06.10.2019 Hämeenlinna, Toivolle JK2 koulutustunnus

Suomen Collieyhdistyksen Päijät-Hämeen alaosasto järjesti jälkikokeen 1-3 luokalle Hämeenlinnassa. Kokeisiin on tosi vaikea päästä ja 2. luokalle kokeita lähialueella oli todella vähän ja vielä vähemmän minulle sopivina päivinä niin tämä tuli kuin tilauksesta.

Vähän kyllä hirvitti ilmoittaa Toivo, kun esineruutuja koko vuonna oli tehty noin 3-4 kappaletta ja jälkiäkin vaan noin 10 kappaletta sekä tottistreeneissä ehdittiin käyvä keväällä vain pari kertaa ennen kesätaukoa ja nyt loppukesästä myös vain ihan muutama kerta sekä pari kertaa yksin kentällä Talissa sekä kesälomalla treenattiin kahteen otteeseen Hämeenlinnassa.

Talissa tottistreeneissä Toivon kanssa en oikeastaan treenannut muuta kuin ilmoittautumista ja paikallaoloon menoa, sieltä siirtymää piilon taakse ja kentälle seuraamisen aloituskohtaan. Tähän rakensin uutta kaavaa palkkaamiseen, koska Toivolla oli, jokin ihme ongelma paikallaoloon menossa, otti vielä ajoittain ritolat, mutta mielentilan muutos oli nyt onnistunut tehtyjen treenien myötä, ongelmaa ei siinä esiintynyt, mutta koska palkanodotus oli niin kova paikallaolon jälkeen, näkyi se turhaumana seuraamisessa.

Tuomarin mukaan Toivo oli vähän liiankin innokas :), mutta onneksi hän näki sen vaan hyvänä piirteenä jatkoa ajatellen eli työtä on tehtävä voittajaluokkaan suunnatessa, jos sinne uskalletaan joskus. Mutta ainakaan ei missään toivottu Toivon tekevän tottista voimakkaammin tai nopeammin :) !

***********

Päivä alkoi jäljestyksellä ja sehän jännitti minua aikalailla, mutta onneksi olin päässyt nyt syksyllä uuteen jälkiryhmään ja vaikka treenejä ehti olla vain kolmisen kappaletta ennen tätä kisaa niin niiden antama anti oli kyllä suuri, Toivon itsevarmuus oli kasvanut ja minäkin pystyin pysymään häiritsemästä koiraa itse jäljellä, mutta janalla tarvitsen kyllä itsevarmuutta enemmän, häiritsin koiran toimintaa sähläämällä kokemuuttani.

Saan myös kiittää miesyhtävääni niistä muutamista jäljistä mitkä hän kesällä meille talloi ja saatiin niitä kipeästi tarvittavia onnistumisia. Hänen kanssaan tehtiin myös pariviikkoa ennen kisaa hyvin motivoiva esineruutu treeni, jonka varassa Toivo teki todella hienoa työtä esineruudussa.

************

JÄLKI

Tuomari: Jouni Nummela

LUOKKA: AVO (2. LK)
VANHENEMISAIKA:  1,5 H
KEPPEJÄ: 6
JANA: 40 M

Lähetin Toivon janalle ja noin 15-20 metrin kohdalla Toivo kääntyi vasemmalle ja itsestäni se näytti ihan siltä, että otti jäljen siihen tyyliin kuin normaalisti tekee. Tuomari käski meidät takaisin janalle, jolloin oletin, että se tarkoittaa takajälkeä ja yritin kääntää Toivon toiseen suuntaan, no eihän se halunut lähteä vaan olisi mennyt eteenpäin ja yritin estää, mutta sitten luulin, että jospa se meni vinoon eteenpäin 45 asteen kulmassa ja sinnepäin yritin sen viskaa. Toivo paineistui ja haisteli mätästä tiukkaan ja kusasi siihen, ennenkuin päästiin jatkamaan. Oli kyllä epävarma olo, kun lähestyttiin jo takamerkkiä ja mietin, että miten saan sen menemään linjaa takaisinpäin ja nostamaan sen jäljen.

