpinöissään, että ei meinannut nahoissaan pysyä.
Oli kyllä niin makeaa, että vaikea kuvata fiilistä. Seppo laittoi meidät tekemään pientä pätkää rataa, jotta saisi kuvan siitä kuinka Toivo pystyy irtoamaan.
Putki - hyppy - U-putki - hyppy - U-putki - hyppy - putki pyöritystä mentiin eli toisen putken jälkeisen hypyn jälkeen käänsin Toivon takaisin putkeen, josta oli juuri tullut ja sen jälkeen taas hypylle ja putkeen niin, että itse etenen niin, että kepit jää putken ja minun väliin.
Toivo oikein kiljui ennen lähtöä innosta ja hyvin se irtosi, vaikka itse vaan tassuttelin pikkaisen eteenpäin. Nyt kun ohjaan kaukaa niin täytyy huomata käyttää omaa kroppaa eri tavoin. Eli kallistan kroppaa estettä kohden ja käsi meneekin vähän alaspäin sinne minne haluan.
Täytyy myös muistaa se vartalon linja ja katse koiraan päin, kuten oli Peten kanssa puhe keväällä. Samaa linjaa se Seppokin mulle riman kanssa osoitti !
Menin sitten Toivoa hetsaamaan sinne putkeen lähdössä ja voi hitsi, että se kiihtyy tappiin niin innoissaan oli, että kyllä tämä agility on sen mieleen :) !
Hyvin kyllä tuli uskoa, että tämäkin laji voi pysyä meidän harrastuslajina, vaikka juosta en enää voikaan. Täytyy vaan muistaa, että en saa pysähtyä vaan sitten tassutellaan millejä eteenpäin !
Oli kyllä niin makeaa, että vaikea kuvata fiilistä. Seppo laittoi meidät tekemään pientä pätkää rataa, jotta saisi kuvan siitä kuinka Toivo pystyy irtoamaan.
Putki - hyppy - U-putki - hyppy - U-putki - hyppy - putki pyöritystä mentiin eli toisen putken jälkeisen hypyn jälkeen käänsin Toivon takaisin putkeen, josta oli juuri tullut ja sen jälkeen taas hypylle ja putkeen niin, että itse etenen niin, että kepit jää putken ja minun väliin.
Toivo oikein kiljui ennen lähtöä innosta ja hyvin se irtosi, vaikka itse vaan tassuttelin pikkaisen eteenpäin. Nyt kun ohjaan kaukaa niin täytyy huomata käyttää omaa kroppaa eri tavoin. Eli kallistan kroppaa estettä kohden ja käsi meneekin vähän alaspäin sinne minne haluan.
Täytyy myös muistaa se vartalon linja ja katse koiraan päin, kuten oli Peten kanssa puhe keväällä. Samaa linjaa se Seppokin mulle riman kanssa osoitti !
Menin sitten Toivoa hetsaamaan sinne putkeen lähdössä ja voi hitsi, että se kiihtyy tappiin niin innoissaan oli, että kyllä tämä agility on sen mieleen :) !
Hyvin kyllä tuli uskoa, että tämäkin laji voi pysyä meidän harrastuslajina, vaikka juosta en enää voikaan. Täytyy vaan muistaa, että en saa pysähtyä vaan sitten tassutellaan millejä eteenpäin !
31.08.2016 lomapäivän puuhia ja Talissa tottistreenit
Keskiviikkona oli lomapäivä, jonka olin ottanut Forssan tokokisoja silmälläpitäen, mutta päätin jo aikojasitten, että en lähde tavoittelemaan avoimenluokan koulutustunnusta. Kisa heinäkuussa meni niin hyvin, että ei ollut intoa lähteä vielä samaan luokkaan vaan treenataan sitä voittajaa nyt !
Nyt sitten, kun ei kisaan oltu lähdössä niin päätin aamulla lähteä vähän jäljestämään ja ottamaan esineruutua sekä sieltä sitten tokoilemaan Ojankoon. Ajoin vaan Jakomäkeen ja ajattelin, että ehkäpä ei olisi ihmisiä siellä paljon, mutta osuihan sitä sienestäjää Toivon keppijäljelle kuitenkin.
JÄLKI NRO 4/2016
Jälki oli vain noin 100 metriä pitkä ja siinä oli 8 keppiä jäljellä noin 10 - 15 metrin välein. Vanheta en antanut sen vaan lähdettiin tekemään heti. Lähetin Toivon suoraan noin metrin päästä vinosti jäljelle. Samaan aikaan sienestäjä marssi siinä sivulla oikealla, joten saatiin sitten riittämiin häiriötä niin sienestäjästä kuin jäljen yli menevistä poluista, joita oli vähän väliä ja ne oli vielä aika kuljettuja alueesta johtuen. Polut tuotti hieman päänvaivaa pojulle varsinkin loppupäässä, kun alkoi väsymään alituiseen hajusekamelskaan. Kepit kyllä nousi, mutta saisi vähän enemmän niistä ilahtua, joten kunnon jäljellä pitää nostaa bileet pystyyn kepeistä !
Jäljen jälkeen otin koirat ja lähdin lenkille samalle alueelle Jakomäkeen. Kovin on suoperäistä maasto, mutta pysyteltiin poluilla ja Inka sai mellastaa vapaana. Toivon pidin kiinni, kun alueelle meni juuri pari Suursnautseria, jotka hieman Toivolle olivat uhitelleet, joten en halunnut törmätä heihin niin, että kummatkin koirat on auki.
ESINERUUTU
Tein alueelle koirien nähden kaistaleen esineruutua ja kävin viemässä sinne kolme esinettä ihan takarajan tuntumaan. Toivo työskenteli todella hyvin vauhdilla suoraan ja toi kaikki kolme esinettä hyvällä tempolla. Inka haki yhden esineen ruudusta.
Esineruudun jälkeen mentiin hiekkakuopille, jossa Inka ja Toivo saivat hieman kahlata vedessä ja Toivo sitten nautti vapaudesta juosten yksinään täysiä pitkin rantaa.
TOKOA OJANGOSSA
Tämän jälkeen ajoin Ojankoon kentälle tokoa treenaamaan (Toivo kahdessa erässä) ja Inka pääsi kerran harjoittelemaan rally-tokoa.
Nyt kun ei ollut paljoa porukkaa niin otin myös sitä paikallaoloa Toivolle namit edessä ja sivulla. Pariin otteeseen meni muita kaukaa ohitse ja silloin kävin lukemassa poskiparroista pidellen lakia, että ei saa tehdä muuta kuin katsoa minua.
Aloitettiin kyllä ensin tuolla seuraamisella ja sen paikan siirrolla taaksepäin, mutta jotenkin en saanut ihan kauhean hyviä näistä aikaiseksi. Toivo ei kuitenkaan huolehdi siitä paikasta vaan tuntuu aina menevän ohi ja siitä peruuttavan taaksepäin oikeaan paikkaan. Peruuttaminen edistyy kyllä hieman ja otin vaan yhden askeleen mittaisia askeleita aitaa käyttäen hyväksi.