No jälki lähti oikeasti vasta melkein 40 metristä ja Toivo siellä otti ensin takajäljen ja meidät taas käskettiin takaisin janalle tai en oikeasti kuullut mitä tuomari huusi, joten jouduin huutamaan, että en kuule, johon tuomari sanoi, että "takajälki". Kyllä jännitti, että vieläkö Toivo viitsii minua kuunnella ja kääntyä, mutta hyvin se meni, lähti vakaasti menemään jälkeä.

PISTEET JA TUOMARIN ARVOSTELU: 21 pistettä janalta ja 140 pistettä kepeistä 6/6, pistemenetykset kusemisesta ja takajäljestä sekä minulle vähän noottia koiran estämisestä, myös Toivo olisi saanut esittää vähän määrätietoisempaa janalla liikkumista, mutta tämähän johtui pelkästään minun aiheuttamasta häirinnästä.

Tuomarin kanssa myös juttelin siitä, että en täysin ymmärtänyt käskytyksiä takaisin janalle, että kun olin juuri lukenut säännöistä, että tuomari sanoo "väärä jälki", no tuohon tuli selitys, että tuomarin näkemys ei ollut, että Toivo jäljesti vaan se oli saanut, jonkun hajun ja meni nenä ylhäällä. Sen takia ei tullut väärää jälkeä vaan käsky takaisin janalle.

Meillähän oli jäljentekijän mukaan mennyt sienestäjä meidän jäljellä ja ehkä mahdollisesti myös esineruudussa samaan aikaan, kun jäljentekijä oli tekemässä jälkeä. Toivo jäljellä muutamaan otteeseen selvästi tutki paria paikkaa todella tarkkaan, mutta keppejä niissä ei ollut ja pariin otteeseen suoralla tarkisteli varmaankin harhajälkeä, mutta onneksi piti sen jäljen mitä pitikin. Toivon vauhti oli aika hyvää ja teki maavainuisesti töitä.

Jännittävää oli talssia Toivon perässä ja pitäytyä päättelemästä mitään itse tai menemästä liian lähelle Toivoa, jotta sillä oli tilaa selvitä kulmista ja piikistä sekä tienylityksestä, koska en tiennyt, että oliko jäljentekijä kääntynyt metsätien suuntaisesti vai ylittänyt sen.

Kyllä oli mahtava tunne, kun Toivo nosti kuudennen kepin. Kirmattiin ulos metsästä tielle ja juostiin autolle, vaikka tiesin, että itse jäljestysaikaa oli vielä kymmenen minuuttia ja paluua aikaa 5 minuuttia.

ESINERUUTU

50 X 50 metriä tallattu alue
5 minuuttia aikaa
4 esinettä, joista kolmesta saa täydet pisteet
1 esine nostettava 1 ja 2 lk
Työskentely max pisteet 18
Esineistä 4 pistettä

Tämä jännitti aikalailla ja en yhtään tiennyt, että mistä lähettäisin Toivon. No aloitin vasemmasta kulmasta. Toivo otti heti aikalailla oikealle suunnan ja toikin sieltä yhden esineen, toinen esine nousi myös aika nopeasti. Oli jo tulossa takaisinpäin ja kutsuin sitä uuteen lähetykseen, kun sai hajun ja etsi esineen, tajusin siinä olla hiljaa. Esineen tuontiin tarvitsin antaa avun, kun meinasi viedä kohti tuomaria ja katsojia. Toivo oli yllättävän sinnikäs ja lähti hyvin pistoille, vaikka ei löytynyt mitään. Motivaatio oli paljon parempi kuin mitä osasin odottaa.

TUOMARIN KOMMENTTI JA ARVOSTELU: 21 pistettä, vähennykset, siitä kun nosti koipea ruudussa edellisen koiran merkkaamassa kohdassa sekä siitä, että ylitti kaksi esinettä ilman, että reagoi niihin. Kehuja sai siitä, että vastasi ohjaukseen hyvin ja lähti sinne minne lähetin !

Esineruutu oli aika vaikea kaikille ja siinä mietittiin jälkikäteen, että oliko sama sienestäjä siellä pyörinyt. Kukaan koirista ei nostanut kahta esinettä enempää, ei voittajankaan koirat. Alue oli kuitenkin selkeä ja sinne hyvä näkyvyys.

TOTTIS

Kuva: Tiina Heikkinen / Toivo ja Sony

Jännitys tiivistyi viimeiseen osuuteen mennessä, kun maastosta oli tullut hyväksytty tulos ja koulutustunnukseen olisi mahdollisuus. Toivossa odotin treenamattomuuden näkyvän, mutta luotin siihen, että jos vaan itse onnistun saamaan sen mielentilan siihen, että se tulee halukkaasti paikallaoloon niin ollaan voiton puolella ja jos pystyn hoitamaan oman osuuteni kapulan heitoista niin tulos on ihan mahdollinen.

Oli myös todella positiivinen yllätys, että täällä ei ollut kolmen kiertoa vaan alokasluokan koirakolla käytettiin nollakoiraa. Se helpotti kummasti omaa jännitystä, koska kaksi edellistä kertaa on ollut kolmen kierto ja en pidä siitä.

Yritin tehdä kaikki niin kuin olen harjoitellut, siis valmistelut, mutta menin sitten jalkapallolla nostattamaan Toivoa. No ei se varmaan haittana ollut, mutta paikallaolon uudelleen rakentaminen tai sinne menon rakentaminen näkyi vielä siinä, että Toivo turhautui paikallaolon jälkeen, kun palkkaa ei saanutkaan. Yleensä olen sen antanut, kun ollaan tultu toisen koiran eteenmenon jälkeen piilon taakse tai seuraamisen suorituspaikassa.

Turhautumisen takia Toivo oli yli-innokas ja haukahteli seuraamisen aikana, eikä minun hillitsemisyritykset paljoa tehonneet.

TUOMARIN ARVOSTELU:

PAIKALLAOLO: ERINOMAINEN

Ilmoittautumisen jälkeen Toivo tuli todella hyvällä draivilla paikallaoloon ja meni alas ekalla käskyllä nopeasti. Ilmeisesti oli ihan hyvin, koko paikallaolon ajan. Nousi hyvin ylös ja seurasi piilon sivulle nätisti, johon kehotin Toivoa käymään maate.

Kuva: Tiina Heikkinen

SEURAAMINEN: ERITTÄIN HYVÄ

Huh, huh, ei tuntunut yhtään hyvältä, meinaan Toivo haukahteli mun käskytykseen ja ihan ilman, että mitään edes sanoin. Välillä oli tosi tiivis ja itsestä tuntui, että oliko edes kontaktia. Tuomarin sanoin, Toivo oli erittäin innokas, vähän liiankin innokas, mutta se piti kokoajan kontaktia ja seurasi aktiivisesti, nopeat pysähdykset ja terävät käännökset. Vähän kuulemma innokuuden vuoksi pompahteli ja yli-innokkuuden vuoksi tuli sitä ääntä.

Myös juuri seuraamisesta sain jälkikäteen henkilöryhmän jäseneltä kommenttia sekä suorituspariltani, että oli hienon näköistä, että silleen, miten se itsestä tuntui ihan muunlaiselta itsestä.

LIIKKEESTÄ ISTUMINEN: PUUTTEELLINEN

Valmisteleva osuus innoakas ja aktiivinen, käytin istumaan jäämiseen kaikki käskyt, mutta ei kun käynyt vaan istumassa, nousi seisomaan takaisin. Yli-innokkuus näkyi tässäkin.

LIIKKEESTÄ MAAHANMENO JA LUOKSETULO: ERINOMAINEN

Valmisteleva osuus innokas ja aktiivinen, todella nopea maahanmeno ja vauhdikas luoksetulo sekä perusasentoon tulossakaan ei moitittavaa.

LIIKKEESTÄ SEISOMAAN: TYYDYTTÄVÄ

Valmisteleva osuus innokas ja aktiivinen, taas vähän liian innokas, josta johtuen tarvi kaksi käskyä seisomaan jäämiseen ja vielä senkin jälkeen otti vähän askelia, sekä aavistuksen ennakoi sivulta istumaan käskyä.

TASAMAANOUTO 1 KG: ERITTÄIN HYVÄ (TAI ERINOMAINEN, en muista)

Odotti hyvin ja kumpaankin suuntaan reipas laukka samalla nopeudella, voimakas kapulaan tarttuminen ja hyvä pito, eteen tuli hieman vinoon, josta sitten pistemenetys. Myös vähän ääntä lähdössä innokkuudesta pursuten.