Metallinoutoa kanssa harjoiteltiin ja hyppyä esteen yli. Ei ihan miellytä nuorta herraa, mutta kyllä se nostaa tiputtamansa kapulan, kun katson sitä kapulaa ja en anna mitään käskyä. Pois ei pääse ennen kuin nostaa. Ollaan kuin lapset puuropöydässä, jep jep !
Sellainen tehosi hyvin, kun menin itse maahan ja tuijottelin metallikapulaa sekä pidin lelua toisessa kädessä. Johan alkoi kapula nousemaan ja vapautin lennossa lelulle. Lelun irroitus ja taas tuijotin kapulaa (ehkä myös lelu selän taakse, jos liikaa haluaa lelua) niin johan alkoi kapula nousemaan hiekkaisesta maastakin.
Ruutua tehtiin myös nyt alustan kanssa ja alustaa pari kertaa ennen sen ruutuun viemistä niin, että heittelin namia sivulle. Tällä kertaa meni ihan kivasti.
Lisäksi treenattiin kiertohässäkän merkin kiertoa niillä ohjureilla eli tiivistettiin kiertoa ja ei se niin helppoa ollut heti, kun matkaa kasvatettiin niin Toivokin halusi tehdä kaarteen ohjurin väärältä puolen. Muutaman kerran otin myös loppupalaa eli kierrätin läheltä merkin ja siitä istumaan/maahan/seisomaan sekä palasin esteen taakse vastaanottamaan (kylläkin suoraan lelulle) !
Luoksetulon treenaamisessa näkyy vieläkin se ennakointi heti, jos olen pysäyttänyt. Otin myös niin, että laitoin Toivon seisomaan ja siitä sitä loppuosaa, mutta siinäkin ennakoi, joten pitäisi harjoitella enemmän.
ILLALLA TOTTISTREENIT TALISSA
1. kierros
Tehtiin ensimmäiseksi noutoa kohti aitaa eli kapula oli aidan edessä. Toivo häiriintyi aidan takana odottavasta koirasta ja kentälle tulevista korista, joten jalka nousi aitaa vasten. Sen jälkeen Terhi vaan käski minua vaatimaan, että tuo sen kapulan, kun kerta itse sinne meni kusemaan. Toihan se sen, mutta ei nostanut kyllä mitenkään innolla !
Siirrettiin kapulaa hieman kauemmas pissasta ja nyt meni jo aika kivasti, vaikka vähän oli mietteliään näköinen poika parka.
Lisäksi sitten painavalla kapulalla vinoeste ja ensin vähän matalampi ja sitten jyrkempi. Helpotin sen takia, kun ensimmäistä kertaa oli vinoesteellä kisakapula kevyemmän ohjatunkapulan jälkeen !
Nyt käytössä kisakapula ensimmäistä kertaa !
2. kierros
Etukäteen viety eteenmenon jalkapallo paikalleen. Ensin liikkeestä istuminen (jota jouduttiin hieman hinkkaamaan) ja sitten liikkeestä maahanmeno sekä luoksetulo. Toivo ennakoi kokoajan alkuun eteen menoa ja ei keskittynyt, mutta vähitellen saatiin se keskittymään töihin ennen eteen menoa. Itse eteenmeno oli kyllä taas hieno !
Nyt sitten, kun ei kisaan oltu lähdössä niin päätin aamulla lähteä vähän jäljestämään ja ottamaan esineruutua sekä sieltä sitten tokoilemaan Ojankoon. Ajoin vaan Jakomäkeen ja ajattelin, että ehkäpä ei olisi ihmisiä siellä paljon, mutta osuihan sitä sienestäjää Toivon keppijäljelle kuitenkin.
JÄLKI NRO 4/2016
Jälki oli vain noin 100 metriä pitkä ja siinä oli 8 keppiä jäljellä noin 10 - 15 metrin välein. Vanheta en antanut sen vaan lähdettiin tekemään heti. Lähetin Toivon suoraan noin metrin päästä vinosti jäljelle. Samaan aikaan sienestäjä marssi siinä sivulla oikealla, joten saatiin sitten riittämiin häiriötä niin sienestäjästä kuin jäljen yli menevistä poluista, joita oli vähän väliä ja ne oli vielä aika kuljettuja alueesta johtuen. Polut tuotti hieman päänvaivaa pojulle varsinkin loppupäässä, kun alkoi väsymään alituiseen hajusekamelskaan. Kepit kyllä nousi, mutta saisi vähän enemmän niistä ilahtua, joten kunnon jäljellä pitää nostaa bileet pystyyn kepeistä !
Jäljen jälkeen otin koirat ja lähdin lenkille samalle alueelle Jakomäkeen. Kovin on suoperäistä maasto, mutta pysyteltiin poluilla ja Inka sai mellastaa vapaana. Toivon pidin kiinni, kun alueelle meni juuri pari Suursnautseria, jotka hieman Toivolle olivat uhitelleet, joten en halunnut törmätä heihin niin, että kummatkin koirat on auki.
ESINERUUTU
Tein alueelle koirien nähden kaistaleen esineruutua ja kävin viemässä sinne kolme esinettä ihan takarajan tuntumaan. Toivo työskenteli todella hyvin vauhdilla suoraan ja toi kaikki kolme esinettä hyvällä tempolla. Inka haki yhden esineen ruudusta.
Esineruudun jälkeen mentiin hiekkakuopille, jossa Inka ja Toivo saivat hieman kahlata vedessä ja Toivo sitten nautti vapaudesta juosten yksinään täysiä pitkin rantaa.
TOKOA OJANGOSSA
Tämän jälkeen ajoin Ojankoon kentälle tokoa treenaamaan (Toivo kahdessa erässä) ja Inka pääsi kerran harjoittelemaan rally-tokoa.
Nyt kun ei ollut paljoa porukkaa niin otin myös sitä paikallaoloa Toivolle namit edessä ja sivulla. Pariin otteeseen meni muita kaukaa ohitse ja silloin kävin lukemassa poskiparroista pidellen lakia, että ei saa tehdä muuta kuin katsoa minua.
Aloitettiin kyllä ensin tuolla seuraamisella ja sen paikan siirrolla taaksepäin, mutta jotenkin en saanut ihan kauhean hyviä näistä aikaiseksi. Toivo ei kuitenkaan huolehdi siitä paikasta vaan tuntuu aina menevän ohi ja siitä peruuttavan taaksepäin oikeaan paikkaan. Peruuttaminen edistyy kyllä hieman ja otin vaan yhden askeleen mittaisia askeleita aitaa käyttäen hyväksi.
Metallinoutoa kanssa harjoiteltiin ja hyppyä esteen yli. Ei ihan miellytä nuorta herraa, mutta kyllä se nostaa tiputtamansa kapulan, kun katson sitä kapulaa ja en anna mitään käskyä. Pois ei pääse ennen kuin nostaa. Ollaan kuin lapset puuropöydässä, jep jep !
Sellainen tehosi hyvin, kun menin itse maahan ja tuijottelin metallikapulaa sekä pidin lelua toisessa kädessä. Johan alkoi kapula nousemaan ja vapautin lennossa lelulle. Lelun irroitus ja taas tuijotin kapulaa (ehkä myös lelu selän taakse, jos liikaa haluaa lelua) niin johan alkoi kapula nousemaan hiekkaisesta maastakin.
Ruutua tehtiin myös nyt alustan kanssa ja alustaa pari kertaa ennen sen ruutuun viemistä niin, että heittelin namia sivulle. Tällä kertaa meni ihan kivasti.
Lisäksi treenattiin kiertohässäkän merkin kiertoa niillä ohjureilla eli tiivistettiin kiertoa ja ei se niin helppoa ollut heti, kun matkaa kasvatettiin niin Toivokin halusi tehdä kaarteen ohjurin väärältä puolen. Muutaman kerran otin myös loppupalaa eli kierrätin läheltä merkin ja siitä istumaan/maahan/seisomaan sekä palasin esteen taakse vastaanottamaan (kylläkin suoraan lelulle) !
Luoksetulon treenaamisessa näkyy vieläkin se ennakointi heti, jos olen pysäyttänyt. Otin myös niin, että laitoin Toivon seisomaan ja siitä sitä loppuosaa, mutta siinäkin ennakoi, joten pitäisi harjoitella enemmän.
ILLALLA TOTTISTREENIT TALISSA
1. kierros
Tehtiin ensimmäiseksi noutoa kohti aitaa eli kapula oli aidan edessä. Toivo häiriintyi aidan takana odottavasta koirasta ja kentälle tulevista korista, joten jalka nousi aitaa vasten. Sen jälkeen Terhi vaan käski minua vaatimaan, että tuo sen kapulan, kun kerta itse sinne meni kusemaan. Toihan se sen, mutta ei nostanut kyllä mitenkään innolla !
Siirrettiin kapulaa hieman kauemmas pissasta ja nyt meni jo aika kivasti, vaikka vähän oli mietteliään näköinen poika parka.
Lisäksi sitten painavalla kapulalla vinoeste ja ensin vähän matalampi ja sitten jyrkempi. Helpotin sen takia, kun ensimmäistä kertaa oli vinoesteellä kisakapula kevyemmän ohjatunkapulan jälkeen !
Nyt käytössä kisakapula ensimmäistä kertaa !
2. kierros
Etukäteen viety eteenmenon jalkapallo paikalleen. Ensin liikkeestä istuminen (jota jouduttiin hieman hinkkaamaan) ja sitten liikkeestä maahanmeno sekä luoksetulo. Toivo ennakoi kokoajan alkuun eteen menoa ja ei keskittynyt, mutta vähitellen saatiin se keskittymään töihin ennen eteen menoa. Itse eteenmeno oli kyllä taas hieno !
perjantai 2. syyskuuta 2016
29.08.2016 Oili Huotarin koulutus Lahdessa 2. kerta
Siljan kanssa Oilin koulutukseen Lahteen tokoilemaan töiden jälkeen. Keli oli aika kurja, mutta onneksi koulutus on hallissa niin ei tarvitse tuiskeessa ja sateessa treenata.
Toivo ja Siljan Käpy russeli teki jo vähän enemmän tuttavuutta lenkillä ja hyvin näytti pojat tulevan toimeen keskenään.
Toivon kanssa tällä kertaa ei ehditty tehdä muuta kuin pohtia ja treenata paikallaoloa tai lähinnä pohdittiin sitä Toivon mielentilaa ja olemusta. Ensimmäistä kertaa saatiin Toivosta esille se levottomuus mikä on muiden koirien lähettyvillä rivissä. Ehkä siihen auttoi se, että naapuri kentällä oli agilityä ja ihmisiä ramppasi edestakaisin hallissa. Toivo myös lankesi aika helposti Oilin häiriöihin, ei kylläkään niihin, jossa yritti saada sen pois paikaltaan, mutta katse seurasi Oilia, eikä minua ja nousi Oilin pyynnöstä istumaan, mitä ei ole vähään aikaan tehnyt häiriöharjoituksissa (toki ei niitä ole toviin tehty edes, kun yksin on treenaillut) !
Pohdittiin myös sitä, että mistä tämä johtuu. Pelkoa se ei ole ja mitään epämiellyttävää ei ole tapahtunut, joten oletettavasti ja aika todennäköistä on se, että Toivolle tuli hallikaudella nuorena liian paljon häiriötä liian aikaisin ja minun olisi pitänyt itse kieltäytyä jatkamasta niitä paikallaoloja, kun huomasin, että Toivo menee levottomaksi.
Tehtiin muutama ihan ns. kisamaisen tyylinen jättö ja jäin aika lähelle, mutta Toivon pää kääntyili vähän väliä, kunnes kokeiltiin namia Toivon eteen. Silloin katsoi herkeämättä minua, koska väistää mielestäni sitä namia. Namihan on ennenkin ollut Toivolla käytössä, mutta viimeaikoina etujalkojen välissä ja aikaisemmin yksi edessä ja kaksi sivulla. Ei oikein ole toiminut vaadittavalla tavalla, mutta tällä kertaa toimi !
Oili oli sitä mieltä, että en osallistu nyt vähään aikaan paikallaoloon muiden koirien kanssa vaan teen ensin kotona harjoituksia ja sen jälkeen Jukka ja/tai Inka toimii häirikkönä. Tarkoituksena on luoda Toivolle sellainen toimintakaava, että paikallaolossa se katsoo vain minua ja kaikki muu on kiellettyä. Apuna voin käyttää namia ympärillä maassa !
Nyt toiminta täytyy olla täysin musta valkoista ja mitään harmaan sävyjä ei saa olla. Mun kielloista Toivo ei välitä mitään, joten nyt on oltava tiukka ja mentävä ottamaan Toivoa poskipielen karvoista kiinni ja laitettava selväksi, että ei katsota muualle. Häiriötä ei tällöin saa olla toisista koirista ja ei mitään häiritseviä ihmisiäkään.
Kun tämä on mennyt jakeluun niin sitten voin pallotella Inkan kanssa niin, että Toivo katsoo vain minua tai jos Jukka voisi pallotella Inkan kanssa ja mä huolehdin, että Toivo ei katso niitä. Pysyttelen siis hyvin lähellä ja Toivoa ympäröi se namikehä.
Ensimmäiset harjoitukset muiden koirien kanssa pitäisi sitten tapahtua sellaisten koirien kanssa, jotka eivät varmasti häiriinnyt Toivosta ja Toivo ei häiriinny niistä. Siinäpä vasta pulma, kun pitäisi saada joitain evl:n eläkeläiskoiria Toivolle opettamaan rauhallista oloa paikallaolossa.