Kuva: Tiina Heikkinen

HYPPYNOUTO: ERITTÄIN HYVÄ

Odotti hyvin, mutta aika pikaisesti lähti ja meno hyppy hyvä, kapulaan tarttuminen hyvä, mutta jostain syystä vähän epäröi paluu hyppyä ja kolhaisi esteeseen (tai otti tukea kangasesteestä), palautus taas hieman vino, sivulle hiljaa ja suoraan.

Osasin kyllä vähän odottaa hypyssä olevan epäpuhtautta, kun jo elokuussa olisi pitänyt käyttää Toivo huollettavana osteopaatilla. Kesäkuun käynnillä osteopaatti oli suositellut käyntiä jo heinäkuussa, viimeistään elokuussa, mutta koirien suolistotulehdus kesällä ja Toivon jalan tulehdus (punkki), muuttivat suunnitelmia. Kisaa edeltävänä viikonloppuna olin jo sitä mieltä, että hyppy voisi olla puhtaampikin, mutta viikko enää kisaan niin en enää lähtenyt kyselemään aikaa. Ei Toivolla mitään ihmeellistä siellä ollut, vähän kireyttä, joihin Tarmo on varmaan myös vähän osasyyllinen törmäilyillään.

Kuva: Tiina Heikkinen

VINOESTE: ERINOMAINEN (jos muistan oikein)

Voimakas esteen suoritus ja hyvä kapulan otto, hieman jäi liian kauas eteen, mutta ei siitä ottanut pisteitä. Sivulle ihan ok.

ETEENMENO: ERITTÄIN HYVÄ (En varma, mutta ei tainut olla erinomainen, kun tarvi tuon lisäkäskyn)

Valmisteleva osuus hyvä ja piti paikkansa (oho) ja lähti eteen kuin tykin kuulan suusta, aivan suoraan ja lujaa. Reagoi pysäytyskäskyyn kyllä heti, mutta meni maahanmeno käskyllä istumaan ja vasta toisella käskyllä maahan.

YHTEENSÄ TOTTELEVAISUUDESTA 81 PISTETTÄ JA KOULUTUSTUNNUS JK2, YHTEISTULOS 263 PISTETTÄ.

Eniten lämmitti tuomarin kommentit Toivon suorituksesta vinoesteellä ja siitä, että se teki esteen voimalla ja vahvoista kapulaan tarttumisista sekä tuosta, kun sanoi Toivon lähtevän eteenmenoon kuin "tykin kuulan suusta ampaisi eteen" !

Vähän keskeneräiseksi tietty meidän tottista määritteli, mutta sanoi siitä Toivon innokkuudesta saa helpommin rakennettua jatkoa varten työskentelyä.

Aivan mukava tuomari, jota etukäteen ihan turhaan "pelkäsin", kun olin kuullut, että on aika tiukka, mutta oikeudenmukainen.

Kisoissa tuli neljä koulutustunnusta ja niistä kolme pitkäkarvaiselle collielle. Toivon serkkupoika Sälli  (JK1 Irokon Rialisation) Johanna Ruottisen (Tarmon kasvattaja) ohjaamana saivat myös koulutustunnuksen alokasluokasta samassa kokeessa, joten otettiin sitten kummastakin jälkipojasta kuvat yhdessä. Sällin isä on Toivon isän veli ja äidinkin puolelta löytyy sukulaisuussuhde aika läheltä vielä.

Kuva: Johanna Ruottinen

Erityiskiitos kyllä täytyy antaa myös SCY Päijät Hämeen alaosaston kisan järkkääjille, aivan upeasti tehty kaikki, vaikka kokemusta porukalla kisojen järjestäjänä ei ollutkaan, toki ovat mukana olleet seurojen kisoja tekemässä, mutta ihan näin alaosaston voimin tehty kisa, hienoa. Jäljet oli tehty hyvin ja ilmapiiri oli mukava, kuten yleensä aina onkin ollut näissä pk-lajien kisoissa muutenkin.

02.06.2019 maalimiehen leikityspäivä Nummelassa ja 18.06.2019 Toivon luonnetesti

Blogia ei ole päivitetty vähään aikaan Inkan poismenon jälkeen ja muutenkin viime vuoden lopulla tapahtui meidän elämässä suuria muutoksia ja tämä uusikin vuosi on tuonnut taas lisää muutoksia (kylläkin hyviä), joten ollaan otettu treeni- ja kisarintamalla vähän rauhallisemmin.