Christa Enqvistin koulutuksessa aikanaan oli tästä kanssa puhetta, että tämän koiran kanssa täytyy olla hyvin mustavalkoinen ja lisäksi puhuttiin myös siitä mistä Maaritin kanssa edellisenä perjantaina, että Toivo on erittäin fyysinen koira, joten mun täytyy opetella toimimaan toisin kuin aikaisempien koirien kanssa.
Toivo ja Siljan Käpy russeli teki jo vähän enemmän tuttavuutta lenkillä ja hyvin näytti pojat tulevan toimeen keskenään.
Toivon kanssa tällä kertaa ei ehditty tehdä muuta kuin pohtia ja treenata paikallaoloa tai lähinnä pohdittiin sitä Toivon mielentilaa ja olemusta. Ensimmäistä kertaa saatiin Toivosta esille se levottomuus mikä on muiden koirien lähettyvillä rivissä. Ehkä siihen auttoi se, että naapuri kentällä oli agilityä ja ihmisiä ramppasi edestakaisin hallissa. Toivo myös lankesi aika helposti Oilin häiriöihin, ei kylläkään niihin, jossa yritti saada sen pois paikaltaan, mutta katse seurasi Oilia, eikä minua ja nousi Oilin pyynnöstä istumaan, mitä ei ole vähään aikaan tehnyt häiriöharjoituksissa (toki ei niitä ole toviin tehty edes, kun yksin on treenaillut) !
Pohdittiin myös sitä, että mistä tämä johtuu. Pelkoa se ei ole ja mitään epämiellyttävää ei ole tapahtunut, joten oletettavasti ja aika todennäköistä on se, että Toivolle tuli hallikaudella nuorena liian paljon häiriötä liian aikaisin ja minun olisi pitänyt itse kieltäytyä jatkamasta niitä paikallaoloja, kun huomasin, että Toivo menee levottomaksi.
Tehtiin muutama ihan ns. kisamaisen tyylinen jättö ja jäin aika lähelle, mutta Toivon pää kääntyili vähän väliä, kunnes kokeiltiin namia Toivon eteen. Silloin katsoi herkeämättä minua, koska väistää mielestäni sitä namia. Namihan on ennenkin ollut Toivolla käytössä, mutta viimeaikoina etujalkojen välissä ja aikaisemmin yksi edessä ja kaksi sivulla. Ei oikein ole toiminut vaadittavalla tavalla, mutta tällä kertaa toimi !
Oili oli sitä mieltä, että en osallistu nyt vähään aikaan paikallaoloon muiden koirien kanssa vaan teen ensin kotona harjoituksia ja sen jälkeen Jukka ja/tai Inka toimii häirikkönä. Tarkoituksena on luoda Toivolle sellainen toimintakaava, että paikallaolossa se katsoo vain minua ja kaikki muu on kiellettyä. Apuna voin käyttää namia ympärillä maassa !
Nyt toiminta täytyy olla täysin musta valkoista ja mitään harmaan sävyjä ei saa olla. Mun kielloista Toivo ei välitä mitään, joten nyt on oltava tiukka ja mentävä ottamaan Toivoa poskipielen karvoista kiinni ja laitettava selväksi, että ei katsota muualle. Häiriötä ei tällöin saa olla toisista koirista ja ei mitään häiritseviä ihmisiäkään.
Kun tämä on mennyt jakeluun niin sitten voin pallotella Inkan kanssa niin, että Toivo katsoo vain minua tai jos Jukka voisi pallotella Inkan kanssa ja mä huolehdin, että Toivo ei katso niitä. Pysyttelen siis hyvin lähellä ja Toivoa ympäröi se namikehä.
Ensimmäiset harjoitukset muiden koirien kanssa pitäisi sitten tapahtua sellaisten koirien kanssa, jotka eivät varmasti häiriinnyt Toivosta ja Toivo ei häiriinny niistä. Siinäpä vasta pulma, kun pitäisi saada joitain evl:n eläkeläiskoiria Toivolle opettamaan rauhallista oloa paikallaolossa.
Christa Enqvistin koulutuksessa aikanaan oli tästä kanssa puhetta, että tämän koiran kanssa täytyy olla hyvin mustavalkoinen ja lisäksi puhuttiin myös siitä mistä Maaritin kanssa edellisenä perjantaina, että Toivo on erittäin fyysinen koira, joten mun täytyy opetella toimimaan toisin kuin aikaisempien koirien kanssa.
28.08.2016 rally-toko epikset Kivikossa
Sunnuntai aamupäivä menikin Kivikossa I-Hahin rally-toko epiksissä, jonne suuntasin Inkan ja Toivon kanssa. Toivo osallistui avoimeen luokkaan ja Inka voittajaan !
Toivo ehti avointa harjoitella vain yhden kerran ja ilman kylttejä. No ainakin sain opetettua miten hyppy suoritetaan, kun meinaan oli siinä vähän työtä. Toivo meinaan vähän hypyn jälkeen spurttaa ja väännettiin hetki siitä, että täytyykin tulla seuraan sivulle.
Tuomarina oli virallinen rally-toko tuomari Riikka Timonen, joten arvostelu oli myös sen mukainen, mutta mikä parasta oli myös aika opettavaista, kun saattoi radoista ja uusimisesta kysellä nyt kunnolla. Riikka myös kertoi Inkan radan jälkeen mulle aika tarkkaan miten mun olisi pitänyt toimia, jotta turhia virheitä ei synny. Tämä oli ehkä päivän parasta antia :) !
Toivon rata meni periaatteessa ihan hyvin, mutta muutamia kontrolli virheitä tuli ja se mikä minua häiritsi oli, että kontakti pätki. Suurin virhe oli kuitenkin se, että otin liian lyhyen askeleen paikalla käännöksessä oikealle eli se missä koira jätetään ensin istumaan ja astutaan itse oikealle askel. Lisäksi huomasin kesken radan, että Toivo häiriintyi kuuntelemaan Inkan kiljumista ja haukkumista häkissä, kun Inka huomasi, että Toivo pääsi radalle rallattelemaan. Esim. askeleet eteenpäin, kun piti istahtaa sivulle niin teki viiveellä yhden, kun Inka rupesi juuri haukkumaan tai sanoisiko ehkä ennemminkin kiljumaan häkissä, kun näki meidät ja kuuli mun äänen !
Pisteitä Toivo sai 80 pistettä ja ilman mun askel mokaa niitä olisi tullut 90 pistettä, mutta toisaalta olen kyllä sitä mieltä, että ennen avoimeen menoa saadaan kylttejen kanssa harjoitella, että saan Toivon ilmeen samanlaiseksi, kun edellisessä Tuusulan kisassa !
No ensin pitää kuitenkin saada alokasluokasta se viimeinen hyväksytty tulos !
Inkan rata ei mennyt ihan niin hyvin kuin voisi odottaa. Lämmin ilma vaati hieman veronsa ja pitkä odottelu, joten vähän perässä vedettävä fiilis ehkä ajoittain. Rata alkoi pyörähdyksellä ja se meni hienosti, mutta sen jälkeen pujottelussa vähän innoton, mutta hyppy oli loistava. Pujottelu ja sen jälkeinen käännös oikean kautta vasemmalle tein niin, että oikealla kädellä hieman vedin liikettä voimakkaammin koti minua, josta Riikka sitten minua valisti, että en enää voittajassa saa niin tehdä, koska menetän siitä jo pisteitä ja käski sitten "vähentää apuja, koska kyllä te osaatte ilmankin" !
Hypyn ja sen jälkeisen jalkojen välistä meno onnistui hyvin, mutta sen jälkeen meidän piti tehdä käännös oikealle kummankin, mutta Inka siinä vähän valui, joten 10 pisteen virhe (Tvä). Virhe tuli varmaan sen takia, että ei olla tehty kyltin kanssa tätä. Seuraava askel oikealle niin, että menen ensin itse ja kutsun sitten koiran taisi mennä ihan ok ja samoin askeleet eteenpäin, mutta houkutuksessa Inka yllättäen hieman reagoi houkutuksiin, ei kuitenkaan niin paljoa, että siitä virhettä olisi tullut.
Houkutuksen jälkeen sitten menikin homma hylätyksi ja mokia tuli muutenkin riittämiin. Olisi kannattanut radalla palkata Inkaa muutenkin, koska se oli sille vaikea ja näin olisin saanut sitä motivoitua tekemään hyvin loppuun asti. Virhettä olisi siitä tullut vaan 5 pistettä, joten oltaisiin saatu kevyesti varmaan parempi tuloskin.
Houkutuksen jälkeinen liike oli istu - seiso - maahan ja Inka meni vinoon istumisen, joten lähdin uusimaan ja tein uusimisen väärin, jolloin tein tavallaan uudelleen edellisen tehtävän. Riikka ohjeisti, että palaan siihen mihin houkutus loppuu ja jos haluan palata kyltille niin en saa jatkaa houkutuksen kautta/läpi.
Seuraava liike meni nyt ihan kohtuullisesti, mutta en tiedä oliko käsiapua liikaa, koska tähän osaan ei tullut kommenttia, kun meni hylätyksi. Seuraava tehtävä olikin sitten liian vaikea meille, koska en ollut sitä yhtään harjoitellut. Se oli käännös vasemmalle kummatkin, jolloin seuraamispuoli olisi muuttunut, se räpiköitiinkin läpi, mutta seuraavalla kyltillä olisi pitänyt ottaa ensin Inka sivulle istumaan ja siitä eteen ja sen jälkeen vasemman kautta sivulle. Mä nappasin Inkan suoraan eteen ja sitten lähdin uusimaan ja Inka raukka meni jo ihan sekaisin, kun en liikkeelle lähdössä sanonut sille, että pitää seurata oikealla eikä vasemmalla.
Tässä vaiheessa olisin voinut kaivaa palkkaa esille ja sanoa meidän oikealla seuraamisen käskyn niin olisi päästy maaliin niin, että Inka olisi pysynyt oikealla puolen.
Käyttäytymisruudusta en sitten etukäteen tiennyt muuta kuin, että istutaan tai maataan. Inka sitten istui mun edessä ja jaksoihan se puoleen väliin kunnes päätti ottaa hatkat, mutta kun oli remmissä niin eihän se minnekään päässyt. Tosi noloa meikäläiselle, kun ei edes pysynyt paikallaan 2 minuuttia, hih............. ei ottanut likka ihan tosissaan tätä. Mitenköhän se on tokossa istunut se 2 minuuttia paikallaan, kun olen piilossa :) :) !
No tulipa kokeiltua ja tämähän on vaan harjoitusta, jolla opettelen lajia, koska Inkahan ei enää tule kisaamaan kuin vain epävirallisissa. Saatiin muuten sitten Inkan kanssa tuomarin palkinto, mutta taisi tulla ennemminkin siitä, että oltiin seuran ulkopuolisia ja osallistujia oli vain kaksi + nollakoira ;) !
Suorituksista olisi ollut hyvä saada video, koska niistä olisi nähnyt paremmin miten koirat oikeasti reagoivat tekemiseen. Yleensä näyttää paremmalta kuin tuntuu !
Toivo ehti avointa harjoitella vain yhden kerran ja ilman kylttejä. No ainakin sain opetettua miten hyppy suoritetaan, kun meinaan oli siinä vähän työtä. Toivo meinaan vähän hypyn jälkeen spurttaa ja väännettiin hetki siitä, että täytyykin tulla seuraan sivulle.
Tuomarina oli virallinen rally-toko tuomari Riikka Timonen, joten arvostelu oli myös sen mukainen, mutta mikä parasta oli myös aika opettavaista, kun saattoi radoista ja uusimisesta kysellä nyt kunnolla. Riikka myös kertoi Inkan radan jälkeen mulle aika tarkkaan miten mun olisi pitänyt toimia, jotta turhia virheitä ei synny. Tämä oli ehkä päivän parasta antia :) !
Toivon rata meni periaatteessa ihan hyvin, mutta muutamia kontrolli virheitä tuli ja se mikä minua häiritsi oli, että kontakti pätki. Suurin virhe oli kuitenkin se, että otin liian lyhyen askeleen paikalla käännöksessä oikealle eli se missä koira jätetään ensin istumaan ja astutaan itse oikealle askel. Lisäksi huomasin kesken radan, että Toivo häiriintyi kuuntelemaan Inkan kiljumista ja haukkumista häkissä, kun Inka huomasi, että Toivo pääsi radalle rallattelemaan. Esim. askeleet eteenpäin, kun piti istahtaa sivulle niin teki viiveellä yhden, kun Inka rupesi juuri haukkumaan tai sanoisiko ehkä ennemminkin kiljumaan häkissä, kun näki meidät ja kuuli mun äänen !
Pisteitä Toivo sai 80 pistettä ja ilman mun askel mokaa niitä olisi tullut 90 pistettä, mutta toisaalta olen kyllä sitä mieltä, että ennen avoimeen menoa saadaan kylttejen kanssa harjoitella, että saan Toivon ilmeen samanlaiseksi, kun edellisessä Tuusulan kisassa !
No ensin pitää kuitenkin saada alokasluokasta se viimeinen hyväksytty tulos !
Inkan rata ei mennyt ihan niin hyvin kuin voisi odottaa. Lämmin ilma vaati hieman veronsa ja pitkä odottelu, joten vähän perässä vedettävä fiilis ehkä ajoittain. Rata alkoi pyörähdyksellä ja se meni hienosti, mutta sen jälkeen pujottelussa vähän innoton, mutta hyppy oli loistava. Pujottelu ja sen jälkeinen käännös oikean kautta vasemmalle tein niin, että oikealla kädellä hieman vedin liikettä voimakkaammin koti minua, josta Riikka sitten minua valisti, että en enää voittajassa saa niin tehdä, koska menetän siitä jo pisteitä ja käski sitten "vähentää apuja, koska kyllä te osaatte ilmankin" !