Talvella treenailtiin vaan noin kerta viikkoon tokoa ja kevään tullessa treenejä ei paljoa enemäpää ole myöskään ollut vaan ollaan enemmän lenkkeilty. Olen keskittynyt enemmän oman kuntoni hoitamiseen !

Tämän vuoden palveluskoirien rotumestaruuskisoihin olin suunnitellut osallistuvani Toivolla, mutta totesin sen tulevan meille liian aikaisin, kun Toivo ei ollut miltään osa-alueelta vielä yhtään kisavalmis. Lisäksi olin ilmoittanut Toivon luonnetestiin samalle kuukaudelle vain hieman aikaisemmin niin päätin, että käydään luonnetestissä ja jätetään nyt muut kisat pois.

Luonnetesti oli 18.06.2019 Helsingissä Dobbereiden majalla Oulunkylässä. Meidän aika oli klo 18, mutta se vaihtui paikanpäällä aikaisemmaksi, koska yksi uros ennen meitä oli jäänyt pois.

Tuomareina toimi Auli Kiiminki ja Pirjo Ojala-Laine. Auli toimi meille tuomarina, koska Pirjo on ennestään Toivolle tuttu . Pirjo veti aikoinaan Toivon bh-kurssia ja junnuna Toivo kävi koulutuksissa, jossa Pirjo toimi yhtenä kouluttajana, mutta siitä on jo aikaa, kun Toivo oli silloin alle vuoden ikäinen. Pirjo olisi muuten ollut toisena tulevan koiran tuomarina, mutta meidän tapauksessa meille siis tuli tuomari, joka oli alkuperäisessä osallistumis järjestyksessä määritetty.

Testitulos oli hyvin Toivon näköinen ja testin arvostelu kyllä meni mielestäni ihan oikein ja ymmärsin heidän tulkintansa Toivosta. Testissä on omat heikkoutensa, kuten terävyys ei tullut testissä näkyville yhtään ja Toivohan on tosi kiltti, mutta taas leikityspäivällä 02.06.2019 Nummelassa sitä kyllä esiintyi ja siitä maalimies sanoikin silloin.

02.06.2019 NUMMELA, MAALIMIEHEN LEIKITYSPÄIVÄ (Toivo)

Maalimies: Jussi Sairanen

Video:

Maalimiehen suullinen arvostelu Toivosta:

 Jussi aloitti sanomalla, että Toivo on hauska koira, hyvin innokas koiruu, kohtalaisn rohkea, pikkaisen näkyy se epävarmuus ja pienet pörinät, mutta pystyy  hyvin rohkeasti tulemaan sieltä nopeasti tarjoamaan leikkimistä ja olemaan leikkimässä, se tykkää tosi kovasti tosta "praijaamisesta", hyvä voimavara tekemiseen, on halua tehdä, halua lähteä leikkimään, jahtaamaan ja puremaan sekä tekemään hyviä hyökkäyksiä, sillä on hyvä saalis, hieman leikkiessä epävarmuutta, joka ilmenee ääntelynä, mutta se ei estä sitä toimimasta, pääsee siitä nopeasti ylitse ja ei salpaa sitä vaan tulee sieltä hyvin, tykkää leikkimisestä kovin. Sanoi Toivoa hyväksi ötökäksi.

Jussi mietti, että Toivo on tottiksessä varmasti täpäkkä tekemään. Sanoin itse, että se on sitä, mutta välillä vähän kiehuu liikaa, jolloin Jussi sanoi miettineensä, että se on tottiksessa varmaankin terävä, kun sen saa kanavoitua oikein niin sille saa pirun näyttävän tottiksen, tekee varmasti vauhdilla ja voimalla.

Markus kertoi, että yleisöstä oli sanottu, että onpa se innokas ja on kyllä oikein edukseen rodulleen.


18.06.2019 HELSINKI, TOIVON LUONNETESTI

Luonnetesti aloitettiin keskustelemalla tuomareiden kanssa Toivon elinolosuhteista ja harrastuksista, lähinnä siis Auli Kiiminkin, joka sitten leikitti Toivoa kepin pätkällä. Vähän Toivo ensin ihmetteli, että mitäs nyt ja tsekkas multa, että onko ok ja kun en tehnyt elettäkään niin yhtyi tuomarin leikkiin, tosin oli välillä sitä mieltä, että "tämä on hänen keppinsä" ja taisteli siitä ihan kunnolla !