Hypyn ja sen jälkeisen jalkojen välistä meno onnistui hyvin, mutta sen jälkeen meidän piti tehdä käännös oikealle kummankin, mutta Inka siinä vähän valui, joten 10 pisteen virhe (Tvä). Virhe tuli varmaan sen takia, että ei olla tehty kyltin kanssa tätä. Seuraava askel oikealle niin, että menen ensin itse ja kutsun sitten koiran taisi mennä ihan ok ja samoin askeleet eteenpäin, mutta houkutuksessa Inka yllättäen hieman reagoi houkutuksiin, ei kuitenkaan niin paljoa, että siitä virhettä olisi tullut.
Houkutuksen jälkeen sitten menikin homma hylätyksi ja mokia tuli muutenkin riittämiin. Olisi kannattanut radalla palkata Inkaa muutenkin, koska se oli sille vaikea ja näin olisin saanut sitä motivoitua tekemään hyvin loppuun asti. Virhettä olisi siitä tullut vaan 5 pistettä, joten oltaisiin saatu kevyesti varmaan parempi tuloskin.
Houkutuksen jälkeinen liike oli istu - seiso - maahan ja Inka meni vinoon istumisen, joten lähdin uusimaan ja tein uusimisen väärin, jolloin tein tavallaan uudelleen edellisen tehtävän. Riikka ohjeisti, että palaan siihen mihin houkutus loppuu ja jos haluan palata kyltille niin en saa jatkaa houkutuksen kautta/läpi.
Seuraava liike meni nyt ihan kohtuullisesti, mutta en tiedä oliko käsiapua liikaa, koska tähän osaan ei tullut kommenttia, kun meni hylätyksi. Seuraava tehtävä olikin sitten liian vaikea meille, koska en ollut sitä yhtään harjoitellut. Se oli käännös vasemmalle kummatkin, jolloin seuraamispuoli olisi muuttunut, se räpiköitiinkin läpi, mutta seuraavalla kyltillä olisi pitänyt ottaa ensin Inka sivulle istumaan ja siitä eteen ja sen jälkeen vasemman kautta sivulle. Mä nappasin Inkan suoraan eteen ja sitten lähdin uusimaan ja Inka raukka meni jo ihan sekaisin, kun en liikkeelle lähdössä sanonut sille, että pitää seurata oikealla eikä vasemmalla.
Tässä vaiheessa olisin voinut kaivaa palkkaa esille ja sanoa meidän oikealla seuraamisen käskyn niin olisi päästy maaliin niin, että Inka olisi pysynyt oikealla puolen.
Käyttäytymisruudusta en sitten etukäteen tiennyt muuta kuin, että istutaan tai maataan. Inka sitten istui mun edessä ja jaksoihan se puoleen väliin kunnes päätti ottaa hatkat, mutta kun oli remmissä niin eihän se minnekään päässyt. Tosi noloa meikäläiselle, kun ei edes pysynyt paikallaan 2 minuuttia, hih............. ei ottanut likka ihan tosissaan tätä. Mitenköhän se on tokossa istunut se 2 minuuttia paikallaan, kun olen piilossa :) :) !
No tulipa kokeiltua ja tämähän on vaan harjoitusta, jolla opettelen lajia, koska Inkahan ei enää tule kisaamaan kuin vain epävirallisissa. Saatiin muuten sitten Inkan kanssa tuomarin palkinto, mutta taisi tulla ennemminkin siitä, että oltiin seuran ulkopuolisia ja osallistujia oli vain kaksi + nollakoira ;) !
Suorituksista olisi ollut hyvä saada video, koska niistä olisi nähnyt paremmin miten koirat oikeasti reagoivat tekemiseen. Yleensä näyttää paremmalta kuin tuntuu !
27.08.2016 Mervin ja Eijan kanssa jäljellä Nuuksiossa
Lauantaina aamupäivällä suunta kohti Nuuksiota ja Toivo pääsi jäljelle ja Inka lähti mukaan seuraneidiksi. Toivolle minulla oli tarkoitus tehdä hieman lyhyempi jälki ja helpompi kuin viimeksi, mutta ihana maasto teki tepposen ja jäljelle tuli pituutta 470 metriä ja välillä se jopa meni kallion kielekkeelle, josta oli aikamoinen pudotus alas ja siinä pahassa kohtaa oli vielä kaatunut puunrunko, mutta enpä oikein sieltä voinut edes peruuttaa pois, joten jälki kulki hieman hankalassa maastossa.
Toivon jälki ei sitten vanhentunut pahemmin, kun autolle palatessa huomattiin, että porukkaa oli tullut oikein kahden perheen voimin sienestämään, joten tein päätöksen, että laitan Toivon heti jäljelle. Eija lähti mukaan keräämään jälkimerkkejä ja Mervi lähti tekemään jälkeä Kayalle.
Jana oli noin 15 metrin luokkaa ja Toivo eteni sen suoraan vauhdilla ja kääntyi jäljelle hyvin määrätietoisesti oikeaan suuntaan. Vauhti oli aika kovaa alkuun ja jopa mätkähdin maahan rähmälleni, kun mentiin sen verran kovaa vauhtia. Polun kohdalla tuli hieman tarkistamista, joka ehkä näytti hieman sähellykselle. Meillä ei pahemmin polkuja olla vielä ylitetty !
Ensimmäinen kulma oli ehkä ennemminkin kaarros kuin kunnon kulma, mutta seuraava kulma olikin sitten jo tiukka ja lähellä kallion reunaa. Tämän kulman otti kyllä hyvin, mutta sitä edeltävää keppiä ei ilmaissut, kun oltiin juuri sitä ennen selvitty siitä rotkosta ja puunrungosta niin olin sitten sen kepin ehkä laittanut vähän liian lähelle vaikeaa paikkaa ja keppi oli vielä uusi, joten aika hajuton verrattuna niihin keppeihin, joita aikaisemmin olen käyttänyt.
Keppejä taisi olla jäljellä seitsemän kappaletta ja niistä kaksi tosiaan jäi maastoon. Kummatkin näitä uusia satseja keppejä ja toinen jäi sen takia, että Toivo hairahtui menemään puu rykelmän väärältä puolelta (havunoksia siinä välissä reippaasti) ja ei saanut hajua kepistä.
Yleisesti ottaen olin kyllä tähänkin jälkeen tosi tyytyväinen ja varsinkin janaan ja jäljen nostoon janalta sekä työskentelee hyvin kuono maassa, vaikka jälki oli näinkin tuore. Annan Toivolle aikalailla työrauhaa eli pysyttelen mahdollisimman kaukana, jotta sille jää varsinkin kulmiin tilaa hakea jälkeä ilman, että kulma on täynnä omia jälkiä. Toivo rauhoittuu alun kaahottamisen jälkeen kyllä kivasti jäljelle !
Tulipahan muuten aikalailla käveltyä, kun jäljestäviä koiria oli viisi kappaletta niin askelmittariin tuli jo aamun jälkien kävelystä yli 12 000 askelta. Kun kaikki koirat olivat jäljet ajaneet niin lähdettiin lenkille vielä ja mukana oli viisi Austraalianpaimenkoira narttua (Toivolle taivas) ja sitten mun koirat. Inkalla oli myös niin hauskaa ja kaikki seitsemän koiraa tuli hyvin juttuun ja Toivo sai juosta sydämensä kyllyydestä tyttöjen kanssa ja uskaltautui vielä veteenkin kahlaamaan tyttöjen kera !
Toivon jälki ei sitten vanhentunut pahemmin, kun autolle palatessa huomattiin, että porukkaa oli tullut oikein kahden perheen voimin sienestämään, joten tein päätöksen, että laitan Toivon heti jäljelle. Eija lähti mukaan keräämään jälkimerkkejä ja Mervi lähti tekemään jälkeä Kayalle.
Jana oli noin 15 metrin luokkaa ja Toivo eteni sen suoraan vauhdilla ja kääntyi jäljelle hyvin määrätietoisesti oikeaan suuntaan. Vauhti oli aika kovaa alkuun ja jopa mätkähdin maahan rähmälleni, kun mentiin sen verran kovaa vauhtia. Polun kohdalla tuli hieman tarkistamista, joka ehkä näytti hieman sähellykselle. Meillä ei pahemmin polkuja olla vielä ylitetty !
Ensimmäinen kulma oli ehkä ennemminkin kaarros kuin kunnon kulma, mutta seuraava kulma olikin sitten jo tiukka ja lähellä kallion reunaa. Tämän kulman otti kyllä hyvin, mutta sitä edeltävää keppiä ei ilmaissut, kun oltiin juuri sitä ennen selvitty siitä rotkosta ja puunrungosta niin olin sitten sen kepin ehkä laittanut vähän liian lähelle vaikeaa paikkaa ja keppi oli vielä uusi, joten aika hajuton verrattuna niihin keppeihin, joita aikaisemmin olen käyttänyt.
Keppejä taisi olla jäljellä seitsemän kappaletta ja niistä kaksi tosiaan jäi maastoon. Kummatkin näitä uusia satseja keppejä ja toinen jäi sen takia, että Toivo hairahtui menemään puu rykelmän väärältä puolelta (havunoksia siinä välissä reippaasti) ja ei saanut hajua kepistä.
Yleisesti ottaen olin kyllä tähänkin jälkeen tosi tyytyväinen ja varsinkin janaan ja jäljen nostoon janalta sekä työskentelee hyvin kuono maassa, vaikka jälki oli näinkin tuore. Annan Toivolle aikalailla työrauhaa eli pysyttelen mahdollisimman kaukana, jotta sille jää varsinkin kulmiin tilaa hakea jälkeä ilman, että kulma on täynnä omia jälkiä. Toivo rauhoittuu alun kaahottamisen jälkeen kyllä kivasti jäljelle !
Tulipahan muuten aikalailla käveltyä, kun jäljestäviä koiria oli viisi kappaletta niin askelmittariin tuli jo aamun jälkien kävelystä yli 12 000 askelta. Kun kaikki koirat olivat jäljet ajaneet niin lähdettiin lenkille vielä ja mukana oli viisi Austraalianpaimenkoira narttua (Toivolle taivas) ja sitten mun koirat. Inkalla oli myös niin hauskaa ja kaikki seitsemän koiraa tuli hyvin juttuun ja Toivo sai juosta sydämensä kyllyydestä tyttöjen kanssa ja uskaltautui vielä veteenkin kahlaamaan tyttöjen kera !
26.08.2016 Maarit Hellmanin koulutus Ojangossa
Perjantaina illalla olikin sitten Maaritin vetämä koulutus Ojangossa. Koirakkoja oli paikalla viisi ja ehdin seurata neljän koiran treenit. Ennen ensimmäistä koirakkoa otettiin paikallaoloja ja suoraan autosta otettu Toivo oli niin väärässä vireessä, että ei yhtään rauhoittunut.
Palattiin aimo harppaus taaksepäin, koska Toivo oli tosi levoton ja en päässyt kuin pari askelta eteenpäin, kun alkoi jo vinkua. Nappasin jätkän pois maasta ja vein syrjemmälle ensin ja siellä sivulle käsky sekä kontaktin otto, pari askelta seuraamista ja takaisin riviin. En nytkään mennyt pitkälle vaan jäin ihan lähelle. Taisin käydä toisenkin kerran nappaamassa pois rivistä.
Jokin tässä niin mättää, kun pk-puolen paikallaolo on ihan toisen näköinen ja siellä oli keskiviikkona paljon rauhallisempi ja varmempi. Hermostuminen alkaa muiden koirien tullessa lähelle. Viimeksi onnistunut paikallaolo oli silloin, kun oltiin tehty ensin esineruutua muualla ja sieltä paikallaoloon. Vähän siitä Maaritin kanssa keskusteltiin ja sanoin, että minun yleensä pitää tuoda Toivo ajoissa paikalle, lenkittään ja leikkiä sen kanssa hieman sekä vasta sen jälkeen hakea rauhallisempaa mielentilaa. Maarit myös totesi, että varmaan vaatii sen, että saa purkaa siihen palloon itseään ennen suoritusta ja paikallaolot olisi ehkä ajoitettava treenien jälkeen. No ei ainakaan suoraan autosta !
Ennen omaa vuoroa seurasin Ninan ja Aaveen treenit sekä Sannamarin ja Kessin treenit. Kessi treenasi lähestulkoon samaa kuin minä ja Toivo Lahdessa Oilin opissa, joten hyvää kertausta eli tekivät neliötä ja käännöksiä vasemmalle sekä sen lisäksi myös samaa oikealle.
TOIVO
Toivon aiheena oli kas kummaa seuraaminen ja seuraamisen siirto taaksepäin. Maarit oli sitä mieltä, että kontaktin putoaminen ja törmäykset poistuu sillä ja samalla suoristuu eli ihan sitä samaa kuin Oili, joten ehkäpä me sitten lähdetään sille linjalle, kun harjoituskin oli aika kiva !
Kävelen eteenpäin ja pysähdyn niin, että oikea jalka menee hiukan eteen kantapää maahan ja varpaat ylös. Vaikea selittää, mutta olipa tarkkaa kuinka pitkä se askel eteen minulla on ja kuinka tiheään tulee pysähdys sekä rytmin haku. Toivon tulee seurata vasenta jalkaa ja minulla voi se nami välillä olla jopa valmiina kädessä.