Video:

Osa 1

Osa 2

Arvostelu kuvattiin, mutta jokin meni vikaan ja mitään videopätkää ei puhelimeen ollut tallentunut.

Toivo oli koko testin aika oma itsensä, erittäin vilkas ja innostunut sekä välillä vähän äänekäs. Toivo reagoi, kuten olin odottanutkin, ei pahemmin tullut yllätyksiä eteen testin aikana. Tuollainen se on, pomppii ja hyppii sekä tohottaa, joka suuntaan. Kotona se taas osaa rauhoittua hyvin ja siellä ei hösää yhtään.

Pystyin kyllä tunnistamaan tuomarin arvostelusta Toivon ihan hyvin ja olemaan aikalailla samaa mieltä. Toivo on erittäin vilkas, ystävällinen ja avoin tyyppi !

I Toimintakyky / Toimintakykynä pidetään luonteen ominaisuutta, joka saa koiran ilman ulkopuolista pakotetta pitämään puolensa todellista tai kuviteltua vaaraa vastaan. Voidaan hyvin ajatella, että se, mitä pidetään toimintakykynä, on monen ominaisuuden yhdessä muodostama reaktio. Lähin vastaava inhimillinen vastine toimintakyvylle on rohkeus. Toimintakyky on koiran kyky hallita tekojaan huolimatta siitä, että se on joutunut pelon valtaan. Toisin sanoen koira pystyy pelostaan huolimatta toimimaan oikealla tavalla ja tarvittaessa voittamaan pelkonsa päästäkseen päämääräänsä. Koiran käsitys tilanteesta perustuu perimään ja kokemuksiin. Toimintakyky ei ole mikään muuttumaton ominaisuus, joka pysyisi samana kaikissa tilanteissa huolimatta siitä, että laukaisijoina toimivat ärsykkeet olisivat samat. Kiihkeys vaihtelee eri yksilöiden välillä ja samallakin yksilöllä eri tilanteissa. Kaikilla reviirikäyttäytymisen omaavilla eläimillä oman alueen ja ennen kaikkea sen keskuksen läheisyys vaikuttaa käytökseen. Huolimatta yksilön normaalista toimintakyvystä koirat ovat toimintakykyisempiä lähellä kotiaan. Myös perheenjäsentensä seurassa koira on vähemmän peloissaan, tai on ainakin halukkaampi voittamaan pelkonsa, mikä perustuu koirien laumaviettiin.

 => tulosta heikensi se, että Toivolla ei ollut mitään kiirettä etsiä pimeästä huoneesta minua, lähinnä haisteli nurkkia, törmäsi tuomariin ja heilutti häntäänsä, jatkaen lattian tutkimista. Löydyin minäkin sitten, mutta olisin luullut sen "kaipaavan" minua enemmän. Tuomari sanoi, että nenä ei ole yhtään auki, mutta väittäisin, että kyllä se auki oli, mutta löytyi muutakin tutkittavaa seinän nurkista ja haistoihan se, että ei mulla mitään hätää ole tai ehkä se ajatteli, että pärjää omillaan ;).

II Terävyys / Terävyys on ominaisuus, joka saa koiran reagoimaan aggressiivisesti sen tuntiessa itsensä uhatuksi. Terävyysaste on kääntäen verrannollinen ärsytyskynnyksen korkeuteen. Mitä pienempi ärsyke tarvitaan herättämään aggression, sitä korkeampi on terävyysaste.

  => ei osoittanut terävyyttä ollenkaan, tosin sitäkin oikeasti löytyy, mutta myönnän, ettei tullut esille testissä.

III Puuolustushalu / Puolustushalulla tarkoitetaan koiran synnynnäistä taipumusta hyökkäyksen tai hyökkäysyrityksen avulla aktiivisesti puolustaa itseään, laumaansa (ohjaaja) tai reviiriään. Puolustushalu vaihtelee tilanteiden, ympäristön ja koiran mielialojen mukaan. Testissä tarkkaillaan koiran käyttäytymistä tilanteissa, joissa uhan aiheuttaa tuntematon henkilö tai koiran kuvittelema ärsyke.