Toisena otettiin sitten peruuttamista ja ensin yritettiin ilman aitaa, mutta sitten mentiin aidan viereen, mutta ei niin lähelle kuin mitä itse olisin mennyt. Nyt palkkasin oikealla kädellä ja lähdin liikkeelle oikealla jalalla. Palkka ei kuitenkaan saanut tulla reiden kohdalta vaan koiran kuonon eteen (vai olisiko housun sivusauma hyvä vai eteen), jotta pysyy koira suorana. Voi olla myös hyvä, että en välttämättä edes sano sitä "peruuta" -käskyä nyt alkuun, jos lähtee ilman sitä peruuttamaan. Palkkaus näin alkuun ihan jokaisesta askeleesta, että ei pääse lähtemään peruuttamaan liian kovaa vauhtia, kuten Toivolla on tapana.
Kolmantena aiheena sitten ruudun paikka ja alustaahan Maarit suositteli, kun lelulle mennessä koira saattaa niin voimakkaasti ajatella vaan sitä lelua. Kerroin Maaritille meidän alustan huonoista onnistumisista, mutta lopulta suostuin sitten taas kerran kokeilemaan, koska alustaa haluaisin käyttää sellaisissa tilanteissa apuna, kun harjoitellaan ruudun, jotain muuta osuutta.
Toivo teki taas alustaa ilman ruutua ihan iloisesti, joten seuraava vaihe oli, että yritän töniä hellästi Toivoa pois alustalta ja Toivon pitäisi panna vastaan. Olipas muuten hieman vaikeaa, en sitten millään oikein onnistunut, mutta sitten Maarit kokeili samaa ja onnistui kyllä paremmin kuin minäkin ja sain itse sitten jonkinmoisen onnistumisen tästä, mutta saan kyllä aika paljon harjoitella. Ai niin mä myös vapautin Toivon alustalta välillä heittämällä namin sivustalle ja siitä sitten uudelleen alustalle.
Tehtiin sitten ruutuun lähetys ja vähän se valui siellä, mutta nyt ilme oli jo parempi suhteessa alustaan. Ruudussa yritin muistaa heittää pallon Toivon ja mun väliin tai edes Toivon eteen, enkä Toivon taakse.
Palattiin aimo harppaus taaksepäin, koska Toivo oli tosi levoton ja en päässyt kuin pari askelta eteenpäin, kun alkoi jo vinkua. Nappasin jätkän pois maasta ja vein syrjemmälle ensin ja siellä sivulle käsky sekä kontaktin otto, pari askelta seuraamista ja takaisin riviin. En nytkään mennyt pitkälle vaan jäin ihan lähelle. Taisin käydä toisenkin kerran nappaamassa pois rivistä.
Jokin tässä niin mättää, kun pk-puolen paikallaolo on ihan toisen näköinen ja siellä oli keskiviikkona paljon rauhallisempi ja varmempi. Hermostuminen alkaa muiden koirien tullessa lähelle. Viimeksi onnistunut paikallaolo oli silloin, kun oltiin tehty ensin esineruutua muualla ja sieltä paikallaoloon. Vähän siitä Maaritin kanssa keskusteltiin ja sanoin, että minun yleensä pitää tuoda Toivo ajoissa paikalle, lenkittään ja leikkiä sen kanssa hieman sekä vasta sen jälkeen hakea rauhallisempaa mielentilaa. Maarit myös totesi, että varmaan vaatii sen, että saa purkaa siihen palloon itseään ennen suoritusta ja paikallaolot olisi ehkä ajoitettava treenien jälkeen. No ei ainakaan suoraan autosta !
Ennen omaa vuoroa seurasin Ninan ja Aaveen treenit sekä Sannamarin ja Kessin treenit. Kessi treenasi lähestulkoon samaa kuin minä ja Toivo Lahdessa Oilin opissa, joten hyvää kertausta eli tekivät neliötä ja käännöksiä vasemmalle sekä sen lisäksi myös samaa oikealle.
TOIVO
Toivon aiheena oli kas kummaa seuraaminen ja seuraamisen siirto taaksepäin. Maarit oli sitä mieltä, että kontaktin putoaminen ja törmäykset poistuu sillä ja samalla suoristuu eli ihan sitä samaa kuin Oili, joten ehkäpä me sitten lähdetään sille linjalle, kun harjoituskin oli aika kiva !
Kävelen eteenpäin ja pysähdyn niin, että oikea jalka menee hiukan eteen kantapää maahan ja varpaat ylös. Vaikea selittää, mutta olipa tarkkaa kuinka pitkä se askel eteen minulla on ja kuinka tiheään tulee pysähdys sekä rytmin haku. Toivon tulee seurata vasenta jalkaa ja minulla voi se nami välillä olla jopa valmiina kädessä.
Toisena otettiin sitten peruuttamista ja ensin yritettiin ilman aitaa, mutta sitten mentiin aidan viereen, mutta ei niin lähelle kuin mitä itse olisin mennyt. Nyt palkkasin oikealla kädellä ja lähdin liikkeelle oikealla jalalla. Palkka ei kuitenkaan saanut tulla reiden kohdalta vaan koiran kuonon eteen (vai olisiko housun sivusauma hyvä vai eteen), jotta pysyy koira suorana. Voi olla myös hyvä, että en välttämättä edes sano sitä "peruuta" -käskyä nyt alkuun, jos lähtee ilman sitä peruuttamaan. Palkkaus näin alkuun ihan jokaisesta askeleesta, että ei pääse lähtemään peruuttamaan liian kovaa vauhtia, kuten Toivolla on tapana.
Kolmantena aiheena sitten ruudun paikka ja alustaahan Maarit suositteli, kun lelulle mennessä koira saattaa niin voimakkaasti ajatella vaan sitä lelua. Kerroin Maaritille meidän alustan huonoista onnistumisista, mutta lopulta suostuin sitten taas kerran kokeilemaan, koska alustaa haluaisin käyttää sellaisissa tilanteissa apuna, kun harjoitellaan ruudun, jotain muuta osuutta.
Toivo teki taas alustaa ilman ruutua ihan iloisesti, joten seuraava vaihe oli, että yritän töniä hellästi Toivoa pois alustalta ja Toivon pitäisi panna vastaan. Olipas muuten hieman vaikeaa, en sitten millään oikein onnistunut, mutta sitten Maarit kokeili samaa ja onnistui kyllä paremmin kuin minäkin ja sain itse sitten jonkinmoisen onnistumisen tästä, mutta saan kyllä aika paljon harjoitella. Ai niin mä myös vapautin Toivon alustalta välillä heittämällä namin sivustalle ja siitä sitten uudelleen alustalle.
Tehtiin sitten ruutuun lähetys ja vähän se valui siellä, mutta nyt ilme oli jo parempi suhteessa alustaan. Ruudussa yritin muistaa heittää pallon Toivon ja mun väliin tai edes Toivon eteen, enkä Toivon taakse.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)