  => oli vähän hämillään, kukaan ei sitä koskaan ole uhannut, vähän siinä haukahteli minun kanssa ollessaan, mutta ei oikein ottanut tosissaan hyökkäystä. Itseään seinässä ei puolustanut ja ei tykännyt tilanteesta ollenkaan ja yritti vähän kiipeämällä lähteä tilanteesta, mutta sitten vaan tyytyi tilanteeseen. 

IV Taisteluhalu / Taisteluhalu: Taisteluhaluksi kutsutaan koiran synnynnäistä taipumusta nauttia taistelusta itsestään ilman, että se perustuisi aggressioon. Käytöstä voidaan kutsua tietynlaiseksi leikkihaluksi – leikiksi, jonka olennaisin osa on taistelu. Taisteluhalu on koiralle moottori, liikkeelle paneva voima.

 => Toivo osoitti sitä niin leikissä kuin muuallakin mielestäni kohtuullisesti. Leikkiin se syttyi hyvin ja ei tarvittu omaa lelua siihen avuksi vaan keppi kelpasi oikein hyvin.

V Hermorakenne / Hermorakenteella tarkoitetaan koiran synnynnäistä heikko- tai vahvahermoisuutta sen joutuessa voimakkaisiin ja vaihteleviin sisäisiin jännitystiloihin. Hyvällä hermorakenteella tarkoitetaan kykyä hallita jännitystiloja ilman luonnotonta uupumusta, hysteriaa tai muita merkkejä sisäisen tasapainon järkkymisestä. Hermostuneisuuden oireita koiralla ovat mm. voimakas rauhattomuus, kehon värinä, kohonnut pulssi, joka ei johdu ruumiillisesta rasituksesta, lisääntynyt nieleskely, aiheettomat ja epätarkoituksenmukaiset liikkeet, turvan etsiminen (pyrkiminen ohjaajan luo), ripuli tai oksentelu.

=> Toivo on niin vilkas, että kyllä siitä saa ehkä tuon kuvan, että on hermostunein pyrkimyksin, mutta ei se hermorakenteeltaan mitenkään heikko ole. Sekin on todettu, että minulla on myös oma osuuteni tuossa, koska kun se laitetaan häkkiin odottamaan niin se rauhoittuu heti sinne hiljaa, kun taas minä saan sen kiihtymään. Huono hermoinen koira ei siihen pysty.

VI Temperamentti / Temperamentilla tarkoitetaan käyttäytymisen vilkkautta, huomiokyvyn nopeutta (tarkkaavaisuutta) sekä kykyä sopeutua uusiin tilanteisiin ja ympäristöihin. Suurin osa hyvin sopeutumiskykyisistä koirista on vilkkaita. Vilkas koira on tarkkaavainen ja se vastaanottaa nopeasti uusia ympäristön ärsykkeitä ja tottuu niihin ja niiden merkitykseen. Erittäin vilkkaat koirat vastaanottavat suuren määrän vaikutteita ympäristöstään, ja seurauksena on liian suuri hajaannus ja pitempi sopeutumisaika. Tämä on vielä korostuneempaa häiritsevän vilkkaissa koirissa, sillä ne ovat lähes kykenemättömiä keskittymään ja olemaan paikallaan. Näillä koirilla sopeutuminen vaikeutuu myös fyysisestä väsymyksestä, jonka ne aiheuttavat itselleen olemalla koko ajan liikkeellä.

=> erittäin vilkas, kuvaa kyllä Toivoa hyvin

VII Kovuus / Kovuudella tarkoitetaan koiran taipumusta muistaa tai olla muistamatta epämiellyttäviä kokemuksia.

 => hieman pehmeä, myönnän tämän, sitä se on. Nuorempana tuntui olevan aika kovakin, mutta ikä on tuonnut pehmyyttä lisää. Ei se kyllä kovin yleensä muista huonoja kokemuksia arjessa, ei esteiltä tippumisia tai vastaavia.

VIII Luoksepäästävyys / Luoksepäästävyydellä tarkoitetaan koiran suhtautumista vieraisiin henkilöihin. Koira on luoksepäästävä, kun se mielellään ja oma-aloitteisesti hakeutuu muidenkin tapaamiensa ihmisten seuraan kuin ohjaajansa. Koiraa, joka selvästi välttää tutustumista tai joka osoittaa selvää vastenmielisyyttä joutuessaan kosketukseen vieraiden kanssa, kutsutaan pidättyväksi. Hyväntahtoinen on koira, joka osoittaa hyökkäävyyttä vain uhkaavissa tilanteissa. Hyväntahtoisuus riippuu paljon koiran terävyydestä. Terävän koiran tarkkaavaisuus pieniäkin uhkaärsykkeitä kohtaan aiheuttaa sen, että se tekee virhearvioinnin helpommin kuin vähemmän terävät koirat. Avoimuus tarkoittaa sitä, että koiran todellinen mieliala selvästi ilmenee sen käyttäytymisestä riippumatta siitä, onko tuo käyttäytyminen ihmisen kannalta myönteistä vai kielteistä. Luoksepäästävyyden arviointiin ei tarvita mitään erikoiskoetta, vaan arviointi perustuu täysin testituomareiden havaintoihin koiran käyttäytymisestä sen kohdatessa ihmisiä.

 => hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin - heh, no niimpä on, tykkää ihmisistä paljon.

Laukausvarmuus / Laukausvarmaksi nimitetään koiraa, joka käyttäytyy täysin välinpitämättömästi laukauksiin tai joka on niistä vain normaalilla tavalla kiinnostunut. Koirat, jotka ensimmäisen laukauksen jälkeen käyttäytyvät rauhattomasti, mutta jotka selviävät nopeasti levottomuudestaan ja joille toistetut laukaukset saavat aikaan yhä pienemmän reaktion, luokitellaan laukauskokemattomiksi, ei laukausaroiksi. Koiraa, joka reagoi laukauksiin epänormaalin kiihkeästi esim. haukkumalla, hyökkäämällä kohti ampujan suuntaa tai on muuten kiihkeän innostunut ympäristön tapahtumista ja haukkuu, mutta joka ei osoita hermostuneisuutta, kutsutaan paukkuärtyisäksi. Laukausalttiiksi luokitellaan koira, joka reagoi selvästi, suunnilleen samalla tavalla jokaiseen laukaukseen rauhoittumatta tai hermostumatta enempää ja jonka sisäinen jännite ei nouse sellaiseen asteeseen, että selviä hermostuneisuuden oireita näkyisi. Laukausaraksi nimitetään koiraa, joka laukauksen jälkeen reagoi selvän hermostuneesti ja jolla on vaikeuksia mielentasapainonsa palauttamisessa ja joka ammunnan toistuessa osoittaa yhtä suurta tai suurempaa hermostuneisuutta.

+++ Laukausvarma: Koira, joka käyttäytyy täysin välinpitämättömästi laukauksiin tai joka on niistä kiinnostunut vain luonnollisella tavalla.

++   Laukauskokematon: Koira, joka reagoi ensimmäisiin laukauksiin, mutta kuultuaan useamman laukauksen levottomuus pienenee.
+     Paukkuärtyisä: Koira, jolle ampuminen aiheuttaa selviä aggressiivisia reaktioita äänen suuntaan.

–     Laukausaltis: Koira, joka osoittaa melko selvästi epänormaalia, mutta ei hermostunutta käyttäytymistä. Reagoi suunnilleen samalla tavalla jokaiseen laukaukseen.

– –  Laukausarka: Koira, joka jokaisen laukauksen jälkeen reagoi hermostuneesti osoittaen yhtä suurta tai suurempaa hermostuneisuutta. Koiralla on vaikeuksia mielen tasapainonsa palauttamisessa.

=> ++ laukauskokematon / Tämän ymmärrän myöskin, että ei laitettu laukausvarmaksi. Toivohan on niin vilkas, että reagoi kyllä kaikkeen, mutta se ei pelkää mitenkään laukauksia. Toivohan hyppii testissä minun päälle tyypilliseen tyyliinsä, kuten odotinkin ja kuunteli laukauksia, mutta oli häntä tanassa ja menossa, joka suuntaan. Varmaan tuon hyppimisen takia ampuivat vielä yhden ylimääräisen ja siinä Toivokaan ei enää niin hösännyt.

Sain luvan leikittää Toivoa heti testin loputtua, kun vetäytyivät tekemään arvostelua. No Toivohan oli, että asiaa lopultakin, leikitään :) !

Siinä arvostelua odotettaessa yleisöstä vielä eräs nainen kehui, että "You have a great dog" ja samaa mieltä olen minäkin :) !

TULOS: 140 pistettä ja laukauskokematon